Opiskelin aikuisiällä sh:ksi ja nyt kaipaan salaa takaisin entiseen ammattiini.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään potilaiden kanssa olemisesta ja mielestäni potilaiden kanssa toiminen onkin työssä parasta, mutta vähitellen on alkanut kyllästyttää tämä työyhteisö. Jatkuva juoruaminen ja toisten asioiden kaivelu, opiskelijoiden ja sijaisten mollaaminen ja joskus suoranainen kiusaaminen jne. Töitä jätetään mielellään toisille, varsinkin oman työvuoron loppupuolella ei jakseta enää tehdä asioita, kun "kohta tulee seuraava vuoro - tehköön ne". En jaksaisi millään osallistua kahvituntien juorutuokioihin enkä muutenkaan toisten asioiden ruotimiseen. Torimuijamainen kälätys ärsyttää. Esimies kaveeraa joidenkin kanssa mielestäni liikaa, varmasti vaikuttaa esimerkiksi siihen kuka saa vakipaikan. Tänne tuli töihin muutama vastavalmistunut ja ihmettelin sitäkin millä perusteella (ulkonäköperusteellako?) ne oli otettu kun tarjolla olisi ollut pätevämpiäkin vastavalmistuneita, jotka olivat olleet meillä harjoittelussakin.

Mietin toisen työpaikan etsimistä, mutta olisiko se sen erilaisempaa muuallakaan. Välillä haaveilen paluusta entiseen ammattiini, mutta sekin arveluttaa kun en tiedä huolittaisiinko enää niihin töihin.

Hyvä olisi kertoa missä olet töissä?

Samanlaista paskaahan se on jokaisessa naisyhteisössä. 

Kyllä, voi olla parempi työilmapiiri muualla. Itse valmistuin aikuisrymästä sh:ksi reilu vuosi sitten ja siitä saakka ollut unelmatyöpaikassani. Työ on välillä todella haastavaa, raskasta ja kuluttavaa, mutta mahtava työporukka auttaa jaksamaan. Toki isossa porukassa on aina muutama sellainen, joiden kanssa kemiat ei kohtaa, joita työ välillä tympii tms., mut pääpiirteittäin lähes kaikki puhaltaa yhteen hiileen, auttaa toisiaan, tekee työtään tunnollisesti jne. Omien kokemusteni mukaan esim. lasten puolella on paljon työtään sydämellään tekeviä tunnollisia, empaattisia ja ystävällisiä hoitajia, samoin lääkäreitä ja muita ammattilaisia. Tietenkään ko. asiat eivät riipu pelkästään erikoisalasta, mutta tällaiset kokemukset itsellä on, kun on tullut työskenneltyä myös niissä ei-niin-mukavissa työilmapiireissä. Jaksamista työhösi ja rohkeutta muutokseen, jos siihen päädyt.

Vaihda työpaikkaa! Ei kaikkialla ole tuollaista. Hakeudu erikoissairaanhoitoon töihin missä porukka on fiksumpaa eikä ole aikaa istua kahvilla juoruamassa. Itsellä kokemusta monesta leikkausosastosta ja työilmapiiri ollut aina positiivinen.

Vierailija kirjoitti:

Esimies kaveeraa joidenkin kanssa mielestäni liikaa, varmasti vaikuttaa esimerkiksi siihen kuka saa vakipaikan. Tänne tuli töihin muutama vastavalmistunut ja ihmettelin sitäkin millä perusteella (ulkonäköperusteellako?) ne oli otettu kun tarjolla olisi ollut pätevämpiäkin vastavalmistuneita, jotka olivat olleet meillä harjoittelussakin.

Mulle sanottiin kun mietin vastaavaa entisesessä työpaikassa (ei hoitoala) että: kuule, ei se niin mene että paras tai pätevin tai fiksuin valitaan. Sen kanssa vaan pitää elää. Ja annettiin ymmärtää ettei kukaan ole korvaamaton, varsinkaan jos kyselee liikaa :D

Mene töihin sellaiseen paikkaan, missä voit pitää vastaanottoa.

Esimies vastuuseen! Toimin itse keskijoukoissa ja tuollaisesta juoruamisesta ja ilkeilystä ja töiden välttelystä olen antanut puhuttelun - ei auttanut. Seuraavaksi annoin kirjallisen varoituksen. Jos hän ei toimi näin, hän ei tee työtään.

Keskijohdossa! 😃

Vierailija kirjoitti:

Samanlaista paskaahan se on jokaisessa naisyhteisössä. 

Työyhteisössä vinoutunut sukupuolijakauma on aina pahaksi ilmapiirin kannalta. Ihanteellista olisi n. 50 % - 50 % -jako.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkään potilaiden kanssa olemisesta ja mielestäni potilaiden kanssa toiminen onkin työssä parasta, mutta vähitellen on alkanut kyllästyttää tämä työyhteisö. Jatkuva juoruaminen ja toisten asioiden kaivelu, opiskelijoiden ja sijaisten mollaaminen ja joskus suoranainen kiusaaminen jne. Töitä jätetään mielellään toisille, varsinkin oman työvuoron loppupuolella ei jakseta enää tehdä asioita, kun "kohta tulee seuraava vuoro - tehköön ne". En jaksaisi millään osallistua kahvituntien juorutuokioihin enkä muutenkaan toisten asioiden ruotimiseen. Torimuijamainen kälätys ärsyttää. Esimies kaveeraa joidenkin kanssa mielestäni liikaa, varmasti vaikuttaa esimerkiksi siihen kuka saa vakipaikan. Tänne tuli töihin muutama vastavalmistunut ja ihmettelin sitäkin millä perusteella (ulkonäköperusteellako?) ne oli otettu kun tarjolla olisi ollut pätevämpiäkin vastavalmistuneita, jotka olivat olleet meillä harjoittelussakin.

Mietin toisen työpaikan etsimistä, mutta olisiko se sen erilaisempaa muuallakaan. Välillä haaveilen paluusta entiseen ammattiini, mutta sekin arveluttaa kun en tiedä huolittaisiinko enää niihin töihin.

Hyvä olisi kertoa missä olet töissä?

Miksi tämä saa alapeukkua :D?

Vaihda työpaikkaa, koska alallasi on töistä tarjolla.

Itse olin lääkis-kesinäni hoitajan sijaisena, ja kokemukseni työyhteisöistä olivat juuri kertomasi mukaisia. En olisi jaksanut niissä yhtään kauempaa.

Vierailija kirjoitti:

opiskelijoiden ja sijaisten mollaaminen ja joskus suoranainen kiusaaminen jne....

...Tänne tuli töihin muutama vastavalmistunut ja ihmettelin sitäkin millä perusteella (ulkonäköperusteellako?) ne oli otettu kun tarjolla olisi ollut pätevämpiäkin vastavalmistuneita, jotka olivat olleet meillä harjoittelussakin.

:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkään potilaiden kanssa olemisesta ja mielestäni potilaiden kanssa toiminen onkin työssä parasta, mutta vähitellen on alkanut kyllästyttää tämä työyhteisö. Jatkuva juoruaminen ja toisten asioiden kaivelu, opiskelijoiden ja sijaisten mollaaminen ja joskus suoranainen kiusaaminen jne. Töitä jätetään mielellään toisille, varsinkin oman työvuoron loppupuolella ei jakseta enää tehdä asioita, kun "kohta tulee seuraava vuoro - tehköön ne". En jaksaisi millään osallistua kahvituntien juorutuokioihin enkä muutenkaan toisten asioiden ruotimiseen. Torimuijamainen kälätys ärsyttää. Esimies kaveeraa joidenkin kanssa mielestäni liikaa, varmasti vaikuttaa esimerkiksi siihen kuka saa vakipaikan. Tänne tuli töihin muutama vastavalmistunut ja ihmettelin sitäkin millä perusteella (ulkonäköperusteellako?) ne oli otettu kun tarjolla olisi ollut pätevämpiäkin vastavalmistuneita, jotka olivat olleet meillä harjoittelussakin.

Mietin toisen työpaikan etsimistä, mutta olisiko se sen erilaisempaa muuallakaan. Välillä haaveilen paluusta entiseen ammattiini, mutta sekin arveluttaa kun en tiedä huolittaisiinko enää niihin töihin.

Hyvä olisi kertoa missä olet töissä?

Miksi tämä saa alapeukkua :D?

No missä luulet sairaanhoitajien työskentelevän ja missä on potilaita? Tyhmä kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tykkään potilaiden kanssa olemisesta ja mielestäni potilaiden kanssa toiminen onkin työssä parasta, mutta vähitellen on alkanut kyllästyttää tämä työyhteisö. Jatkuva juoruaminen ja toisten asioiden kaivelu, opiskelijoiden ja sijaisten mollaaminen ja joskus suoranainen kiusaaminen jne. Töitä jätetään mielellään toisille, varsinkin oman työvuoron loppupuolella ei jakseta enää tehdä asioita, kun "kohta tulee seuraava vuoro - tehköön ne". En jaksaisi millään osallistua kahvituntien juorutuokioihin enkä muutenkaan toisten asioiden ruotimiseen. Torimuijamainen kälätys ärsyttää. Esimies kaveeraa joidenkin kanssa mielestäni liikaa, varmasti vaikuttaa esimerkiksi siihen kuka saa vakipaikan. Tänne tuli töihin muutama vastavalmistunut ja ihmettelin sitäkin millä perusteella (ulkonäköperusteellako?) ne oli otettu kun tarjolla olisi ollut pätevämpiäkin vastavalmistuneita, jotka olivat olleet meillä harjoittelussakin.

Mietin toisen työpaikan etsimistä, mutta olisiko se sen erilaisempaa muuallakaan. Välillä haaveilen paluusta entiseen ammattiini, mutta sekin arveluttaa kun en tiedä huolittaisiinko enää niihin töihin.

Hyvä olisi kertoa missä olet töissä?

Miksi tämä saa alapeukkua :D?

No missä luulet sairaanhoitajien työskentelevän ja missä on potilaita? Tyhmä kysymys.

Olen sairaanhoitaja ja tiedän että mahdollisia paikkoja on satoja. Aloituksessa ei puhuttu yhtään onko töissä perus vai erikoissairaanhoidon puolella, somaattisella vai psykiatrisella, yksityisellä vai julkisella, jne.

Ihan asiallinen kysymys?

Ihan hyvä, jos pystyt vaihtamaan, mut onko se vähän epärealistinen haave. Ei nyt ole töitä tarjolla. Itse olen hakenut hoitoalalta omalta paikkakunnalta jo 2 vuotta. Viimeksi pääsin haastatteluun 47 hakijan joukosta. Olen todella väsynyt pitkiin työmatkoihin (50 km suuntaansa). Jos kuljen bussilla, työpäivä venyy melkein 11-tuntiseksi. Omalla autolla talvirajoituksilla 10 tuntia. Eli ei kohtuuton mutta raskas matka. Töiden saaminen on todella haasteellista, kun kaikkialla säästetään ja vähennetään henkilöstöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

opiskelijoiden ja sijaisten mollaaminen ja joskus suoranainen kiusaaminen jne....

...Tänne tuli töihin muutama vastavalmistunut ja ihmettelin sitäkin millä perusteella (ulkonäköperusteellako?) ne oli otettu kun tarjolla olisi ollut pätevämpiäkin vastavalmistuneita, jotka olivat olleet meillä harjoittelussakin.

:D

Ap ei taida osaltaan ainakaan parantaa työilmapiiriä kyräilemällä uudia työntekijöitä.

Sairaanhoitajilla on kyllä toisiaan kohtaan joissakin paikoissa todella epäkohteliasta käytöstä. Itse olen lääkärinä käynyt jututtamassa potilaita potilashuoneissa ilman takkia (siis en varsinaisella kierrolla) ja useamman kerrankävi siten, että iäkkäämpi sh sattui tulemaan huoneeseen ja todella törkeästi töksäytti jotakin ja todella happamalla naamalla. Kun paljastui, että olenkin lääkäri, niin sitten hymyiltiin ja sanottiin iloisesti: minä luulin että olet hoitaja..". Harmitti nuorten hoitajien puolesta...