Tyttäreni poikaystävä ei ole mielestäni tyttöni arvoinen.
17-vuotias tyttäreni opiskelee lukiossa ja suuntaa ammattikorkeakouluun. Suvussamme kaikki ovat opiskelleet hyvin ja hyvässä ammatissa. Tyttäreni poikaystävä taas opiskelee amiksessa kiinteistönhuoltajaksi!?
Mielestäni tytär voisi etsiä jonkun paljon paremman hyvin kolutetun pojan.
En tosiaan haluaisi olla pinnallinen, mutta minua suoraan sanoen pelottaa, että tämän pojan takia tyttärenikin halut opiskeluun katoavat ja jättää jopa kesken opinnot.
Myöskin tämä poika on sen oloinen, että on juuri sellainen jonka painostuksen toimesta tytär on jo 2-5 vuoden päästä raskaana eikä sekään ole mikään hyväjuttu. Pitäisi ensin opiskella ammattiin, saada työ, kunnon asunto ja olla henkisesti valmis mitä alle 26v ei ole. Mielestäni olisi hyvä ikä 30v raskaudelle.
Viestistäni saa minusta ehkä tylyn ja pinnallisen kuvan, mutta tätä ihan oikeasti pelkään. Mitä ihmettä teen?
Kommentit (32)
Oletko tutustunut poikaan?
Ehkä hän aikoo perustaa oman yrityksen? Olet varmaan jo kypsänä vanhempana huomannut, että koulussa ei opi kaikkea.
Älä vain sano tyttärellesi ääneen, että 30v saa vasta alkaa yrittämään lasta. Jos jää lapsettomaksi, siitä voi seurata ikuinen kauna sinua kohtaan.
Onko pojalla ihmissuhdetaitoja/arvostaako tytärtäsi, kuinka kohtelee? Nämä ovat lopulta moninkertaisesti tärkeämpiä arjessa kuin koulutus.
Muista että duunari voi tienata enemmän kuin akateemisesti koulutettu, koulutus ei kerro sitä millainen ihminen on sisältä. eikö tärkeintä ole että tykkäävät toisistaan ja ovat onnellisia :)
Eli miten eli, tyttäresi täytyy itse elää oma elämänsä. Ei sinun ohjeittesi mukaan eikä poikaystävän halujen mukaan.
Tue tytärtäsi hänen omissa päätöksissään. Yksi niistä on suhde tämän pojan kanssa. Jos vastustat sitä, saatat ajaa lapsen luotasi ja riippuvaiseksi pojasta.
En muuten usko että on amiksessa opiskelevia poikia jotka edes ajattelevat perhe-elämää siinä vaiheessa.
Monille 30-vuotiaille miehillekin aihe voi olla käsittämättömän vaikea.
Tutustu poikaan paremmin, ehkä saatat havaita hänessä ominaisuuksia joita perheessänne ei ole, ja joiden vuoksi hän on tyttäresi mieleen.
Älä tee ainakaan kuten äitini: hän haukkui poikaystävääni, huoritteli minua ja teki kaikkensa, että meille tulisi ero. Kotoa pois potkimisella uhkailu sai minut tukeutumaan poikaystävääni entistä tiiviimmin. No, äiti ei onnistunut, mutta äidin toimintaa en anna vieläkään hänelle anteeksi vaikka tuosta on kauan.
Millainen tyttäresi on luonteeltaan, onko hän itsenäisesti ajatteleva ja omaa hyvän itsetunnon? Se kannustaa kouluttautumaan ja olemaan taloudellisesti itsenäinen. Koeta tutustua poikaan, voi olla, että kun et tunne häntä hyvin, kuvittelet hänelle luonteenpiirteitä, jotka eivät ole totta. Onhan se pojallekin hyväksi, jos tuleva vaimo on kouluttautunut hyvin ja saa tulevaisuudessa hyvin palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Muista että duunari voi tienata enemmän kuin akateemisesti koulutettu, koulutus ei kerro sitä millainen ihminen on sisältä. eikö tärkeintä ole että tykkäävät toisistaan ja ovat onnellisia :)
Joo mutt amk ei ole akateeminen koulutus, akateemisesti koulutettuja tulee ainoastaan yliopistosta. Amk on vanha opistoaste, että ei se nyt niin kaukana ole ammattikoulusta.
Tavallaan ymmärrän huolesi. Mutta et voi elää tyttäresi puolesta hänen elämäänsä. minusta kuulostaa karsealta määrittelysi missä iässä on oikea aika raskautua. Entä jos tyttäresi ei halua lapsia koskaan? Tai ei saa vaikka haluaisi. Entä jos hän kuoleekin onnettomuudessa nuorena.
Olet opettanut lapselle paljon tähän mennessä. Tue ja anna elää omaa elämäänsä. Ei sen seurustelukaverin koulutuksella ole mitään väliä. Mielummin hyvätapainen ja hyvät arvot omaava amislainen mitä huonot arvot omaava akateeminen. Sitäpaitsi ei hän ole sinulle vävyä valitsemassa vaan itselleen puolisoa. Sinä tyydytä vävyyn minkä saat (jos saat) ja tuet nuortaparia.
Ainoa mikä jäi mieleen on se että pidät ammattisurkeeta "hyvänä" koulutuksena... Ihan yhtä paljon ne lapset tulee tienaamaan isona, tai pitäiskö sanoo vähän.
Ei ne välttämäettä ole edes tekemässä tai saamassa sinulle lapsenlapsia. Koskaan.
En kyllä arvosta tyttäresi tulevaa koulutusta, eihän se ole kuin amk. Ja 17-vuotiaalla poikaystävät vaihtuu vielä monta kertaa
Toivottavasti tyttö jättää kyseisen jätkään ja valitsee jonkun pajautttelevan hipin seuraavaksi poikaystäsväkseen. Siinä olisi porvarimammalle niin kova pala nieltäväksi, että jäisi pysyvästi väärään kurkkuun.
Eli siis koulutus ja ammatti on se, millä jonkun arvo määritellään? Millään arvomaailmalla ja sillä, miten elämäänsä elää ja miten muita kohtelee, ei ole merkitystä? Ja tolla sunkaan mittarillas tyttäres markkina-arvo on toistaiseksi aika olematon, kun koulutusta on puoli lukiota...
Tiedän monia amis kiinteistönhuoltajia ja jopa kouluttamattomia ko alalta, jotka tienaa huomattavasti paremmin kuin jotkut ammattikorkeasta valmistuneet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat tai esim graafisella alalla (työttömäksi) valmistuneet :D ei se ammattiKORKEA autuaaksi tee.
Eipä kannata dissata ammattikoulupoikia, jos oma tytärkin on menossa amiskorkeaan.
Vierailija kirjoitti:
Eipä kannata dissata ammattikoulupoikia, jos oma tytärkin on menossa amiskorkeaan.
Ja toistaiseksi vasta päässyt lukioon eikä tietoa, millä menestyksellä senkään suorittaa...
Minun mielestäni ap et ole minun arvoinen. Lälläslää..
Voi Lassukkaiseni, voisit edes joskus yrittää näiden provojesi kanssa.
Ootko huomannut, että sulla on oma elämä ja tyttärelläsi on oma elämänsä?