Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mistä tiedän, koska erota?

Vierailija
30.01.2016 |

Olemme mieheni kanssa eroamassa 20 vuoden yhdessäolon jälkeen. Vaikka toisaalta tiedän, että ratkaisu on oikea, alan joka kerta loppumetreillä jänistää. Eroajatus on siis minusta lähtöisin. Olemme puhuneet asiasta jo 1,5 vuotta ja oikeasti voin huonosti suhteessamme. Niinkuin varmaan mieskin voi, mutta hän on kuitenkin valmis jatkamaan yhdessä. Joka kerta, kun päätän että nyt eroamme ja käymme miehen kanssa asian läpi, alan seuraavana päivänä katua. Tai siis mieleen tulee, että jos nyt kuitenkin vielä yritetään. Tätä kestää pari päivää, kunnes olen taas valmis eroamaan. Miksi en uskalla tehdä lopullista päätöstä? Tarkoittaako tämä sitä että kannattaisi vielä yrittää yhdessä? Onko muilla ollut erotilanteessa vastaavaa vai olitteko varmoja päätöksestänne?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
30.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

On/soff suhde päättyy usein eroon. On vaikeaa erota ihmisestä jonka kanssa on ollut kauan ja varmaan ihan normaali prosessi perua isi päätös viime hetkellä. Itse uskon että ihminen on valmis eroon silloin kun ajatus erosta ei liikuta suuntaan tai toiseen.

Mitä jos ottaisitte väliaikaisen asumuseron vaikka kuukaudeksi ja katsoisitte miltä se tuntuu?

Vierailija
2/3 |
30.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun elämäni oli tuollaista monta vuotta. Olin hyvin onneton avioliitossani, ja toistuvasti tein sen päätöksen että nyt lähden, mutta aina sitten seuraavana päivänä tai viimeistään sitä seuraavana jänistin ja peruin koko homman. Pelotti tehdä niin isoa päätöstä, ja mies näytti niin murtuneelta, että kerta toisensa jälkeen päätin sitten kuitenkin sinnitellä vielä. Selittelin itselleni sitä pahaa oloani erilaisilla syillä ja uskottelin itselleni että ehkä tilanne paranisi kun lapset olisivat isompia, tai kun työtilanne helpottaisi, tai kun sitä tai tätä tapahtuisi. Elin siis jatkuvassa avioeronhaluamisprosessissa varmaan kuutisen vuotta. Se oli aika kamalaa.

Vihdoin koitti sitten se kerta jolloin en antanut periksi parissa päivässä. Kun olin pari viikkoa saanut pidettyä päätöksestä niin se tuntui sen luokan työvoitolta etten enää voinut antaa itseni perua parin kuukaudenkaan kuluttua. Vaikka kuinka monta kertaa se sama pelko ja ahdistus ja syyllisyys iski, mutta oli todellakin sen kaiken arvoista kun vihdoin sain erottua ihan oikeasti. Elämä muuttui kertaheitolla niin paljon paremmaksi, että kaduttaa ne menetetyt vuodet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
30.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kai sitä kannata pakosta erota? Mistä tiedät, että ero olisi oikea ratkaisu? Olette niin pitkään olleet yhdessä, että eikö kannattaisi hoitaa suhde kuntoon. Jos et sen usko onnistuvan, niin silloin ero tietenkin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kaksi seitsemän