Yöllä lapseni on hyvin rasittava
Hän täyttää kohta 3v.
On elämässään nukkunut ehkä kymmenen yötä heräämättä.
Viime yönä rääkyi yli vartin koska sai vettä väärään mukiin.
Nyt rääkyy että haluaa äitin viereen. Olen joo kylmä ihminen eikä ihmekään että kakara haluaa öisin ja hellyyttä kun minä vaan palstailen ja lapsi tarvitsee minua.
Voin kertoa että jos minä olisin mennyt tytön luo niin hän huutaisi että haluaa isän luo.
Hän huutaa, itkee, rääkyy niin että tulee yskä ja melkein oksentaa.
Välillä haluaa toista unilelua, tai muki on väärä, tai tyyny on huonosti tai pitäisi saada maitoa tai nousta katsomaan telkkaria.
Onneksi isovanhemmat joskus ottavat yöksi että saadaan nukkua.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tehnyt aloitusta saadakseni hyvää tarkoittavia neuvoja.
Tein aloituksen koska otti päähän, taas kerran.
Lapsi nukkuu huonosti, se vain on niin.
Ei auta muu kuin hyväksyä ja toivoa että saa itse nukkua päikkäreitä välillä.Ei 3v ole mikään syyntakeeton pikkuvauva (kaukana siitä). Pidä lapselle kuri, niin lopettaa häiriköinnin vaikka ehkä joskus heräisikin.
Voi nyt.jumahelevetinlauta. Ei pidetäkään lasta syyntakeettomana vauvana. Pitäisikö teipata illalla.suu kiinni jesarilla ja kahlita.sänkyyn?
Aika rajalliset keinot teillä on, jos vaihtoehtoina on vaan joko sietää tai sitten jesari ja köydet.
Meillä on 2 huonosti nukkuvaa lasta, heräilevät edelleen vähän väliä. Toinen 3 ja toinen 6. Yritän mennä jo viimeistään kahdeksalta petiin itsekin että saisin tarpeeksi unta ennen seuraavaa työpäivää. Herätyksiä tulee yössä ainakin 3-4. Viikonloppuisin vien joskus tytöt hoitoon ja nukun sitten reilusti kellon ympäri univelkaa takaisin. Ajattelisin, että aika tekee kyllä tehtävänsä tässä asiassa.
Mun lapset on ihania vaan yöllä kun ne nukkuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tehnyt aloitusta saadakseni hyvää tarkoittavia neuvoja.
Tein aloituksen koska otti päähän, taas kerran.
Lapsi nukkuu huonosti, se vain on niin.
Ei auta muu kuin hyväksyä ja toivoa että saa itse nukkua päikkäreitä välillä.Ei 3v ole mikään syyntakeeton pikkuvauva (kaukana siitä). Pidä lapselle kuri, niin lopettaa häiriköinnin vaikka ehkä joskus heräisikin.
Voi nyt.jumahelevetinlauta. Ei pidetäkään lasta syyntakeettomana vauvana. Pitäisikö teipata illalla.suu kiinni jesarilla ja kahlita.sänkyyn?
Aika rajalliset keinot teillä on, jos vaihtoehtoina on vaan joko sietää tai sitten jesari ja köydet.
Oletuksesi siitä ettei pidä mitään kuria raivostutti. Lapsi ei saa.mitään huutamalla. Ei me vaihdeta mukia.koska.hän sanoo että on väärä väri, sit huutaaja on ilman vettä jis ei muki kelpaa. Jos keskellä yötä päättää että on väärä unilelu niin ei etsitä toista, illalla päätetään minkä kanssa nukutaan. Jne,jne,jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tehnyt aloitusta saadakseni hyvää tarkoittavia neuvoja.
Tein aloituksen koska otti päähän, taas kerran.
Lapsi nukkuu huonosti, se vain on niin.
Ei auta muu kuin hyväksyä ja toivoa että saa itse nukkua päikkäreitä välillä.Ei 3v ole mikään syyntakeeton pikkuvauva (kaukana siitä). Pidä lapselle kuri, niin lopettaa häiriköinnin vaikka ehkä joskus heräisikin.
Voi nyt.jumahelevetinlauta. Ei pidetäkään lasta syyntakeettomana vauvana. Pitäisikö teipata illalla.suu kiinni jesarilla ja kahlita.sänkyyn?
No mitä jos rankaisisit sitä jotenkin? Ja nyt en remmin solkipäällä lyöntiä vaan jotain enemmän kohtuudessa pysyvää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 2 huonosti nukkuvaa lasta, heräilevät edelleen vähän väliä. Toinen 3 ja toinen 6. Yritän mennä jo viimeistään kahdeksalta petiin itsekin että saisin tarpeeksi unta ennen seuraavaa työpäivää. Herätyksiä tulee yössä ainakin 3-4. Viikonloppuisin vien joskus tytöt hoitoon ja nukun sitten reilusti kellon ympäri univelkaa takaisin. Ajattelisin, että aika tekee kyllä tehtävänsä tässä asiassa.
Olen hyvin kateellinen sinulle kun voit.nukahtaa jo kahdeksalta =D
Joskus olen niin poikki että simahdan jo alkuillasta, silloin en kuitenkaan saa unta enää kun tyttö on herättänyt, en vaikka mies menee tytön luokse ja jään sänkyyn. Voi mennä sitten neljään asti että nukahdan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tehnyt aloitusta saadakseni hyvää tarkoittavia neuvoja.
Tein aloituksen koska otti päähän, taas kerran.
Lapsi nukkuu huonosti, se vain on niin.
Ei auta muu kuin hyväksyä ja toivoa että saa itse nukkua päikkäreitä välillä.Ei 3v ole mikään syyntakeeton pikkuvauva (kaukana siitä). Pidä lapselle kuri, niin lopettaa häiriköinnin vaikka ehkä joskus heräisikin.
Voi nyt.jumahelevetinlauta. Ei pidetäkään lasta syyntakeettomana vauvana. Pitäisikö teipata illalla.suu kiinni jesarilla ja kahlita.sänkyyn?
No mitä jos rankaisisit sitä jotenkin? Ja nyt en remmin solkipäällä lyöntiä vaan jotain enemmän kohtuudessa pysyvää.
Miten on kohtuullista että rankaisee lasta siitä että hän ei osaa nukkua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 2 huonosti nukkuvaa lasta, heräilevät edelleen vähän väliä. Toinen 3 ja toinen 6. Yritän mennä jo viimeistään kahdeksalta petiin itsekin että saisin tarpeeksi unta ennen seuraavaa työpäivää. Herätyksiä tulee yössä ainakin 3-4. Viikonloppuisin vien joskus tytöt hoitoon ja nukun sitten reilusti kellon ympäri univelkaa takaisin. Ajattelisin, että aika tekee kyllä tehtävänsä tässä asiassa.
Olen hyvin kateellinen sinulle kun voit.nukahtaa jo kahdeksalta =D
Joskus olen niin poikki että simahdan jo alkuillasta, silloin en kuitenkaan saa unta enää kun tyttö on herättänyt, en vaikka mies menee tytön luokse ja jään sänkyyn. Voi mennä sitten neljään asti että nukahdan.
Minulla on aamulla herätys jo neljältä pitkän työmatkan vuoksi. Pakko on ollut siis opetella ajoissa nukkumaan meno. Mieheni hoitaa nukkumaan menot, koska hänen työpäivänsä alkaa vasta kymmeneltä. Näillä eväillä saamme molemmat riittävästi unta että jaksetaan taas pyörittää tätä arkea
Onko aivan mahdotonta vaikka kärsiä viikko noudattaen linjaa: ei mitään palvelua yöllä, ei reagointia huutoon (ei varmasti ole hengenhätä), jos tulee pois huoneestaan/sängystään ohjataan takaisin vailla mitään kommentointia- jämäkästi mutta ystävällisesti ja ennenkaikkea pitää tästä kiinni saumattomasti.
Tuollaisen häiriökäyttäytymisen saa pois jos vain haluaa, turha selitellä omaa lepsuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Hän täyttää kohta 3v.
On elämässään nukkunut ehkä kymmenen yötä heräämättä.
Viime yönä rääkyi yli vartin koska sai vettä väärään mukiin.
Nyt rääkyy että haluaa äitin viereen. Olen joo kylmä ihminen eikä ihmekään että kakara haluaa öisin ja hellyyttä kun minä vaan palstailen ja lapsi tarvitsee minua.
Voin kertoa että jos minä olisin mennyt tytön luo niin hän huutaisi että haluaa isän luo.
Hän huutaa, itkee, rääkyy niin että tulee yskä ja melkein oksentaa.
Välillä haluaa toista unilelua, tai muki on väärä, tai tyyny on huonosti tai pitäisi saada maitoa tai nousta katsomaan telkkaria.
Onneksi isovanhemmat joskus ottavat yöksi että saadaan nukkua.
Täällä kohtalotoveri. Tiedän, miten raastavaa tuo on. Meillä on reilu 2-vuotias, joka on myös ollut aina melko kova heräilemään. Ensimmäisen kokonaisen yön hän nukkui viime kesän alussa. Sen jälkeen niitä on ollut satunnaisesti, parhaana viikkona jopa kolme yötä.
Useimpina öinä kuitenkin alkuyöstä on jonkinlaista vikinää ja ulinaa ja heräilyä. Tulee monesti viereen nukkumaan yöllä. Siinä sitten välillä pyörii ja potkii niin ettei varmasti saa nukuttua.
Ei ole allergiaa tai muuta täälläkään. Päivisin on yleensä itse päivänsäde.
Kai tämä tästä vähitellen helpottaa, tai sitten ei, mutta pakko kai se on yrittää uskoa, vaikka epätoivon määrä on kyllä valtava niinä öinä, kun toinen pitää meteliä.
Menenkin nykyään itse nukkumaan jo siinä kahdeksan tai yhdeksän aikaan. Oma aika ja parisuhdeaika ovat aika vähissä, mutta minkäs teet. Eipä sitä siitäkään olisi hyötyä, että silmät ristissä väsyneenä yrittäisi väkisin jotain vääntää.
Yritän hyvin menneiden öiden jälkeen kehua oikein vuolaasti ja illalla valmistella lasta nukkumaan omassa sängyssä. Päivärytmi ja nukkumaanmenoaika ovat samoja niin arkena kuin viikollakin, joten siitäkään ei voi olla kiinni. On vaan jostain syystä levoton nukkuja. Ja sitten tietenkin, jos lapsi sattuu nukkumaan yön suht hyvin, niin itse heräilee ihmettelemään, että missä on vininät ja miksi ei lapsi ole tullut viereen...
Tsemppiä kaikille huonosti nukkuvien lasten vanhemmille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tehnyt aloitusta saadakseni hyvää tarkoittavia neuvoja.
Tein aloituksen koska otti päähän, taas kerran.
Lapsi nukkuu huonosti, se vain on niin.
Ei auta muu kuin hyväksyä ja toivoa että saa itse nukkua päikkäreitä välillä.Ei 3v ole mikään syyntakeeton pikkuvauva (kaukana siitä). Pidä lapselle kuri, niin lopettaa häiriköinnin vaikka ehkä joskus heräisikin.
Voi nyt.jumahelevetinlauta. Ei pidetäkään lasta syyntakeettomana vauvana. Pitäisikö teipata illalla.suu kiinni jesarilla ja kahlita.sänkyyn?
No mitä jos rankaisisit sitä jotenkin? Ja nyt en remmin solkipäällä lyöntiä vaan jotain enemmän kohtuudessa pysyvää.
Miten on kohtuullista että rankaisee lasta siitä että hän ei osaa nukkua?
Ei lasta nukkumattomuudesta rangaistakaan, vaan siitä, että ei noudata uniaikaan sääntöjä (esim. jäkättää tai metelöi turhia, ei pidä päätään tyynyssä).
Huomaa, että joillain vastaajilla ei todellakaan ole huonosti nukkuvaa lasta. Meillä tyttö on kaksi ja puoli. Yöt on välillä aivan järkyttäviä. Neljä herätystä yössä on alkanut tuntua hyvin nukutulta yöltä. Välillä huutaa ja raivoaa yhdestätoista neljään suoraa huutoa. Voi naapuriparkoja, kun asutaan rivarissa. Nukahtaa iltaisin itsekseen, mutta yhdeltätoista helvetti on irti joka ilta. Lapsella ei ole allergioita eikä mitään muutakaan, joka voisi aiheuttaa valvomisen. On ollut puolivuotiaasta saakka tällainen. Meitä alkaa jo "vähän" väsyttää. Muiden neuvot, hyväntahtoiset tai ei, lähinnä ärsyttävät, kun ihan kaikkea on kokeiltu. Puuh, ehkä aika auttaa joskus...
Me tehtiin tuossa vaiheessa se ratkaisu, että lapsi otettiin kokonaan meidän huoneeseen nukkumaan. Minä en enää jaksanut sitä yöllistä heräilyä.
Sitten lapsi aikansa nukuin meidän huoneessa. Ja luotetuin omaan. Jakso toistui...ja otettiin taas meidän huoneeseen. Jokin hätä hänellä,yöllä tuli. Kun heräsi. Ei lapset sitä heräilyä Pahuuttaan tai huvikseen tee.
Nykyään, kun lapset on isompia, niin meillä on patja makkarin lattialla. Siihen voi ilman syyllisyyden tunteita tai syyllistämistä tulla milloin vain...joko heti illalla ihan omaan tahtiin tai yöllä, jos siltä tuntuu. Ja se on lasten kanssa juteltu....että SAA TULLA tai mennä nukkumaan patjalle, jos vanhemmat vaikka vielä valvoo. Siitä ei tarvitse kokeen mitään syyllisyyttä.
Se ei ole lapsellakaan helppoa, kun tietää, että ahdistaa...mutta ei tiedä mikä...eikä halua ajolla rasitteeksi. Haluaisi vain nukkua.
Ehdotan vanhempien kanssa samaa huonetta tai sitä patjaa. Saatte itsekin nukkua.
Mun poika oli samanlainen, heräili 3-vuotiaaksi lähes joka yö 2-10 kertaa, siitä 6-vuotiaaksi vielä satunnaisesti. Hänellä oli tapana huutaa/itkeä jonkinlaisessa paniikissa, jos pyysimme rauhoittumaan niin "ei pystynyt". Myöhemmin heräsi kasvukipuihin tai muihin kipuihin ja huusi sitä kipua samaan tyyliin. Vauvana myös heräsi (nälkäheräämisten lisäksi), alkoi huutaa hysteerisenä ja rauhoittui vain jos otettiin HETI syliin ja keinutettiin. Hän on aina ollut hyvin herkkä, ja nytkin vielä 8-vuotiaana lähes joka yö puhuu, nousee istumaan unissaan ym. unitoimintaa.
Parhaiten toimi kun vaan meni hänen luokseen ja kuunteli sen huudon ja toisteli rauhallisena "joo, joo, sulla on paha mieli...äiti on tässä".
Ja joo, en todellakaan aina jaksanut toimia oikein ja rauhallisesti. Ymmärrän täysin ap, että ottaa päähän! Toivon, että teillä tilanne helpottaa pian. Täytyy vain yrittää jaksaa muistaa, että lapsi ei tee tuota tahallaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun poika oli samanlainen, heräili 3-vuotiaaksi lähes joka yö 2-10 kertaa, siitä 6-vuotiaaksi vielä satunnaisesti. Hänellä oli tapana huutaa/itkeä jonkinlaisessa paniikissa, jos pyysimme rauhoittumaan niin "ei pystynyt". Myöhemmin heräsi kasvukipuihin tai muihin kipuihin ja huusi sitä kipua samaan tyyliin. Vauvana myös heräsi (nälkäheräämisten lisäksi), alkoi huutaa hysteerisenä ja rauhoittui vain jos otettiin HETI syliin ja keinutettiin. Hän on aina ollut hyvin herkkä, ja nytkin vielä 8-vuotiaana lähes joka yö puhuu, nousee istumaan unissaan ym. unitoimintaa.
Parhaiten toimi kun vaan meni hänen luokseen ja kuunteli sen huudon ja toisteli rauhallisena "joo, joo, sulla on paha mieli...äiti on tässä".
Ja joo, en todellakaan aina jaksanut toimia oikein ja rauhallisesti. Ymmärrän täysin ap, että ottaa päähän! Toivon, että teillä tilanne helpottaa pian. Täytyy vain yrittää jaksaa muistaa, että lapsi ei tee tuota tahallaan.
Lisään, että meillä tilanne oli täsmälleen sama, nukkui lapsi sitten vieressä, omassa sängyssä vanhempien huoneessa tai omassa huoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Me tehtiin tuossa vaiheessa se ratkaisu, että lapsi otettiin kokonaan meidän huoneeseen nukkumaan. Minä en enää jaksanut sitä yöllistä heräilyä.
Sitten lapsi aikansa nukuin meidän huoneessa. Ja luotetuin omaan. Jakso toistui...ja otettiin taas meidän huoneeseen. Jokin hätä hänellä,yöllä tuli. Kun heräsi. Ei lapset sitä heräilyä Pahuuttaan tai huvikseen tee.
Nykyään, kun lapset on isompia, niin meillä on patja makkarin lattialla. Siihen voi ilman syyllisyyden tunteita tai syyllistämistä tulla milloin vain...joko heti illalla ihan omaan tahtiin tai yöllä, jos siltä tuntuu. Ja se on lasten kanssa juteltu....että SAA TULLA tai mennä nukkumaan patjalle, jos vanhemmat vaikka vielä valvoo. Siitä ei tarvitse kokeen mitään syyllisyyttä.
Se ei ole lapsellakaan helppoa, kun tietää, että ahdistaa...mutta ei tiedä mikä...eikä halua ajolla rasitteeksi. Haluaisi vain nukkua.
Ehdotan vanhempien kanssa samaa huonetta tai sitä patjaa. Saatte itsekin nukkua.
Lapsi teki tätä kun nukkui meidän sängyssä. Ajateltiin että herää kun me liikutaan unissa, hankittiin huoneeseemme oma sänky tytölle. Ei vaikutusta.
Nukkui 2-vuotiaaksi perhepedissä, sitten puoli vuotta omassa sängyssä huoneessamme, nyt kolme kuukautta omassa huoneessa.
Siellä on patja lattialla vanhemmille.
Kokeilin pari viikkoa nukkua siellä lattialla, ajattelin että olisi tuttu ja.turvallinen olo huoneessaan jos äotiron siellä, huomaisi että äiti on paikalla aina kun herää, ei tarttis herätä kunnolla huutamaan.
Ei vaikutusta.
Itse en kyllä tutkimatta tyytyisi uskomaan, että lapsi nyt vaan on huono nukkuja, jos huutaa esim. yhdestätoista neljään!! Hakisin ensin apua lääkäriltä, perheneuvolasta tms. Eihän tuo ole lapsellekaan kovin mukavaa puhumattakaan vanhempien jaksamisesta. Hakekaa apua näihin nukkumisongelmiin ennenkuin leimaatte lapsenne huonoksi nukkujaksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä tutkimatta tyytyisi uskomaan, että lapsi nyt vaan on huono nukkuja, jos huutaa esim. yhdestätoista neljään!! Hakisin ensin apua lääkäriltä, perheneuvolasta tms. Eihän tuo ole lapsellekaan kovin mukavaa puhumattakaan vanhempien jaksamisesta. Hakekaa apua näihin nukkumisongelmiin ennenkuin leimaatte lapsenne huonoksi nukkujaksi.
Alkaa kyllä tuo oman reilu parivuotiaan muksun parit ininät yöllä kuulostaa luksuslomalta, jos joku oikeasti huutaa monta tuntia yössä vielä tuon ikäisenä. :O
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä tutkimatta tyytyisi uskomaan, että lapsi nyt vaan on huono nukkuja, jos huutaa esim. yhdestätoista neljään!! Hakisin ensin apua lääkäriltä, perheneuvolasta tms. Eihän tuo ole lapsellekaan kovin mukavaa puhumattakaan vanhempien jaksamisesta. Hakekaa apua näihin nukkumisongelmiin ennenkuin leimaatte lapsenne huonoksi nukkujaksi.
Miksi luulet että kukaan näistä ei ole hakenut apua?
Kiitos! Et tiedäkään miten hyvältä tuntuu kun joku ymmärtää mikä tilanne on, sen sijaan että on pakko päteä ja antaa neuvoja ja esittää että me ei vaan osata.
Tarroja ollaan kerätty eri jutuilla jo ennen, voitais aloittaa nukkuiseen liittyvää.
Päivisin ollaan puhuttu tästä, mutta ei hän osaa sanoa mikä öisin vaivaa vaikka osaakin puhua ihan hyvin.
Tsemppiä =)