Lue keskustelun säännöt.
Hyvä, että yliopistoilta leikataan!
28.01.2016 |
Koska varaa on! Ennen avautumistani sanottakoon vielä, etten missään nimessä toivo leikkauksien kohdistuvat lääketieteelliseen tutkimukseen tai vastaavaan. Yleisesti ottaen monilta aloilta ON kuitenkin varaa leikata.
Olen siis Helsingin yliopiston opiskelija ja kyllä tässä viimeisen neljän vuoden aikana on kantapään kautta nähty, kuinka tehotonta yliopistotoiminta voi parhaillaan olla. En kerro alaa, jota opiskelen, mutta kyseessä ei ole humanistinen ala.
Ensinnäkin joka ikisestä asiasta pitää palaveerata eli ei riitä, että katsot opinto-oppaasta kurssin ja suoritat sen. Edes kirjatenttiä ei pääse suorittamaan ilman palaveria, koska missään ei kerrota, mitä kirjoja tenttiä varten pitää lukea. Sähköpostisopiminen ei riitä, eikä anneta edes vaihtoehtoisia kirjapaketteja, joista valita. Mielestäni ei todellakaan pitäisi olla opiskelijan vastuulla ensiksi selvittää mitä kirjoja olisi hyvä tenttiä (+alueet eri kirjoista) ennen varsinaista tenttimistä. Onko tehokasta, että opiskelija menee ja ehdottaa 1000 sivua eri kirjoista, mitä haluaisi tenttiä ja sitten proffa toteaa, että ei käy. Ja sama rumba uudestaan. Eikö olisi parempi antaa vaihtoehtoiset (jos sellaisia pitää olla) lukupaketit ja palaveerata sitten, jos joku POIKKEUKSELLISESTI haluaa lukea jotain muuta? Luulisi, että yliopiston työntekijöille (lehtorit, professorit ym.) olisi helpompaa ja miellyttävämpää, kun joka ikinen opiskelija ei olisi kokoajan oven takana koputtelemassa joutavista asioista.
Toseksi meillä on myös paljon kursseja, joissa on tentti, mutta opiskelijalla ei välttämättä ole mitään hajua mitä tenttiin pitäisi lukea. Yksikin kurssi oli sellainen, että mitään erityistä opusta kurssin tueksi ei suostuttu nimeämään, koska "pitää osata soveltaa" - piti kuulemma lukea tutkimuksia ja sitä kautta opiskella. Menin sitten tenttiin ja tenttikysymykset koostuivat yhdestä sanasta - ei mitään osviittaa siitä, mihin vastaus pitäisi fokusoida. Kysymykset eivät siis olleet mitään sanaselityksiä, vaan esseekysymyksiä. Aivan kuin farmasian opiskelija menisi tenttiin ja kysymykset olisivat luokkaa "Lääke." tai "Myrkytys." Tai kemian opiskelija tenttiin, jossa pitäisi vastata "kysymyksiin" "Atomi." "Hapettuminen." Tällaista tenttiä 80 % ei läpäissyt lainkaan. Ja jokainen, joka ei läpäissyt tenttiä meni erilliseen PALAVERIIN. Miksi kysymyksiä ei voi muotoilla valmiiksi niin, että opiskelija ymmärtää, mitä kysymykseltä halutaan, eikä jälkikäteen palaveerata siitä, miksi ihmiset ymmärsivät kysymyksen niin eri tavalla? Mitä helvettiä ihan oikeasti?
Ja vaihto-opiskelijat... Heitä on kursseilla usein enemmän kuin suomalaisia opiskelijoita. Ei siinä mitään, mutta suurin osa on niin ultimaattisen pihalla kaikesta - siis KAIKESTA - että luennot menevät aina siihen, kun näille sankareille väännetään rautalangasta asioita, jotka ovat ylä-asteikäisillekin selvää pässinlihaa. Ja tuovatko he rahaa taloon. Eivät taatusti. Mutta onneksi kansainvälisyyshän on itsessään hirveän tärkeää.
Huh, anteeksi avautuminen. Ärsyttää vain niin paljon tämä pelleily! Helpotti vähän :)
Muilla vastaavia kokemuksia yliopistosta?
Kommentit (41)
No nyt kiinnostaisi tietää, mitä alaa AP oikein opiskelee. Itse opiskelen vähän harvinaisempaa humanistialaa (:D) , enkä ole omassa pääaineessani sen enempää kuin sivuaineissanikaan (humanistinen ja valtiotieteellinen tdk.) törmännyt tuollaiseen törttöilyyn. Yleensä kurssikuvasten kohdassa weboodissa lukee aina, mitä kirjoja tenttivaihtoehto edellyttää. Jos taas haluaa tenttiä sellaisia kursseja, joissa pääasiassa edellytetään läsnäoloa, joutuu kyllä neuvottelemaan proffien kanssa.
Varmaankin yliopistolta on varaa leikata jotain, mutta nykyisenmuotoiset leikkaukset menevät kyllä yli. Kohta meillä ei enää tehdä tutkimusta muusta kuin niistä aiheista, joita yritykset haluavat rahoittaa eikä henkilökunta jaksa enää panostaa opettamiseen kun kaikki aika menee hallinnollisten hommien pyörittämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kyllä todella kiinnostavaa tietää mitä ja missä opiskelit. Ja myös sen, miten yliopisto leikkaukset tämän ongelman ratkaisevat?
Vai onko kyseessä, että turhautuneena systeemin haluat vain, että systeemiä rangaistaan - ilman että ongelmaa ratkaistaan.
Vaikuttais siltä, että ap ei ole koskaan opiskellut missään yliopistossa tai ei ainakaan ole opintoihinsa sopinut. On meinaan niin väärää "tietoa" nuo väitteet.
Syötiinkö siellä aina palaveriwiinereitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopisto on yksi suurimpia suojatyöllistäjiä. Proffat pitävät jatkuvaa lomaa ja yksityispraktiikkaa veronmaksajien kustannuksella. Sairasta. Tervetuloa työttömän arkeen; se on sairasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikkaukset iskevät etupäässä hallintoon. Turha kuvitella että asiat luistaisivat paremmin, kun hallintohenkilökuntaa on siirretty kortistoon.
Yliopistoilta leikkaaminen on suurin virhe jonka yhteiskunta voi tehdä ja on varma keino tuhota koko maa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No nyt kiinnostaisi tietää, mitä alaa AP oikein opiskelee. Itse opiskelen vähän harvinaisempaa humanistialaa (:D) , enkä ole omassa pääaineessani sen enempää kuin sivuaineissanikaan (humanistinen ja valtiotieteellinen tdk.) törmännyt tuollaiseen törttöilyyn. Yleensä kurssikuvasten kohdassa weboodissa lukee aina, mitä kirjoja tenttivaihtoehto edellyttää. Jos taas haluaa tenttiä sellaisia kursseja, joissa pääasiassa edellytetään läsnäoloa, joutuu kyllä neuvottelemaan proffien kanssa.
Varmaankin yliopistolta on varaa leikata jotain, mutta nykyisenmuotoiset leikkaukset menevät kyllä yli. Kohta meillä ei enää tehdä tutkimusta muusta kuin niistä aiheista, joita yritykset haluavat rahoittaa eikä henkilökunta jaksa enää panostaa opettamiseen kun kaikki aika menee hallinnollisten hommien pyörittämiseen.
Opiskelen luonnontieteisiin liittyvää alaa, mutta en halua paljastaa tarkaa alaa, koska kyseessä on pieni ala. Pienet piirit ovat todennäköisesti myös syy siihen, miksi opiskelijat eivät jyrähdä tällaisesta. Työllistymme hyvin, mutta veikkaan, ettei kukaan halua tulla muistetuksi "hankalana" ihmisenä.
Ennen kuin tällaiset - näin helposti korjattavissa olevat - epäkohdat on korjattu, niin mielestäni on turha väittää, ettei minkälaiseen leikkaamiseen ole varaa. Voi toki olla, että tämä minun alani on täydellinen poikkeus kaikista muista, mutta pidän sitä epätodennäköisenä. -Ap
Hm. Meillä ei tuollaista ollut, kirjatentteihin oli selkeät paketit ja selkeät vaihtoehtoiset paketit aina. Niiden tekeminen oli nopeaa ja tehokasta.
Proffien ja laitoksen väen kanssa palaveerattiin, mutta ei liian usein. Mieleen jäi erityisesti, että opetushenkilökunta oli todella joustavaa ja asioita oli erittäin helppo sopia.
Opiskelin Tampereen yliopistossa 2005-2010 ja ala oli humanistinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kiinnostaisi tietää, mitä alaa AP oikein opiskelee. Itse opiskelen vähän harvinaisempaa humanistialaa (:D) , enkä ole omassa pääaineessani sen enempää kuin sivuaineissanikaan (humanistinen ja valtiotieteellinen tdk.) törmännyt tuollaiseen törttöilyyn. Yleensä kurssikuvasten kohdassa weboodissa lukee aina, mitä kirjoja tenttivaihtoehto edellyttää. Jos taas haluaa tenttiä sellaisia kursseja, joissa pääasiassa edellytetään läsnäoloa, joutuu kyllä neuvottelemaan proffien kanssa.
Varmaankin yliopistolta on varaa leikata jotain, mutta nykyisenmuotoiset leikkaukset menevät kyllä yli. Kohta meillä ei enää tehdä tutkimusta muusta kuin niistä aiheista, joita yritykset haluavat rahoittaa eikä henkilökunta jaksa enää panostaa opettamiseen kun kaikki aika menee hallinnollisten hommien pyörittämiseen.
Opiskelen luonnontieteisiin liittyvää alaa, mutta en halua paljastaa tarkaa alaa, koska kyseessä on pieni ala. Pienet piirit ovat todennäköisesti myös syy siihen, miksi opiskelijat eivät jyrähdä tällaisesta. Työllistymme hyvin, mutta veikkaan, ettei kukaan halua tulla muistetuksi "hankalana" ihmisenä.
Ennen kuin tällaiset - näin helposti korjattavissa olevat - epäkohdat on korjattu, niin mielestäni on turha väittää, ettei minkälaiseen leikkaamiseen ole varaa. Voi toki olla, että tämä minun alani on täydellinen poikkeus kaikista muista, mutta pidän sitä epätodennäköisenä. -Ap
Noilla spekseillä tulisi mieleen lähinnä meteorologia (pieni, mutta työllistää hyvin). Tuskin nekään kuitenkaan hirveästi kirjatenttii.
Mutta ap - urhea uudistaja - yleensä leikkaukset vain lisäävät sekaannuksia, kun resurssit pienevät. Toki ainahan teidän ala voitaisiin lopettaa - olisi helpompaa - ja samalla nollata opintosuoritukset. Helpottaisiko?
Olen samaa mieltä yliopistojen tehottomuudesta, mutta ongelma ei ole sinänsä resurssien vähyys vaan yleinen osaamisen ja innostuneisuuden puute. Suomalaisia vaivaa kauhea lamaannus ihan kaikissa organisaatioissa, joissa olen ollut mukana. Itse vertaan brittiläisiin työpaikkoihin ja organisaatiohin, ja kyllähän eron näkee suomalaisen työotteen ja sitten vaikkapa parjatun kreikkalaisen työotteen välillä vertaamalla esim. suomalaista ja kreikkalaista hotellia tai ravintolaa (tämä asian vierestä).
Yliopistoissa sekä opiskelijat että opettajat ja tutkijat haahuilevat pitkin käytäviä tietämättä mitä heidän oikein olisi tarkoitus tehdä ja mikä koko laitoksen tarkoitus mahtaisi olla. Aina kun pitäisi järkeistää, joku muuten täysin saamaton viranhaltijavätys ulvaisee jotain perustutkimuksen tärkeydestä, vaikka Suomessa ei ole tehty mitään järkevää perustutkimusta sitten Nokian aikojen. Typerien innovaatiomantrojen toistelua pidetään synonyymina innovaatiolle, vaikka näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Ei innovaatioita käskemällä tehdä. Sivistyspuolella taas vingutaan sivistyksen ja kulttuurin tärkeydestä, mutta eipä sivistystä tai kulttuuria juuri yliopistolla tehdä. Parhaat kulttuurin ja sivistyksen luojat ovat nimenomaan pysyneet poissa institutionalisoituneen "kulttuurin" parista.
Eli kyllä, mielestäni yliopistoista on varaa leikata vaikka kuinka paljon. Suomessa olisi varaa lyhentää kaikkien tutkintojen suoritusaikaa ainakin 30% eikä kukaan kärsisi. Vastaavasti hallintoa voi keventää saman verran. Ongelmaksi vaan muodostuu juuri se, että kun ei ole tekemisen meininkiä, mikään ei tehostu leikkauksilla. Toisaalta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille saisi syytää rajattomasti rahaa eikä mitään järkevää syntyisi silloinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse opiskelen tekniikka siinä ruotsinkielisessä pikku yliopistossa. Ja kyllä meillä kaikki sujuu hyvin. Se missä nämä leikkaukset näkyvät on se, että entistä enemmän tulevaisuudessa joudutaan supistamaan labroista sekä väkisin joudutaan yhdistämään entistä enemmän eri tiedekuntien kursseja. Koska opetustunteja täytyy vähentää, mutta kaikki samat asiat pitäisi opettaa. Selväähän tuo on, että ei kannatta.
Täällä on ainakin aina sujuvasti sujunut kirjatenttien sopimiset. Sekä jos haluaa tenttiä kurssin itse. Myös tenttien suhteen ollaan aika sopeutuvaisia. Eli ei yritetä tehdä opiskelijan elämästä liian vaikeaa. Ja täällä ainakin on aina tervetullut koputtamaan professorin oveen. Kyllä he aina vastaan ottaa jos aikaa on. Ja lyhyellä keskustellulla sovitaan asiat.
Mikset ap ole pyrkinyt vaikuttamaan epäkohtiin "talon" sisältä käsin, ylioppilaskunnassa ja laitosneuvostoissa, vai mitä ne elimet ovat nykyään nimeltään, jos yleensä ovat enää hengissä. Vaikuttavan kirjoittamisen kurssilla tuo aloitusjeremiadi ei olisi saanut mairittelevaa arvosanaa, olisikohan edes tullut hyväksytty. Missäs ne luonnontieteitten professorit pitävät omia vastaanottojaan tai vaikka maantieteen? Lääketieteen puolella tuo on ihan ymmärrettävää, sillä menestyvä professori haluaa toki säilyttää yhteyden potilastyöhön, mistä taas saa uusia impulsseja työhön tieteen parissa.
Opiskelen yhteiskuntatieteellisessä Tampereella enkä tunnista tuollaista ilmiötä. Kaikki tentittävät kirjat on ilmoitettu selkeästi, kurssien suoritusvaatimukset selviävät opinto-oppaasta ja kaikkien yhteyshenkilöiden nimet on selvästi esillä mahdollista yhteydenottotarvetta varten. Eipä ole tullut sellainen tarve kuin kerran, ja sekin liittyi ihan omiin hölmöilyihini, tässä kolmen vuoden aikana.
Sen sijaan huomaan meillä aivan selvästi, miten kustannussyistä läsnäolo-opetuksesta on jouduttu leikkaamaan ja siirtymään kirjatenttipainotteiseen opiskeluun. Osalle se sopii hyvin ja vaihtoehtoisia suoritustapoja pitää ollakin, mutta osalle luento- tai seminaarimainen opetus olisi paljon parempi tapa oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kiinnostaisi tietää, mitä alaa AP oikein opiskelee. Itse opiskelen vähän harvinaisempaa humanistialaa (:D) , enkä ole omassa pääaineessani sen enempää kuin sivuaineissanikaan (humanistinen ja valtiotieteellinen tdk.) törmännyt tuollaiseen törttöilyyn. Yleensä kurssikuvasten kohdassa weboodissa lukee aina, mitä kirjoja tenttivaihtoehto edellyttää. Jos taas haluaa tenttiä sellaisia kursseja, joissa pääasiassa edellytetään läsnäoloa, joutuu kyllä neuvottelemaan proffien kanssa.
Varmaankin yliopistolta on varaa leikata jotain, mutta nykyisenmuotoiset leikkaukset menevät kyllä yli. Kohta meillä ei enää tehdä tutkimusta muusta kuin niistä aiheista, joita yritykset haluavat rahoittaa eikä henkilökunta jaksa enää panostaa opettamiseen kun kaikki aika menee hallinnollisten hommien pyörittämiseen.
Opiskelen luonnontieteisiin liittyvää alaa, mutta en halua paljastaa tarkaa alaa, koska kyseessä on pieni ala. Pienet piirit ovat todennäköisesti myös syy siihen, miksi opiskelijat eivät jyrähdä tällaisesta. Työllistymme hyvin, mutta veikkaan, ettei kukaan halua tulla muistetuksi "hankalana" ihmisenä.
Ennen kuin tällaiset - näin helposti korjattavissa olevat - epäkohdat on korjattu, niin mielestäni on turha väittää, ettei minkälaiseen leikkaamiseen ole varaa. Voi toki olla, että tämä minun alani on täydellinen poikkeus kaikista muista, mutta pidän sitä epätodennäköisenä. -Ap
Noilla spekseillä tulisi mieleen lähinnä meteorologia (pieni, mutta työllistää hyvin). Tuskin nekään kuitenkaan hirveästi kirjatenttii.
Mutta ap - urhea uudistaja - yleensä leikkaukset vain lisäävät sekaannuksia, kun resurssit pienevät. Toki ainahan teidän ala voitaisiin lopettaa - olisi helpompaa - ja samalla nollata opintosuoritukset. Helpottaisiko?
Mulla tuli mieleen eläinlääketieteellinen.
Maailma on muuttunut valtavasti. 100 vuotta sitten sivistys ja osaaminen asui yliopistoissa, nykyään kaiken tiedon saa netistä. Jos ei suoraan niin ainakin sieltä saa tilattua joka alan kirjallisuuden omaan postilaatikkoon päivien sisällä. Tästä johtuen tutkintojen asema ihmisen tietotason määrittäjänä on menettänyt ajat sitten merkityksensä. Henkilö on saattanut suorittaa yliopistotutkinnon joltain alalta, mutta tietää siitä vähemmän kuin joku lukiopoika, jota asia on kiinnostanut. Näitä tapauksia on vaikka kuinka paljon. Tässä tilanteessa muodollinen koulusivistys on nimenomaan enää muodollisuus, todellinen osaaminen ei kriittisillä aloilla synny yliopistoissa, ei ole pitkään aikaan syntynyt.
Maailma on globaali ja yhteiskuntienkin pitäisi pystyä ketteryyteen. Jähmeä ja sääntöjen kahlitsema yliopistolaitos on mieluummin este yhteiskunnan edistymiselle ja vaurastumiselle. Muualla arvostetaan osaamista ja kekseliäisyyttä, Suomessa papereita. Sinänsä olisi kuitenkin hyvä, että esim. lääketieteessä opetus olisi korkeatasoista, koska se on harvoja aloja, joissa perusasiat eivät muutu muutaman vuoden sykleissä. Byrokratia-aloilla taas kannattaisi keventää opetusta, jotta itse byrokratiaakin saataisiin pikkuhiljaa kevennettyä.
Ihan turhaa ruikutusta. Minun mielestäni koko yhteiskunnan on turha tukea muutaman elämäänsä kymmenettä vuotta etsivän opintoretkeä. Koko kansan yliopistokoulutuksesta nyt puhumattakaan. Kannattaisi siirtyä ameriikan malliin: osa proffien palkoista tulee opiskelijoiden palautteesta, joten joutuvat satsaamaan opetukseen. Jokainen opiskelija maksaa oman koulutuksensa itse ja kaikkein lahjakkaimmille superköyhille voidaan myöntää stipendi, joka kattaa lukukausimaksut.
Tähän suuntaan ollaan jo kovaa vauhtia menossa. Ilmaiset lounaat on syöty.
Alapeukuttaja perustelisitko :) -Ap