Lue keskustelun säännöt.
Kauanko sinulla kesti saada työ?
27.01.2016 |
Puhutaan, että työn saaminen on nyt vaikeaa. Kiinnostaa erityisesti juuri nyt tai hiljattain töitä etsineiden kokemukset. Kuinka vaikeaa nyt on saada työtä ja miltä alalta?
Kommentit (55)
Ansiosidonnaisen loppu lähenee, eli kohta 500 arkipäivää on etsitty.
Ammattia olen vaihtanut ja hankkinut uuden yliopistotutkinnon ja lisäkoulutusta, mutta tilanne on nyt paljon huonompi kuin 1980-luvulla. Silloin erään työttömyyspäivärahapäätöksen mukaan olin ollut edellisten 5 vuoden aikana työttömän 27 päivää. Ei ollenkaan paha, kun tein silloin määräaikaisia, joista ei muuten lomia juuri ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdoin työpaikkaa viime lokakuussa, töitä hain pari viikkoa kunnes tärppäsi.
En ole koskaan ollut työttömänä. Työelämässä olen ollut v:sta 1999 lähtien. Menin ekaan vakipaikkaani heti valmistuttuani ja sen jälkeen olen hakenut aina parempia paikkoja ja niihin päässyt tai sitten mut on rekrytoitu edellisestä paikasta uuteen. Kerran kyllä olin suunnitellut puolen vuoden sapattivapaata kun olin irtisanoutunut ja tuli epämiellyttäviä fiilareista paikasta jonne olin menossa ja peruin sen, mutta kappas vaan kun puhelin soi taas ja niin sitä mentiin.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut nyt 9 kk työttömänä eikä se näytä tästä mihinkään muuttuvan.
Siivoustöitähän toki olisi koko ajan tarjolla. Ehkä se täytyy pian siihen ruveta vaikka taloudellisesti ei kannatakaan...
Nirppanokka. Sun kaltaiset ei edes ansaitse töitä.
Pisimmilläni olin työttömänä 2000-luvun alkupuolella toista vuotta. Ratkaisin tilanteen ottamalla riskin ja alkamalla myydä työpanostani toiminimellä. Aikanaan palasin taas säännöllisen palkan saajaksi toisen palvelukseen mutta työsuhteet ovat olleet määräaikaisia ja työnantajat vaihtuneet. Viimeksi, kun työt loppuivat, kesti vajaat 2 kk ennen kuin aloitin uudessa paikassa. Yhteiskuntatieteilijä olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut työttömänä. Työelämässä olen ollut v:sta 1999 lähtien. Menin ekaan vakipaikkaani heti valmistuttuani ja sen jälkeen olen hakenut aina parempia paikkoja ja niihin päässyt tai sitten mut on rekrytoitu edellisestä paikasta uuteen. Kerran kyllä olin suunnitellut puolen vuoden sapattivapaata kun olin irtisanoutunut ja tuli epämiellyttäviä fiilareista paikasta jonne olin menossa ja peruin sen, mutta kappas vaan kun puhelin soi taas ja niin sitä mentiin.
Ymmärrät varmaan että olet erittäin etuoikeutetussa asemassa. Mutta koputettaan puuta, elämä on epävarmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut nyt 9 kk työttömänä eikä se näytä tästä mihinkään muuttuvan.
Siivoustöitähän toki olisi koko ajan tarjolla. Ehkä se täytyy pian siihen ruveta vaikka taloudellisesti ei kannatakaan...
Nirppanokka. Sun kaltaiset ei edes ansaitse töitä.
Kyllä siinä pitää vähän nirppanokka ollakin, kun niskassa hönkii asuntolaina ja muutama lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös yksi, joka on mennyt työelämään silloin kun sinne mentiin kahta kättä heilutellen ja valittiin parhaat paikat päältä ja kiristettiin lisää palkkaa ja etuja työnantajalta. Nyt taas olen alalla ja työpaikassa, jossa irtisanomisjärjestys on first come, last go eikä ole pelkoa irtisanomisesta, kun eläkeikä ei kuitenkaan vielä ole lähelläkään. Oon siis aika jäävi puhumaan työllistymisestä mitään, mutta lähipiiristä löytyy useampia esimerkkinuoria.
- oma esikoistyttö: valmistui kauppatieteiden maisteriksi keväällä 2015, teki töitä opintojen ohessa monta vuotta samassa paikassa, oli siellä vielä kesän 2015 mutta haki koko ajan kaikkia mahdollisia uusia työpaikkoja ja sai vakituisen työpaikan lokakuussa 2015
- kummipoika: valmistui amiksesta automaatioasentajaksi kolme vuotta sitten, meni sen jälkeen inttiin ja sai heti intistä palattuaan vakituisen paikan entisestä kesäduunipaikastaan, nyt tekee moottoreille jotain teknisiä ohjeita ja asennustestejä ja reissaa pitkin Aasiaa palkalla josta minä näen vain unta, vaikka on valmistunut "vain" amiksesta, kuten tällä palstalla on sanottu ja väitetty että amislaiset valmistuu suoraan työttömiksi
- tuttavaperheen tytär : valmistui amiksesta toissa keväänä mutta ei saanut oman alansa töitä, pääsi kuitenkin eri alalle töihin ja on edelleen samassa paikassa työssä enemmän tai vähemmän määräaikaisena
- toisen tuttavaperheen tytär: valmistui viime keväänä ammattikorkeasta eikä saanut töitä kesätyön jälkeen, kauan ei kuitenkaan nokka tytöllä tuhissut kun lähti Saksaan, josta sai määräaikaisen kaksivuotisen työn omalta alaltaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut nyt 9 kk työttömänä eikä se näytä tästä mihinkään muuttuvan.
Siivoustöitähän toki olisi koko ajan tarjolla. Ehkä se täytyy pian siihen ruveta vaikka taloudellisesti ei kannatakaan...
Nirppanokka. Sun kaltaiset ei edes ansaitse töitä.
Kyllä siinä pitää vähän nirppanokka ollakin, kun niskassa hönkii asuntolaina ja muutama lapsi.
Niin meinaat että kun on tullut kakaroita hankittua ja liian kallis talo ostettua, niin sulla on oikeus olla ottamatta vastaan töitä?
Justiinsa....
No, siinäpä kieltäydyt. Ei ole kohta taloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut työttömänä. Työelämässä olen ollut v:sta 1999 lähtien. Menin ekaan vakipaikkaani heti valmistuttuani ja sen jälkeen olen hakenut aina parempia paikkoja ja niihin päässyt tai sitten mut on rekrytoitu edellisestä paikasta uuteen. Kerran kyllä olin suunnitellut puolen vuoden sapattivapaata kun olin irtisanoutunut ja tuli epämiellyttäviä fiilareista paikasta jonne olin menossa ja peruin sen, mutta kappas vaan kun puhelin soi taas ja niin sitä mentiin.
Ymmärrät varmaan että olet erittäin etuoikeutetussa asemassa. Mutta koputettaan puuta, elämä on epävarmaa.
nämä kääkkä-ikäluokan edustajat elävät jossain ihme kuplassa eikä niillä ole mitään käsitystä nykyisestä työelämästä
sitten viisastelevat netissä nimettöminä ja päivittelevät nykynuorten laiskuutta ja haukkuvat työttömiä
koko porukka pitäs viedä ladon taakse
Valmistuin. Työllistyin heti. Pidin huolen opiskeluaikana että olen "haluttava" tekijä työmarkkinoilla. Ryhmästämm työllistyi n. 20%
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmistuin jouluna ja nyt ollut työttömänä kuukauden. Toki työllistymistä hankaloittaa, että miehen opiskeluiden takia itsekin pitäisi töitä saada täältä. Yhtään paikkaa ei ole ollut koko maakunnassa tarjolla omalta alalta. Muualla Suomessa jonkin verran. Lisäksi työnantaja olisi kaupunki, niin piilotyöpaikkoja ei ole.
Tarjolla ollut myös huonosti mitään yleispätevää työtä. Ehkä haen niitä hanttihommia sitten, kun ei jaksa enää maata kotona. Kaupan kassellekin kova tunku nykyään... En vaan kuvitellut uraa esim. henkilökohtaisena avustajana.. toki en voisi ketään kovin liikuntakyvytöntä auttaa, jos pitäisi kannella.. ei oma kroppa kestäisi.
En tajua kenen psyyke kestää tätä työttömyyttä vuodesta toiseen? Kuukausikin syönyt iteltä elämänhalut...
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin. Työllistyin heti. Pidin huolen opiskeluaikana että olen "haluttava" tekijä työmarkkinoilla. Ryhmästämm työllistyi n. 20%
Miten onnistuit tekemään itsestäsi haluttavan työmarkkinoilla? Samaa tässä on koko opintojen ajan yritetty, mutta silti tilanne on vaikea. Kaikki vinkit ja neuvot kuuntelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
13 v olin kotiäitinä. Toinen työhaastattelu tärppäsi. Siitä työstä siirryin kesken sopparin seuraavaan. Nyt soppari voimassa jouluun asti. Eli ollenkaan vaikeaa. Hoitoala, pk-seutu.
Olen ollut nyt 9 kk työttömänä eikä se näytä tästä mihinkään muuttuvan.
Siivoustöitähän toki olisi koko ajan tarjolla. Ehkä se täytyy pian siihen ruveta vaikka taloudellisesti ei kannatakaan...