itsensä satuttanut lapsi ei anna lohduttaa, vaan käy päälle !
Kirkuu kasvot punaisina, silmät kyynelissä ja kirjaimellisesti suu vaahdossa " ei syliin ! Älä silitä! Älä puhalla!"
sitten tulee läpsimään ja repimään hiuksista :O
yritän torjua iskut ja selittää " ei ole äidin syy että kompastuit mattoon/tipuit sohvalta älä äitiin pura kiukkua!"
Tilanne on todella pelottava, aurinkoinen ja sylissä viihtyvä lapsi muuttuu kuin haavoittuneeksi koiraksi joka puree auttajaa!
Niin ja ikää tytöllä on 4 vuotta.
On päivähoidossa , aloitti 3 vuotiaana ,enkä ole kuullut siellä tapahtuneen tuollaista.
Kommentit (17)
Lapsesi on poltergeist-hirviö. Siihen ei paljon parannuskeinoja ole.
Kaikki nyt eivät lapsenakaan välitä siitä lääppimis- ja lässytysrumbasta.
Ei ole normaalia. Onko ollut aina tuollainen? Aloin epäillä onko tytölle sattunut jotain ja siksi käyttäytyy noin. Milloin tuo alkoi, oletko kysynyt miksi ei saa lohduttaa?
On normaalia. Mun kuopus oli nuorena tuollainen. Anna olla rauhassa jos haluaa. Ja se mun lapsi on nyt 12v.
Me kaikki ollaan erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia. Onko ollut aina tuollainen? Aloin epäillä onko tytölle sattunut jotain ja siksi käyttäytyy noin. Milloin tuo alkoi, oletko kysynyt miksi ei saa lohduttaa?
Mene nyt muualle lässyttämään!
Ei taida olla paljoakaan lapsikokemusta.
tuo on väärin sanoa että "älä äitiin pura kiukkua".
siis äitihän on just se henkilö mille pitää saada purkaa kiukkunsa. Ei mikään ihme ettei halua syliin jos kielletään näyttämään tunteitaan. Tajuatko itse minkä ristiriidan aiheutat pienelle lapselle?
Vierailija kirjoitti:
tuo on väärin sanoa että "älä äitiin pura kiukkua".
siis äitihän on just se henkilö mille pitää saada purkaa kiukkunsa. Ei mikään ihme ettei halua syliin jos kielletään näyttämään tunteitaan. Tajuatko itse minkä ristiriidan aiheutat pienelle lapselle?
Eli pitäisi vain antaa lapsen läpsiä, kynsiä ja repiä hiuksista ?! Huutamalla saa toki kiukuta jos helpottaa!
A.P
taitaa olla tulinen luonne... aika helpottaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuo on väärin sanoa että "älä äitiin pura kiukkua".
siis äitihän on just se henkilö mille pitää saada purkaa kiukkunsa. Ei mikään ihme ettei halua syliin jos kielletään näyttämään tunteitaan. Tajuatko itse minkä ristiriidan aiheutat pienelle lapselle?
Eli pitäisi vain antaa lapsen läpsiä, kynsiä ja repiä hiuksista ?! Huutamalla saa toki kiukuta jos helpottaa!
A.P
Oletko siinä tilanteessa sanonut sen lapselle? Ei lapsi itse ymmärrä eri kiukunpurkutapojen eroa. Jos lapsi lyö, niin tiukkaan otteeseen ettei pysty lyömään. Sanot että saa olla vihainen, ja saa olla paha mieli. Jos lapsi heti sattumisen jälkeen rientää sua hutkimaan, niin jotenkin tuntuu että kaipaa sulta apua, mutta jotenkin on nyt hukassa millä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia. Onko ollut aina tuollainen? Aloin epäillä onko tytölle sattunut jotain ja siksi käyttäytyy noin. Milloin tuo alkoi, oletko kysynyt miksi ei saa lohduttaa?
Mene nyt muualle lässyttämään!
Ei taida olla paljoakaan lapsikokemusta.
Suksi sinä v*ttuun ihan itse! Jaksa tuollaista paskapalleroa edes noteerata.
ONKO LAPSI OLLUT AINA TUOLLAINEN?
Itse olen lapsesta saakka ollut sellainen, että jos olen huonolla päällä, surullinen tai muuten vain on huono tilanne päällä niin en pidä siitä että minun iholleni tullaan. Siinä tilanteessa halaamiset ja silittämiset ärsyttivät vain entistä enemmän. En nyt voi muistaa oliko reagointini koskaan ihan noin voimakasta, mutta näytin kyllä selvästi sen että en tykkää. En nyt tuohon osaa muuta sanoa kuin sen, että kunniota lapsen reagointi tapaa ja jätä hellyyshetket niihin tilanteisiin missä hän on hyvällä päällä. Kun tuollainen tilanne on päällä niin näytä välittämisesi hakemalla laastari tai muulla käytännön toiminnalla, mutta jätä ns. "lässyttäminen" vähemmälle. En tarkoittanut tuota viimeistä lausetta siis pahalla mutta itse ajattelin lapsena niin.
Meillä poika on nykyään alkanut kiljumaan "ei sattunut, ei sattunut" ja suuttuu, jos yrittää lohduttaa...
No usko sitä. Älä ota syliin, älä silitä, älä puhalla.
Minäkään en lapsena halunnut tuollaista. Ärsyttää, jos silti yritetään.