Mitä nuoret söi 80-luvulla ennenkuin oli pitsaa, pastaa ja hampurilaisia?

Täh? Oliko tässä päivän heikoin provo? 

Hah hah haa:) Kyllä 80-luvulla (jo ihan alussa, ja jopa Jyväskylässä) oli pizzerioita, käytiin niissä kun rahaa saatiin. Pastaakin oli, tosin sitä kutsuttiin silloin makaroniksi. Myös hampurilaisia sai, ainakin itse tekemällä tai nakkarilta.

Grilleiltä sai lihapiirakoita, ranskalaisia, makkaraperunoita jne. Kotona syötiin semmoista tavallista liha- ja perunapohjaista ruokaa. Joskus kun oikein eksoottiseksi äiti ryhtyi, oli riisiä ja kanaa (siis kanaa, ei broileria). 

Kyllä mä söin jo 70-luvulla pitsaa, pastaa ja hampurilaisia. Ja omalla puutarhapalstalla kasvatettuja porkkanoita, mansikoita, perunaa, sipulia, salaattia, tilliä, punaviinimarjoja. Nimim: syntyperäinen stadilainen

Lämpöiset voileivät oli kova sana.

Nakkeja ja HK:n blöötä

Vierailija kirjoitti:

Hah hah haa:) Kyllä 80-luvulla (jo ihan alussa, ja jopa Jyväskylässä) oli pizzerioita, käytiin niissä kun rahaa saatiin. Pastaakin oli, tosin sitä kutsuttiin silloin makaroniksi. Myös hampurilaisia sai, ainakin itse tekemällä tai nakkarilta.

Hmm, onkohan meidän perhe ollut jotenkin tosi vanhanaikainen. Olin teini 1980-luvulla, ja muistan etten missään pizzerioissa käynyt ikinä silloin. Ja pastasta tosiaan ei meillä ollut kuin sitä ihan makaronia makaronilaatikossa. Hampurilaisia tosiaan sai nakkikioskeilta kyllä. 

Minä itse asiassa kävin ekaa kertaa missään ravintolassa (snägäreitä lukuun ottamatta) syömässä vasta yliopisto-opiskelijana. Vanhempani olivat köyhistä maalaistaloista, vaikkeivat itse varsinaisesti köyhiä, ja heistä semmoinen ulkona syöminen oli rikkaiden turhanaikaista snobbailua ja järjetöntä rahan tuhlausta.

Kotiruokaa. Kerran kesässä käytiin nakkikioskilla.

En nyt tiedä mitä tarkoitat, ns. pikaruokaherkuttelua vai tavallista arkipäivän syömistä. Mutta jos pikaruokaa, niin silloin käytiin grillillä, tilattiin lihapiirakka nakilla tai kananmunalla. Tai ranskalaiset makkaralla, ja ne ranskalaiset oli sellaisia vähän kiemuraisia, ei sellaisia suoria tikkuja kuten mäkkärissä ym. Paikkakunnasta riippuen oli erikoisuuksia, kuten porilainen, atomi tms. 

Kotona tehtiin joskus lauantaina itse pizzaa, jossa täytteenä oli jauhelihaa ja tomaattia, ei mitään eksoottisempaa. Lauantaina saattoi saada pullon Aku Ankka- tai Smurffi-limsaa. Pullon koko olo 0,33l. 

Höh! Mä olen ollut ns. nuorisoa -90-luvun alkupuoliskolla ja en kyllä syönyt ainuttakaan pitsaa tai hampurilaista!

Pizzapiirakka ja milkkis :) Nämä tosin ehkä enemmän 80-luvun lopussa. Mutta nakkikioski oli se roskaruokapaikka.

Mainittuja tuotteita oli jo 80-luvulla, myös meidän pikkupaikkakunnalla. Muuten hyvä kysymys, vaihtaa vaan aiemman vuosikymmenen.

Meillä ainakin oli tapana käydä pizzalla tai haettiin grilliltä hampparit kun äidillä oli tilipäivä.

Kuraläppäkin oli 80-luvulla jo montakymmentä vuotta vanha.

Snackyllä syötiin. Parhaat hampurilaiset ever!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hah hah haa:) Kyllä 80-luvulla (jo ihan alussa, ja jopa Jyväskylässä) oli pizzerioita, käytiin niissä kun rahaa saatiin. Pastaakin oli, tosin sitä kutsuttiin silloin makaroniksi. Myös hampurilaisia sai, ainakin itse tekemällä tai nakkarilta.

Hmm, onkohan meidän perhe ollut jotenkin tosi vanhanaikainen. Olin teini 1980-luvulla, ja muistan etten missään pizzerioissa käynyt ikinä silloin. Ja pastasta tosiaan ei meillä ollut kuin sitä ihan makaronia makaronilaatikossa. Hampurilaisia tosiaan sai nakkikioskeilta kyllä. 

Minä itse asiassa kävin ekaa kertaa missään ravintolassa (snägäreitä lukuun ottamatta) syömässä vasta yliopisto-opiskelijana. Vanhempani olivat köyhistä maalaistaloista, vaikkeivat itse varsinaisesti köyhiä, ja heistä semmoinen ulkona syöminen oli rikkaiden turhanaikaista snobbailua ja järjetöntä rahan tuhlausta.

Mulla ihan samat kokemukset. Muistan, kun pääsin joskus 12v isän ja isän uuden naisystävän kanssa ekaa kertaa pizzeriaan. Tämä nainen oli tietysti käynyt aiemmin, ja kun kysyttiin täytteitä, en minä osannut vastata! En tiennyt yhtään, mitä pizzaan voi ottaa täytteeksi. Kokemus oli nolo, mutta onneksi tämä nainen hienovaraisesti ehdotteli mun puolesta täytteitä. 

Mutta tosiaan äitini on edelleen sitä mieltä, että vain rikkailla on varaa käydä ravintoissa syömässä tai kahvilla! Kauheaa tuhlausta! Joskus muuttojen, kotimaan matkojen tai muiden lomassa kun on ehdottanut että haetaan pizzat tai käydään äkkiä matkalla syömässä, niin ei sellaiseen ole varaa, tehdään itse eväsleivät ja kahvia termariin ja....me ollaan sitten tarjottu hänellekin =) Nyt alkaa pikkuhiljaa taipua ja ymmärtää, että talous ei kaadu siihen, jos helpottaa joskus elämää tilaamalla pizzat tai hemmottelemalla itseään käymällä kahvilassa =D 

Joo...oli sarvimakaronia, kierremakaronia, spagettia ja nauhaa (tagliatelle nykysin)... Simpukat, rusetit ja rakettispagettikin tais olla kaupoissa jo 80-luvun puolella.

Saarioisten frisbeekin oli tuttu juttu.

Hesburger aloitteli 1966.

Baarissa käytiin syömässä ranskalaiset ja lehtipihvi 70-luvulla kun äitiä (yläasteen aineenope) laiskotti eikä jaksanut keitellä perunoita. Hienot ravintolat oli sitten erikseen.

Hyi en olisi kyll halunnu lähtee poikakaverin kanssa johonkin snagarille lihikselle! Onnex nyt on mäccä ja hese. Ja saa cokista kaupoista!

Mun mutsi oli sit oikeessa et kaikki oli tosi köyhiä =(

Kyllä tosiaan grillejä oli joka kylällä silloin. Pitseriat tuli vasta 80-luvulla pienempiin kaupunkeihin, kaipa isoissa kaupungeissa oli jo aikaisemmin.

Meillä leivottiin kotona 80-luvulla pizzaa ja sitä sai tietysti myös pizzerioista. Hampurilaisiakin sai, Carrolsseja oli monessa paikassa. Meillä oli myös kotona muroja, sokerijugurtteja, sipsejä, lauantaisin karkkeja jne.