Jos Niinistö ei lähde enää ehdolle

Kekkonen olisi paras ehdokas, mutta ei sille mitään mahda, että kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 30 vuotta. Kevyet mullat.

sisäpiiriläinen kirjoitti:

Muita vaihtoehtoja Mari Kiviniemi, Olli Rehn, Suppo Kääriäinen.

"Suppo" on liian vanha. Kiviniemeä ei halua kukaan. Veikkaan Rehniä. Voi kelvata porvareille yli puoluerajojenkin. Ainoa ongelma siinä, haluaako itse vetäytyä presidentin kaltaista leppoisaa virkaa hoitelemaan.

sisäpiiriläinen kirjoitti:

Kokoomus:  Ben Zyskowicz?

Ei. Ei halua itsekään; on migreeniinsä vedoten kieltäytynyt ministerin tehtävistäkin. Edelleen liian ristiriitainen hahmo. Ikävä sanoa, mutta arvelen, että juutalaisuuttakin moni vierastaisi.

sisäpiiriläinen kirjoitti:

Persut: Vaikea kuvitella muita ehdokkaita kuin Soini. Jos jaksaa kampanjoida ja kiertää, kestääkö terveys? Niin ja kuka sitten johtaisi puoluetta, jos Soini olisi Mäntyniemessä?

Eihän sillä sitten olisi enää väliä, kuka johtaisi puoluetta, kun Timo olisi saavuttanut henkilökohtaisen tavoitteensa. 

Vierailija kirjoitti:

Presidentiltä valta pois. Turha ammatti päivittelee kuin mummo, maailmanpolitiikkaa ja säätää kapulakielisiä lakeja muiden klovnien kanssa.

Pikemminkin pitäisi lisätä valta takaisin Kekkosen tasolle. M22

Vierailija kirjoitti:

Kekkonen olisi paras ehdokas, mutta ei sille mitään mahda, että kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 30 vuotta. Kevyet mullat.

Kekkoselle ääni täältäkin. Ei tarvitsisi jännittää naapurisovun suhteen, koska hän ymmärtäisi, miten ison naapurin kanssa tultaisiin hyvin toimeen ja myös idänkauppa nousisi vanhaan kukoistukseensa ja kaikille olisi töitä.

sisäpiiriläinen kirjoitti:

Vihreät: Haavisto nosti viime kerralla 1. kierroksella jonkinlaista hurmosta, mutta 2. kierroksella meno lässähti ja Niinistö voitti lopulta murskaluvuin 65/35. Olisi tuollaisen tappion jälkeen vaikea yrittää nostattaa hurmosta enää uudestaan. Lisäksi Haavisto on jo kuusikymppinen harmaa pappa, veikkaan että Niinistön seuraajaksi tai haastajaksi halutaan selkeämmin nuorempaa ehdokasta, miksei vaikka naista. Anni Sinnemäki? Heidi Hautala voisi olla hyvä presidentti myös. 

Keskusta: Vanhanen saattaisi palata parrasvaloihin ja yrittää nyt pressaksi. Keskustan kokenein poliitikko ja on nyt ollut riittävän kauan syrjässä että aika on kullannut muistot puolin ja toisin. Muita vaihtoehtoja Mari Kiviniemi, Olli Rehn, Suppo Kääriäinen. Väyrynen ei enää pääse Keskustan ehdokkaaksi, mutta saattaa lähteä "itsenäiseksi" ehdokkaaksi Venäjän tuella ja rahoituksella.

Vasemmistoliitto: Arhinmäki ei ensi vaalien aikaan ole enää puheenjohtaja joten kampanjoinnille jää enemmän aikaa ja energiaa kuin viimeksi, ikäkin alkaa olla jo uskottavampi presidentiksi (vaikka koulutus, osaaminen ja luotettavuus edelleenkään ei). Muita vaihtoehtoja Merja Kyllönen. Tai aktiivipolitiikan ulkopuolelta Suvi-Anne Siimes tai Yrjö Rautio.

SDP: Heinäluoma haluaa presidentiksi yhtä vimmaisesti kuin Väyrynenkin. Kielitaidon ja koulutuksen puute syövät uskottavuutta, sekä omasta syystä hankittu maine pyrkyrinä, broilerina ja likaisten temppujen pelurina. Erkki Tuomiojakin voisi olla kiinnostunut, mutta hän on pari vuotta Niinistöäkin vanhempi ja Niinistön jälkeen äänestäjät kaipaavat vaihteeksi vähän nuorempaa. Paras ehdokas olisi Jutta Urpilainen, on sentään maisterikoulutus ja ehti tehdä vuoden verran oikeita töitäkin ennen kuin peri kansanedustajapaikan isältään. Aika ehtii ehkä kullata muistot ministerikaudesta vuoteen 2018 mennessä. 

Kokoomus: Niinistö ykkösenä eikä kukaan tohdi häntä haastaa jos lähtee ehdolle. Vaihtoehtoja alkaa ilmoittautua vasta sitten, jos Niinistö ilmoittaa ettei lähde. Ben Zyskowicz?

RKP: Haglund oli erinomainen ministeri ja voisi olla erittäin hyvä ehdokaskin ja koota muidenkin puolueiden, mm. kokoomuksen, kannattajia taakseen jos Niinistö ei ole ehdolla. Biaudetista tai Wallinista tuskin on ehdokkaiksi nyt. Toisaalta RKP:lle voisi sopia yhteinen esivaali esim. keskustan, kokoomuksen ja kd:n kanssa. Niinistö, Stubb, Rehn, Vanhanen, Kiviniemi voisivat olla myös RKP:lle sopivia ehdokkaita, miksei myös Essayah tai Räsänen.

KD: Essayah kävi hyvän kampanjan viimeksi, voisi olla nytkin ehdokas mutta puolueen puheenjohtajuus ja presidenttiehdokkuus samanaikaisesti on aina vähän huonosti toimiva yhdistelmä. Ehkä myös Räsänen voisi olla ehdokkaana. Jakaa voimakkaasti mielipiteitä, mutta hoiti kyllä hyvin ministerinhommansa viime hallituksessa. 

Persut: Vaikea kuvitella muita ehdokkaita kuin Soini. Kausi ulkoministerinä on alkanut hyvin, mahdollisuudet ehdokkaana voisivat olla paremmat kuin aikaisemmin. Jos jaksaa kampanjoida ja kiertää, kestääkö terveys? Niin ja kuka sitten johtaisi puoluetta, jos Soini olisi Mäntyniemessä?

Zyskowicz olisi ollut ministerinä jo monta kertaa, mutta on kieltäytynyt migreeninsä vuoksi. Kansanedustajan työstä voi olla pois viikkojakin niin, ettei kukaan huomaa tai piittaa, mutta ministeri ei voi peruutella sovittuja tilaisuuksia kovin ahkerasti. Uskoisin, että presidentillä on paljon vähemmän menoja, mutta aikataulut ne pressallakin ovat.

Stubb voisi hyvinkin olla kokoomuksen ehdokas, jos nyt pääsisi hetkeksi jonnekin ulkomaankomennukselle kasvamaan korkoa. Perhettäkään tuskin suomalainen julkisuus niin haittaisi. Katainen voisi olla muuten, mutta miksi hän tulisi takaisin keskelle julkisuusmylläkkää kouluikäisten lastensa kanssa ja keskeyttäisi hyvät työnsä ulkomailla.

Stubb on hyvin suosittu, mutta puoluejohtajana täysin sopimattomassa tehtävässä. Hänet on helppo kuvitella arvojohtajaksi painavia puheenvuoroja pitämään ja vienninedistämismatkoille hurmaamaan.

Kumpikin noista pyyhkisi lattiaa varmaan kenellä vaan muulla porvarileirin ehdokkaalla, ja mahdollisuus valituksi tulemiseen olisi erittäin hyvä.

Kun presidentillä ei ole enää oikeaa valtaa, niin arvojohtaja ja diplomaattimainen henkilö sopisi parhaiten tehtävään. Siksi olisi kiehtovaa nähdä Haavisto presidenttinä. Vaikka suomalaiset pelkäävät hänen homoutensa aiheuttavan hallaa, niin hän on kuitenkin toiminut tehtävissä ja maissa, joissa moni suomalainen poliitikko ei ole:

"Hän toimi myös Afganistanissa, Palestiinassa, Irakissa ja Liberiassa.[10] Haavisto osallistui Euroopan unionin Sudanin erityisedustajana neuvotteluihin Darfurin rauhansopimuksen solmimisesta 2005–2007. Vuonna 2007 hän toimi myös YK:n erityisasiantuntijana Darfurin kriisissä.[10] Haavisto on ottanut osaa neuvotteluihin vielä EU-erityisedustajan työn jälkeenkin.[16][17] Haavisto on toiminut myös ulkoministerin erityisedustajana Afrikan kriiseissä, erikoisalueenaan Sudanin ja Somalian konfliktit.[10]CV pekkahaavisto.net. Viitattu 23.1.2012.</ref>

Haavisto on ollut vierailevana tutkijana Ulkopoliittisessa Instituutissa erityisalueenaan Venäjään liittyvät kysymykset ja uudet turvallisuusuhat sekä vierailevana luennoitsijana Bristolin yliopistossa aiheenaan kansainväliset ympäristökysymykset. Haavisto luennoi säännöllisesti Helsingin yliopistossa ja NATO-koulussa Oberammergaussa.[10]"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kekkonen olisi paras ehdokas, mutta ei sille mitään mahda, että kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 30 vuotta. Kevyet mullat.

Kekkoselle ääni täältäkin. Ei tarvitsisi jännittää naapurisovun suhteen, koska hän ymmärtäisi, miten ison naapurin kanssa tultaisiin hyvin toimeen ja myös idänkauppa nousisi vanhaan kukoistukseensa ja kaikille olisi töitä.

Naapuri on nyt kovin erilainen kuin Kekkosen aikaan. Silloin se oli melko ennalta-arvattava, nyt arvaamaton.

Kekkosen kaudella Suomessa ei ollut toimivaa demokratiaa, presidentti valittiin kerran poikkeuslailla äänestäjiltä kysymättä ja kerran kaikkien suurten puolueiden yhteisenä ehdokkaana, jolloin myöskin äänestäjien mahdollisuudet vaikuttaa olivat kovin rajalliset. Myöskään eduskuntavaalitulokset eivät useinkaan vaikuttaneet hallitusratkaisuihin. Kekkonen myöskin nosti ministereiksi (jopa pääministereiksi) omia kavereitaan jotka eivät olleet olleet edes ehdokkaina vaaleissa. Neuvostoliittokin päästettiin vaikuttamaan ministerivalintoihin, mm. 1977 Väyrynen nousi ulkoministeriksi Neuvostoliiton toiveesta, jota Kekkonen totteli vaikka itse olisi halunnut toisen henkilön. Korruptio lisääntyi. Mainitsemasi idänkauppa toimi Kremlistä tulleen piilopuoluetuen kuljetusreittinä, tästä kertoo mm. Jarmo Korhosen kirja Väyrysen valtakunta.

Vierailija kirjoitti:

sisäpiiriläinen kirjoitti:

Vihreät: Haavisto nosti viime kerralla 1. kierroksella jonkinlaista hurmosta, mutta 2. kierroksella meno lässähti ja Niinistö voitti lopulta murskaluvuin 65/35. Olisi tuollaisen tappion jälkeen vaikea yrittää nostattaa hurmosta enää uudestaan. Lisäksi Haavisto on jo kuusikymppinen harmaa pappa, veikkaan että Niinistön seuraajaksi tai haastajaksi halutaan selkeämmin nuorempaa ehdokasta, miksei vaikka naista. Anni Sinnemäki? Heidi Hautala voisi olla hyvä presidentti myös. 

Keskusta: Vanhanen saattaisi palata parrasvaloihin ja yrittää nyt pressaksi. Keskustan kokenein poliitikko ja on nyt ollut riittävän kauan syrjässä että aika on kullannut muistot puolin ja toisin. Muita vaihtoehtoja Mari Kiviniemi, Olli Rehn, Suppo Kääriäinen. Väyrynen ei enää pääse Keskustan ehdokkaaksi, mutta saattaa lähteä "itsenäiseksi" ehdokkaaksi Venäjän tuella ja rahoituksella.

Vasemmistoliitto: Arhinmäki ei ensi vaalien aikaan ole enää puheenjohtaja joten kampanjoinnille jää enemmän aikaa ja energiaa kuin viimeksi, ikäkin alkaa olla jo uskottavampi presidentiksi (vaikka koulutus, osaaminen ja luotettavuus edelleenkään ei). Muita vaihtoehtoja Merja Kyllönen. Tai aktiivipolitiikan ulkopuolelta Suvi-Anne Siimes tai Yrjö Rautio.

SDP: Heinäluoma haluaa presidentiksi yhtä vimmaisesti kuin Väyrynenkin. Kielitaidon ja koulutuksen puute syövät uskottavuutta, sekä omasta syystä hankittu maine pyrkyrinä, broilerina ja likaisten temppujen pelurina. Erkki Tuomiojakin voisi olla kiinnostunut, mutta hän on pari vuotta Niinistöäkin vanhempi ja Niinistön jälkeen äänestäjät kaipaavat vaihteeksi vähän nuorempaa. Paras ehdokas olisi Jutta Urpilainen, on sentään maisterikoulutus ja ehti tehdä vuoden verran oikeita töitäkin ennen kuin peri kansanedustajapaikan isältään. Aika ehtii ehkä kullata muistot ministerikaudesta vuoteen 2018 mennessä. 

Kokoomus: Niinistö ykkösenä eikä kukaan tohdi häntä haastaa jos lähtee ehdolle. Vaihtoehtoja alkaa ilmoittautua vasta sitten, jos Niinistö ilmoittaa ettei lähde. Ben Zyskowicz?

RKP: Haglund oli erinomainen ministeri ja voisi olla erittäin hyvä ehdokaskin ja koota muidenkin puolueiden, mm. kokoomuksen, kannattajia taakseen jos Niinistö ei ole ehdolla. Biaudetista tai Wallinista tuskin on ehdokkaiksi nyt. Toisaalta RKP:lle voisi sopia yhteinen esivaali esim. keskustan, kokoomuksen ja kd:n kanssa. Niinistö, Stubb, Rehn, Vanhanen, Kiviniemi voisivat olla myös RKP:lle sopivia ehdokkaita, miksei myös Essayah tai Räsänen.

KD: Essayah kävi hyvän kampanjan viimeksi, voisi olla nytkin ehdokas mutta puolueen puheenjohtajuus ja presidenttiehdokkuus samanaikaisesti on aina vähän huonosti toimiva yhdistelmä. Ehkä myös Räsänen voisi olla ehdokkaana. Jakaa voimakkaasti mielipiteitä, mutta hoiti kyllä hyvin ministerinhommansa viime hallituksessa. 

Persut: Vaikea kuvitella muita ehdokkaita kuin Soini. Kausi ulkoministerinä on alkanut hyvin, mahdollisuudet ehdokkaana voisivat olla paremmat kuin aikaisemmin. Jos jaksaa kampanjoida ja kiertää, kestääkö terveys? Niin ja kuka sitten johtaisi puoluetta, jos Soini olisi Mäntyniemessä?

Zyskowicz olisi ollut ministerinä jo monta kertaa, mutta on kieltäytynyt migreeninsä vuoksi. Kansanedustajan työstä voi olla pois viikkojakin niin, ettei kukaan huomaa tai piittaa, mutta ministeri ei voi peruutella sovittuja tilaisuuksia kovin ahkerasti. Uskoisin, että presidentillä on paljon vähemmän menoja, mutta aikataulut ne pressallakin ovat.

Ministerin työ on todella kiireistä ja hektistä, paljon matkustamista ym. Ei taida olla presidentillä sen kiireisempää aikataulua kuin rivikansanedustajallakaan, sitäpaitsi presidentti voi itse laatia oman aikataulunsa toisin kuin kansanedustajat.

En tiedä mikä Zyskowiczin migreenin tilanne nykyään on, mutta ainakin migreenilääkkeet ovat nykyään paljon parempia kuin esim. 1990-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Stubb on hyvin suosittu, mutta puoluejohtajana täysin sopimattomassa tehtävässä. Hänet on helppo kuvitella arvojohtajaksi painavia puheenvuoroja pitämään ja vienninedistämismatkoille hurmaamaan.

Kumpikin noista pyyhkisi lattiaa varmaan kenellä vaan muulla porvarileirin ehdokkaalla, ja mahdollisuus valituksi tulemiseen olisi erittäin hyvä.

Stubbin kansansuosio on ministerikaudella romahtanut. Ei mitään mahdollisuuksia presidentiksi.

Jonain ulkomaankauppaministerinä voisin häntä katsella, mikäli suostuisi uskomaan, että vaikka se Polarin urheilukello kuinka edustaa suomalaista huippuosaamista, sen käyttö muualla kuin juoksulenkillä ei edistä vientiä. Puvun kanssa kuuluu olla klassinen miestenkello.

Vierailija kirjoitti:

Stubb voisi hyvinkin olla kokoomuksen ehdokas, jos nyt pääsisi hetkeksi jonnekin ulkomaankomennukselle kasvamaan korkoa. Perhettäkään tuskin suomalainen julkisuus niin haittaisi. Katainen voisi olla muuten, mutta miksi hän tulisi takaisin keskelle julkisuusmylläkkää kouluikäisten lastensa kanssa ja keskeyttäisi hyvät työnsä ulkomailla.

Stubb on hyvin suosittu, mutta puoluejohtajana täysin sopimattomassa tehtävässä. Hänet on helppo kuvitella arvojohtajaksi painavia puheenvuoroja pitämään ja vienninedistämismatkoille hurmaamaan.

Kumpikin noista pyyhkisi lattiaa varmaan kenellä vaan muulla porvarileirin ehdokkaalla, ja mahdollisuus valituksi tulemiseen olisi erittäin hyvä.

Pidän tällaisesta sarkasmista :D 

Nauroin huutonaurua jo pelkälle ajatukselle, että jompi kumpi näistä älynjättiläisistä olisi ehdolla Suomen presidentiksi :D:D:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kekkonen olisi paras ehdokas, mutta ei sille mitään mahda, että kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 30 vuotta. Kevyet mullat.

Kekkoselle ääni täältäkin. Ei tarvitsisi jännittää naapurisovun suhteen, koska hän ymmärtäisi, miten ison naapurin kanssa tultaisiin hyvin toimeen ja myös idänkauppa nousisi vanhaan kukoistukseensa ja kaikille olisi töitä.

Muuttaisiko myös 300 000 suomalaista Ruotsiin töihin? Siihenhän se kohtalaisen hyvä työllisyystilanne paljolti perustui. Mitä idänkauppaan tulee, niin sen palauttamiseksi ennalleen pitäisi perustaa Neuvostoliitto uudelleen. Laita viestiä Putinille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stubb on hyvin suosittu, mutta puoluejohtajana täysin sopimattomassa tehtävässä. Hänet on helppo kuvitella arvojohtajaksi painavia puheenvuoroja pitämään ja vienninedistämismatkoille hurmaamaan.

Kumpikin noista pyyhkisi lattiaa varmaan kenellä vaan muulla porvarileirin ehdokkaalla, ja mahdollisuus valituksi tulemiseen olisi erittäin hyvä.

Stubbin kansansuosio on ministerikaudella romahtanut. Ei mitään mahdollisuuksia presidentiksi.

Jonain ulkomaankauppaministerinä voisin häntä katsella, mikäli suostuisi uskomaan, että vaikka se Polarin urheilukello kuinka edustaa suomalaista huippuosaamista, sen käyttö muualla kuin juoksulenkillä ei edistä vientiä. Puvun kanssa kuuluu olla klassinen miestenkello.

Clintonilla oli Ironman. https://en.wikipedia.org/wiki/Timex_Ironman#A_Presidential_watch

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kekkonen olisi paras ehdokas, mutta ei sille mitään mahda, että kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 30 vuotta. Kevyet mullat.

Kekkoselle ääni täältäkin. Ei tarvitsisi jännittää naapurisovun suhteen, koska hän ymmärtäisi, miten ison naapurin kanssa tultaisiin hyvin toimeen ja myös idänkauppa nousisi vanhaan kukoistukseensa ja kaikille olisi töitä.

Muuttaisiko myös 300 000 suomalaista Ruotsiin töihin? Siihenhän se kohtalaisen hyvä työllisyystilanne paljolti perustui. Mitä idänkauppaan tulee, niin sen palauttamiseksi ennalleen pitäisi perustaa Neuvostoliitto uudelleen. Laita viestiä Putinille.

Sitähän Putin juuri on tekemässä, pystyttämässä Neuvostoliittoa uudelleen.

Eikä niitten 300 000 suomalaisen juuri Ruotsiin tarvitse muuttaa. On sitä maailmassa muitakin maita. Suomalainen sairaanhoitaja kelpaa Norjassa tai Dubaissa, suomalainen inssi Saksassa. Koulutetut lähtevät elintasopakolaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stubb voisi hyvinkin olla kokoomuksen ehdokas, jos nyt pääsisi hetkeksi jonnekin ulkomaankomennukselle kasvamaan korkoa. Perhettäkään tuskin suomalainen julkisuus niin haittaisi. Katainen voisi olla muuten, mutta miksi hän tulisi takaisin keskelle julkisuusmylläkkää kouluikäisten lastensa kanssa ja keskeyttäisi hyvät työnsä ulkomailla.

Stubb on hyvin suosittu, mutta puoluejohtajana täysin sopimattomassa tehtävässä. Hänet on helppo kuvitella arvojohtajaksi painavia puheenvuoroja pitämään ja vienninedistämismatkoille hurmaamaan.

Kumpikin noista pyyhkisi lattiaa varmaan kenellä vaan muulla porvarileirin ehdokkaalla, ja mahdollisuus valituksi tulemiseen olisi erittäin hyvä.

Pidän tällaisesta sarkasmista :D 

Nauroin huutonaurua jo pelkälle ajatukselle, että jompi kumpi näistä älynjättiläisistä olisi ehdolla Suomen presidentiksi :D:D:D

"Älynjättiläinen" Stubb on muuten valtiotieteen tohtori. Aikaisemmista presidenteistä tohtoreita ovat olleet Ståhlberg, Relander, Paasikivi ja Kekkonen.

Stubbista tulee erinomainen presidentti, mutta vasta vuonna 2024.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kekkonen olisi paras ehdokas, mutta ei sille mitään mahda, että kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 30 vuotta. Kevyet mullat.

Kekkoselle ääni täältäkin. Ei tarvitsisi jännittää naapurisovun suhteen, koska hän ymmärtäisi, miten ison naapurin kanssa tultaisiin hyvin toimeen ja myös idänkauppa nousisi vanhaan kukoistukseensa ja kaikille olisi töitä.

Naapuri on nyt kovin erilainen kuin Kekkosen aikaan. Silloin se oli melko ennalta-arvattava, nyt arvaamaton.

Kekkosen kaudella Suomessa ei ollut toimivaa demokratiaa, presidentti valittiin kerran poikkeuslailla äänestäjiltä kysymättä ja kerran kaikkien suurten puolueiden yhteisenä ehdokkaana, jolloin myöskin äänestäjien mahdollisuudet vaikuttaa olivat kovin rajalliset. Myöskään eduskuntavaalitulokset eivät useinkaan vaikuttaneet hallitusratkaisuihin. Kekkonen myöskin nosti ministereiksi (jopa pääministereiksi) omia kavereitaan jotka eivät olleet olleet edes ehdokkaina vaaleissa. Neuvostoliittokin päästettiin vaikuttamaan ministerivalintoihin, mm. 1977 Väyrynen nousi ulkoministeriksi Neuvostoliiton toiveesta, jota Kekkonen totteli vaikka itse olisi halunnut toisen henkilön. Korruptio lisääntyi. Mainitsemasi idänkauppa toimi Kremlistä tulleen piilopuoluetuen kuljetusreittinä, tästä kertoo mm. Jarmo Korhosen kirja Väyrysen valtakunta.

Höpöhöpö. Ei kannata uskoa ihan kaikkea katkerien entisten poliitikkojen jorinoita. Korhonen oli nöösipoika siihen aikaan, kun idänkauppa kukoisti. Se toi työtä Suomeen ja suomalaisille se nyt vaan on kylmä fakta, vaikka sitä nykyinen äärioikeisto kääntelis ja vääntelis mitenpäin tahansa. Naapuri on aivan yhtä arvattava kuin silloinkin. Ei ole mitään ongelmaa tulla sen kanssa toimeen, ellei tietoisesti kaiva verta nenästään. Kekkonen ymmärsi, ettei isoa karhua kannata ärsyttää ja se oli viisasta poltiikka. Nykyiset juniorit taas uhoaa voimiensa tunnossa, kun ovat jo unohtaneet, mihin se 30-luvulla johti.

Niinistö on ollut niin mainio presidentti kuin vain nykyisillä presidentin kapeilla valtaoikeuksilla on mahdollista. Meidän takan päälle tulee Marskin lisäksi Salen muotokuva. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kekkonen olisi paras ehdokas, mutta ei sille mitään mahda, että kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 30 vuotta. Kevyet mullat.

Kekkoselle ääni täältäkin. Ei tarvitsisi jännittää naapurisovun suhteen, koska hän ymmärtäisi, miten ison naapurin kanssa tultaisiin hyvin toimeen ja myös idänkauppa nousisi vanhaan kukoistukseensa ja kaikille olisi töitä.

Naapuri on nyt kovin erilainen kuin Kekkosen aikaan. Silloin se oli melko ennalta-arvattava, nyt arvaamaton.

Kekkosen kaudella Suomessa ei ollut toimivaa demokratiaa, presidentti valittiin kerran poikkeuslailla äänestäjiltä kysymättä ja kerran kaikkien suurten puolueiden yhteisenä ehdokkaana, jolloin myöskin äänestäjien mahdollisuudet vaikuttaa olivat kovin rajalliset. Myöskään eduskuntavaalitulokset eivät useinkaan vaikuttaneet hallitusratkaisuihin. Kekkonen myöskin nosti ministereiksi (jopa pääministereiksi) omia kavereitaan jotka eivät olleet olleet edes ehdokkaina vaaleissa. Neuvostoliittokin päästettiin vaikuttamaan ministerivalintoihin, mm. 1977 Väyrynen nousi ulkoministeriksi Neuvostoliiton toiveesta, jota Kekkonen totteli vaikka itse olisi halunnut toisen henkilön. Korruptio lisääntyi. Mainitsemasi idänkauppa toimi Kremlistä tulleen piilopuoluetuen kuljetusreittinä, tästä kertoo mm. Jarmo Korhosen kirja Väyrysen valtakunta.

Höpöhöpö. Ei kannata uskoa ihan kaikkea katkerien entisten poliitikkojen jorinoita. Korhonen oli nöösipoika siihen aikaan, kun idänkauppa kukoisti. Se toi työtä Suomeen ja suomalaisille se nyt vaan on kylmä fakta, vaikka sitä nykyinen äärioikeisto kääntelis ja vääntelis mitenpäin tahansa. Naapuri on aivan yhtä arvattava kuin silloinkin. Ei ole mitään ongelmaa tulla sen kanssa toimeen, ellei tietoisesti kaiva verta nenästään. Kekkonen ymmärsi, ettei isoa karhua kannata ärsyttää ja se oli viisasta poltiikka. Nykyiset juniorit taas uhoaa voimiensa tunnossa, kun ovat jo unohtaneet, mihin se 30-luvulla johti.

Oli meillä 1930-luvullakin oikein hyökkäämättömyyssopimus itänaapurin kanssa. Sopimuskumppani vaan ei ollutkaan luotettava :(

https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet%E2%80%93Finnish_Non-Aggression_Pact

The pact was renounced by the Soviet Union on 28 November 1939, two days before its invasion of Finland, claiming Finland had shelled a Soviet village. According to the Article Five,[2] parties should have called for a joint commission to examine the incident, which Finland tried to call but the Soviet Union refused.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän joka tapauksessa tulee vaalitaistelu, vaikka Niinistö olisikin ehdolla. 

Vaalit joo, taistelusta tietoakaan.

.