"Nykyään kouluissa eriytetään oppimista myös ylöspäin..."

Meidän lapset käyvät kielikoulussa, jossa opetus tasokasta ja varmasti vähän keskivertoa vaativampaa (pääsykoe jo ekalle, joten oppilasaines on tietenkin tasaisempaa), mutta silti mua ihmetyttää esim. tuo ap:n lukuläksy. Tokalla vasta pari hassua lausetta?? Eikö toisella luokalla nyt lähtökohtaisesti kaikkien pitäisi osata lukea? Meillä sai jo ekalla aina itse valita kirjasta lukuläksyvaihtoehdoista. Ne, jotka osaa lukea, lukevat parin sivun tarinoita, muut lyhyempiä tekstejä tai alussa pelkkiä sanoja. Läksyt annetaan usein niin, että määritetään minuuttimäärä, eli esim. tehdään tehtäväkirjaa 20min eteenpäin. Ja esim. matikassa todellakin annetaan siirtyä seuraavaan kirjaan ja lisätehtäviä kyllä on tarjolla jo ekallakin.

Minua eriytettiin yläasteella matematiikassa (olen nyt lukiossa). Seiska-kasiluokalla annettiin vain vaikeampia tehtäviä. Ysillä laskin koko vuoden matikan itsenäisesti puoleen vuoteen, jonka jälkeen sain lukioon valmistavia vähän vaikeampia tehtäviä. Periaatteessa opiskelin itsenäisesti, mutta olin tunneilla paikalla ja sain tarvittaessa opettajalta apua. Luonnollisesti kokeet tein eri aikaan kuin muut.

Onhan eriyttäminen mm. sitäkin että voi valita valinnaisen A2-kielen.

Missä ap asut? Pääkaupunkiseudulla vaihtaisin lapsen johonkin vaativampaan kouluun, kielikoulu, syk tms. Mutta, jos teilläpäin ei ole valinnanvaraa, niin sitten ei varmaan auta, kuin neuvotella oman koulun kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapset käyvät kielikoulussa, jossa opetus tasokasta ja varmasti vähän keskivertoa vaativampaa (pääsykoe jo ekalle, joten oppilasaines on tietenkin tasaisempaa), mutta silti mua ihmetyttää esim. tuo ap:n lukuläksy. Tokalla vasta pari hassua lausetta?? Eikö toisella luokalla nyt lähtökohtaisesti kaikkien pitäisi osata lukea? Meillä sai jo ekalla aina itse valita kirjasta lukuläksyvaihtoehdoista. Ne, jotka osaa lukea, lukevat parin sivun tarinoita, muut lyhyempiä tekstejä tai alussa pelkkiä sanoja. Läksyt annetaan usein niin, että määritetään minuuttimäärä, eli esim. tehdään tehtäväkirjaa 20min eteenpäin. Ja esim. matikassa todellakin annetaan siirtyä seuraavaan kirjaan ja lisätehtäviä kyllä on tarjolla jo ekallakin.

Meilläkin lapsi on kielikoulussa, johon oli pääsykokeet. Luokka on varsin taitava, joten varmasti olisi muitakin kuin omani joita voisi eriyttää ylöspäin. Kielikouluun olemme tyytyväisiä (tilanne olisi varmasti hankalampi tavallisessa koulussa), mutta mahdollisesti kahdesta kielestä johtuen opettajalla on hommaa ihan tavallisten asioiden opettamisessa. Äidinkielessä on tavallinen lukukirja ja kyllä ne tekstit ovat hyvin lyhyitä ja helppoja. Muutama lause sivua kohden. Ei parin sivun tarinat olet kovinkaan kummoisia lapselle, joka on lukenut hyvin jo vuosia (ja lukee kotona 2-3 kirjaa viikossa). Toisessa kielessä harjoittelevat myös ihan perusjuttuja, kotiin hankimme sopivampia kirjoja. Meillä ei saa tehdä matikan kirjaa eteenpäin itsekseen. Kaikki etenevät samaa vauhtia. Saako teillä siirtyä seuraavankin vuoden kirjaan, vai mitä lapsi tekee, jos on tehnyt jo oman luokkansa kirjan loppuun?

Varmaan tuo on opettajasta ja resursseista kiinni.

Oma as-lapseni on ollut koko koulu-uransa erityisluokalla, jossa on max 10 lasta ja avustaja. Ekalla ja tokalla eritytettiin ylöspäin niin, että poika kirjoitteli aineita ja teki luetunymmärryksen tehtäviä samalla, kun muut opettelivat kirjaimia ja lukemista.

Luokassa oli muutenkin oppilaita luokka-asteilta 1-3, joten jokainen luki muutenkin enemmän tai vähemmän omalla oppisuunnitelmallaan. Siinä ylöspäin eriyttäminen ei ole mikään ongelma.

Periaatteessa eriyttäminen voisi olla mahdollista myös niin, että oppilas integroidaan tietyissä aineissa ylemmän luokan tunneille, mutta en ole kyllä kuullut kenestäkään, jonka kohdalla noin olisi tehty.

Suurimmat tasoerot ovat kumminkin alkuopetuksessa, kun osa lapsista lukee ja kirjoittaa sujuvasti ja osa ei tunne edes kirjaimia.

Esikoisen luokalla on poika, joka on 2v nuorempi. Aloitti koulun 6-vuotiaana, hyppäsi ala-asteella jonkun luokan yli. Nyt ovat seiskaluokkalaisia, ja tämä ko. poika osallistuu ymmärtääkseni lukion matematiikan, äidinkielen ja englannin kursseille. Tämäkin Norssissa.

Tasoerot pysyvät isoina vielä yläkouluun asti. Seiskalla saattaa olla oppilaita, joiden lukutaito on alakoulun kakkosluokkalaisen tasolla ja saman ikäisiä oppilaita, joiden kapasiteetti riittäisi yliopiston peruskursseihin.

Näiden isompien oppilaiden eriyttäminen on oikeasti haasteellista, kun koko koulusta (yläkoulu+lukio) ei välttämättä löydy riittävän haastavaa materiaalia.

Vierailija kirjoitti:

Tasoerot pysyvät isoina vielä yläkouluun asti. Seiskalla saattaa olla oppilaita, joiden lukutaito on alakoulun kakkosluokkalaisen tasolla ja saman ikäisiä oppilaita, joiden kapasiteetti riittäisi yliopiston peruskursseihin.

Näiden isompien oppilaiden eriyttäminen on oikeasti haasteellista, kun koko koulusta (yläkoulu+lukio) ei välttämättä löydy riittävän haastavaa materiaalia.

Tätäkin olen miettinyt. Jos nyt eriytettäisiin selkeästi ylöspäin, mitä lapsi tekisi yläasteella? Lukion kurssien käyminen yläasteelta käytännössä varmasti hankalaa. Matemaatiikka ehkä kuitenkin olisi tärkein eriytettävä. Periaatteessa kieliä ja reaaliaineita helpompi opiskella omalla tasolla (kunhan siitä äidinkielen lukukirjasta päästään eroon).

Vierailija kirjoitti:

Esikoisen luokalla on poika, joka on 2v nuorempi. Aloitti koulun 6-vuotiaana, hyppäsi ala-asteella jonkun luokan yli. Nyt ovat seiskaluokkalaisia, ja tämä ko. poika osallistuu ymmärtääkseni lukion matematiikan, äidinkielen ja englannin kursseille. Tämäkin Norssissa.

Kuulostaa siltä, että Norssissa ovat kokeilunhaluisia. Hienoa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapset käyvät kielikoulussa, jossa opetus tasokasta ja varmasti vähän keskivertoa vaativampaa (pääsykoe jo ekalle, joten oppilasaines on tietenkin tasaisempaa), mutta silti mua ihmetyttää esim. tuo ap:n lukuläksy. Tokalla vasta pari hassua lausetta?? Eikö toisella luokalla nyt lähtökohtaisesti kaikkien pitäisi osata lukea? Meillä sai jo ekalla aina itse valita kirjasta lukuläksyvaihtoehdoista. Ne, jotka osaa lukea, lukevat parin sivun tarinoita, muut lyhyempiä tekstejä tai alussa pelkkiä sanoja. Läksyt annetaan usein niin, että määritetään minuuttimäärä, eli esim. tehdään tehtäväkirjaa 20min eteenpäin. Ja esim. matikassa todellakin annetaan siirtyä seuraavaan kirjaan ja lisätehtäviä kyllä on tarjolla jo ekallakin.

Meilläkin lapsi on kielikoulussa, johon oli pääsykokeet. Luokka on varsin taitava, joten varmasti olisi muitakin kuin omani joita voisi eriyttää ylöspäin. Kielikouluun olemme tyytyväisiä (tilanne olisi varmasti hankalampi tavallisessa koulussa), mutta mahdollisesti kahdesta kielestä johtuen opettajalla on hommaa ihan tavallisten asioiden opettamisessa. Äidinkielessä on tavallinen lukukirja ja kyllä ne tekstit ovat hyvin lyhyitä ja helppoja. Muutama lause sivua kohden. Ei parin sivun tarinat olet kovinkaan kummoisia lapselle, joka on lukenut hyvin jo vuosia (ja lukee kotona 2-3 kirjaa viikossa). Toisessa kielessä harjoittelevat myös ihan perusjuttuja, kotiin hankimme sopivampia kirjoja. Meillä ei saa tehdä matikan kirjaa eteenpäin itsekseen. Kaikki etenevät samaa vauhtia. Saako teillä siirtyä seuraavankin vuoden kirjaan, vai mitä lapsi tekee, jos on tehnyt jo oman luokkansa kirjan loppuun?

Eikö teillä lueta kirjoja koulussa? Mulla on nyt lapsi 4.luokalla, englanninkielisessä opetuksessa ja vuoden aikana pitää lukea 5 englanninkielistä kirjaa ja äidinkielen osalta ne lukudiplomikirjat, onkohan niitä nyt 6 tuolloin 4. luokalla. Jo ihan 2. luokasta alkaen tämä lukeminen oli pakollista, ekalla muistaakseni tehtiin vain se diplomi suomessa. Mitään lukuläksyä ei ole, ei ole edes sellaista kirjaa, mutta muuten läksyä tulee paljon.

Matematiikassa eriyttäminen tapahtuu tuolla luokalla niin, että siirrytään pelaamaan esim. Mathleticsia jos hommat saa valmiiksi oppitunnilla. Mathleticsissahan on vaikka kuinka vaativiakin tehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoerot pysyvät isoina vielä yläkouluun asti. Seiskalla saattaa olla oppilaita, joiden lukutaito on alakoulun kakkosluokkalaisen tasolla ja saman ikäisiä oppilaita, joiden kapasiteetti riittäisi yliopiston peruskursseihin.

Näiden isompien oppilaiden eriyttäminen on oikeasti haasteellista, kun koko koulusta (yläkoulu+lukio) ei välttämättä löydy riittävän haastavaa materiaalia.

Tätäkin olen miettinyt. Jos nyt eriytettäisiin selkeästi ylöspäin, mitä lapsi tekisi yläasteella? Lukion kurssien käyminen yläasteelta käytännössä varmasti hankalaa. Matemaatiikka ehkä kuitenkin olisi tärkein eriytettävä. Periaatteessa kieliä ja reaaliaineita helpompi opiskella omalla tasolla (kunhan siitä äidinkielen lukukirjasta päästään eroon).

Meidän naapurissa asui poika (vuosia itseäni nuorempi) , joka oli aivan erityisen lahjakas. Hän hyppi ala-asteella tyyliin joka toisen luokan yli ja teki lukio-opintoja jo yläasteikäisenä. En tiedä miten tämä järjestettiin. Pojasta tuli Suomen kaikkien aikojen nuorin tohtoriksi väitellyt henkilö. Valmistui maisteriksi muistaakseni 19-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei kyllä eriytetä. Ärsyttää oman 14-vuotiaan puolesta, kun on lähinnä pyöritellyt peukaloitaan koko peruskoulun. Ei ole opettajilla resursseja antaa vaikeampia tehtäviä tunneille, ja siksi pelottaa, miten pärjää aikanaan työelämässä, kun ei ole tarvinnut tehdä menestymisen eteen mitään, kun ei kohtaa haasteita koulussa.

Yhdenkään oppilaan ei tarvitse pyöritellä peukaloitaan peruskoulussa.

....

Edellämainituista huolimatta suurin osa omasta ja vanhempien mielestä liian helppoa asiaa opiskelevista oppilaista valitsee mieluiten oppituntien häiritsemisen.

T.englannin, saksan ja ruotsin ope

Älä kuvittele.

Olen  nähnyt oman lapsen läksykirja kädessä ehkä 3 kertaa koko koulunkäyntiaikana.  ikää 14 vuotta todistus täynnä kymppejä. Ei ole yhtään häirintämerkintää koko vuonna.  Myös kaikissa taitoaineissa kiitettävät.

Ja on turhautunut.

Ei eriytetä, eikä saa kannustusta koulussa. Ei ole yksikään ope vielä sanonut missään yhteydessä että on "lahjakas". Koska se on tabu, hys hys. Sellaista ei ole. Saat olla tässä maassa mitä vaan mutta et lahjakas.

sitten alkaa se laulu  että kyllä plaaplaaplaa sitten lukiossa  ja vanhempien vastuulla.

Lapseni on Suomen kansalainen ja on saatava oman tason opetusta siinä kuin niidnkin joilla on oppimisvaikeuksia. Ei niidenkään koulunkäynti ole vanhempien vastuulla.

Meidän As-poika on matikassa eriytetty ylöspäin. Aloitti koulunkäynnin starttiluokalta ja siellä matikan kolmannen luokan kirjasta. Nyt on tokalla ja opiskelee 4. luokan matikkaa.

Siinäkin tehtävät yleensä älyttömän helppoja, tutkii lukion matikankirjoja innoissaan ja netistä löytänyt jotain opetusohjelmia.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapset käyvät kielikoulussa, jossa opetus tasokasta ja varmasti vähän keskivertoa vaativampaa (pääsykoe jo ekalle, joten oppilasaines on tietenkin tasaisempaa), mutta silti mua ihmetyttää esim. tuo ap:n lukuläksy. Tokalla vasta pari hassua lausetta?? Eikö toisella luokalla nyt lähtökohtaisesti kaikkien pitäisi osata lukea? Meillä sai jo ekalla aina itse valita kirjasta lukuläksyvaihtoehdoista. Ne, jotka osaa lukea, lukevat parin sivun tarinoita, muut lyhyempiä tekstejä tai alussa pelkkiä sanoja. Läksyt annetaan usein niin, että määritetään minuuttimäärä, eli esim. tehdään tehtäväkirjaa 20min eteenpäin. Ja esim. matikassa todellakin annetaan siirtyä seuraavaan kirjaan ja lisätehtäviä kyllä on tarjolla jo ekallakin.

Meilläkin lapsi on kielikoulussa, johon oli pääsykokeet. Luokka on varsin taitava, joten varmasti olisi muitakin kuin omani joita voisi eriyttää ylöspäin. Kielikouluun olemme tyytyväisiä (tilanne olisi varmasti hankalampi tavallisessa koulussa), mutta mahdollisesti kahdesta kielestä johtuen opettajalla on hommaa ihan tavallisten asioiden opettamisessa. Äidinkielessä on tavallinen lukukirja ja kyllä ne tekstit ovat hyvin lyhyitä ja helppoja. Muutama lause sivua kohden. Ei parin sivun tarinat olet kovinkaan kummoisia lapselle, joka on lukenut hyvin jo vuosia (ja lukee kotona 2-3 kirjaa viikossa). Toisessa kielessä harjoittelevat myös ihan perusjuttuja, kotiin hankimme sopivampia kirjoja. Meillä ei saa tehdä matikan kirjaa eteenpäin itsekseen. Kaikki etenevät samaa vauhtia. Saako teillä siirtyä seuraavankin vuoden kirjaan, vai mitä lapsi tekee, jos on tehnyt jo oman luokkansa kirjan loppuun?

Eikö teillä lueta kirjoja koulussa? Mulla on nyt lapsi 4.luokalla, englanninkielisessä opetuksessa ja vuoden aikana pitää lukea 5 englanninkielistä kirjaa ja äidinkielen osalta ne lukudiplomikirjat, onkohan niitä nyt 6 tuolloin 4. luokalla. Jo ihan 2. luokasta alkaen tämä lukeminen oli pakollista, ekalla muistaakseni tehtiin vain se diplomi suomessa. Mitään lukuläksyä ei ole, ei ole edes sellaista kirjaa, mutta muuten läksyä tulee paljon.

Matematiikassa eriyttäminen tapahtuu tuolla luokalla niin, että siirrytään pelaamaan esim. Mathleticsia jos hommat saa valmiiksi oppitunnilla. Mathleticsissahan on vaikka kuinka vaativiakin tehtäviä.

Ne tokaluokkalaisten kirjat ovat meillä sellaisia Easy Readereitä, joita lapsi luki jo selkeästi ennen kouluikää. Lukudiplomi oli suomesta ekallaluokalla, mutta siis lapsi lukee 2-3 kirjaa viikossa joista suurinosa on suomeksi ja 1-2 kuussa englanniksi. Itse valitsee kirjansa kirjastosta ja englanninkielisetkin aivan eri tasoisia kuin koulussa luettavat. Tokaluokkalaisella siis on sellainen aapisen lukukirja.

Tämä on asia jota olen välillä mietinyt. Siis se, saako poikani tarpeeksi haastetta koulussa, en ihan usko. Ja puhuuko siksi säänn että koulussa on tylsää, vai meneekö murrosiän piikkiin..kun eihän siellä nyt kenenkään mieelstä hauskaa voi olla, sanoo hän.

T. 8-luokkalaisen äiti ja pojan ka oli nyt tasan 10.

uppista

Voisivatko muut opettajat laittaa vinkkejä toimineista konsepteista muita selvästi fiksumpien oppilaiden eriyttämiseen. Siis tilanteisiin, joissa nuori on vuosia toisia edellä.

Vierailija kirjoitti:

uppista

Voisivatko muut opettajat laittaa vinkkejä toimineista konsepteista muita selvästi fiksumpien oppilaiden eriyttämiseen. Siis tilanteisiin, joissa nuori on vuosia toisia edellä.

Nosto, olisi kiva, jos löytyisi opettajia joilla kokemusta tälläisestä. Myös minua kiinnostaa mitä yhden tai useita luokka-asteita ylöspäin joissain aineissa eriytetyt lapset tekevät yläasteella (lukion kurssejako, jos näin niin kuinka käytännössä toimii aikataulut?) ja entä lukio?

Äidinkieli ja kirjallisuus on oppiaine, joka eriytyy usein helposti vähän kuin itsekseenkin. Oppilaat esimerkiksi kirjoittavat hyvin eri tasoilla. Eriytän palautteen avulla: lahjakkaimmat saavat palautetta tyylistä ja sisällöstä, heikoimmat isoista alkukirjaimista ja pilkuista, enkä välttämättä edes yritä puuttua muuhun. Toisinaan määrään oppilaille luettavaa; ei ole ole sattumaa, että toiselle napsahtaa Tolstoi ja toiselle Lehtolainen. Usein oppilaat osaavat itsekin valita lukemisensa tasonsa mukaan. Kielioppikokeita ennen kerron, mitkä asiat osaamalla saa vitosen ja mitä vaaditaan kymppiin. On sitten oma valinta, mikä riittää. Valitettavasti lahjakkuus ei kuitenkaan aina tarkoita samaa kuin ahkeruus. Moni oppilas hyvin mielellään yläkoulussa alittaa tasonsa.