Lue keskustelun säännöt.
Mikä on teidän lasten ka ja kuinka paljon opiskelee?
24.01.2016 |
Poika tulee kotiin,ei tee läksyjä, ei opiskele vaikka auttaisin mielelläni ja kun kysyn niin saan vastauksesi "noku vaikka pänttäisin niin en saisi ysiä tai kymppiä ku kympin/ysinoppilaat on syntyny sellaisiksi" joo se harva. Vaikka kuinka yrittäisin piristää ja kertoa että niitä yli-ihmisiä on oikesti todella vähän ja kyllä saat parempia numeroita jos opiskelet, ei usko niin ajattelin kysyä vauva-palstalta, mites teidän lapset?
Ja ennenkuin joku tulee kysymään niin ei, ei ole mitään ongelmia joka estäisi opiskelun kuin laiskuus, ei ole keskittymishäiriöitä tai mitään muuta.
Kommentit (23)
Joo itsehän olen juuri tuollainen 9,6 ka oppilas, joka menestyy esim. kielissä helposti, juurikaan vaivaa näkemättä. Mutta sitten tällaiset "reaaliaineet" onkin jo suuremman työn takana. Aina olen kokeisiin lukenut ja töitä tehnyt näitten vaikeampien oppiaineiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ka 9,1 opiskelee kotona 6h + koulussa
Pojallesi tiedoksi. 4. luokkaa käyvällä pojallani on vain yseja ja muutama kymppi. Hän tekee läksyt yleenä koulusta tultuaan, mutta joskus vasta ennen nukkumaan menoa. Hän lukee kokeisiin hyvissä ajoin. Hyvissä ajoin tarkoittaa, että neljä päivää ennen koetta on jo kiire kaivaa kirja esille. Mielellään aloittaa viikkoa ennen ja lukee vaikka sitten pienemmissä erissä. Tarkistaa näin, että osaa "kaiken" ja pänttää, jos jokin esim kielioppi tai matematiikan teoriaosuus sitä vaatii. Kielten sanastoja hän lukee joka kerta, kun kappaletta käsitellään, jotta kokeeseen lukeminen on helpompaa. Aikaa näihin ei men e kovin paljoa, kun heti tekee osana läksyä. Läksyihin ehkä puoli tuntia-joskus tuntikin. Kokeesen lukuun muutama tunti.
Meillä lapset steinerissa 7 ja 4 lk. Ei kokeita, ei numeroarvostelua.
Vierailija kirjoitti:
Pojallesi tiedoksi. 4. luokkaa käyvällä pojallani on vain yseja ja muutama kymppi. Hän tekee läksyt yleenä koulusta tultuaan, mutta joskus vasta ennen nukkumaan menoa. Hän lukee kokeisiin hyvissä ajoin. Hyvissä ajoin tarkoittaa, että neljä päivää ennen koetta on jo kiire kaivaa kirja esille. Mielellään aloittaa viikkoa ennen ja lukee vaikka sitten pienemmissä erissä. Tarkistaa näin, että osaa "kaiken" ja pänttää, jos jokin esim kielioppi tai matematiikan teoriaosuus sitä vaatii. Kielten sanastoja hän lukee joka kerta, kun kappaletta käsitellään, jotta kokeeseen lukeminen on helpompaa. Aikaa näihin ei men e kovin paljoa, kun heti tekee osana läksyä. Läksyihin ehkä puoli tuntia-joskus tuntikin. Kokeesen lukuun muutama tunti.
Sori mut ei 4-luokkalaiselta mitää vaaditakkaa xd että turhaa leijut poikasi saavutuksilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä vanhemman ka:ta nyt kun on lukiossa, mutta päättötodistuksessa oli 9,7. Ei ole koskaan ollut mikään luonnonlahjakkuus vaan on ansainnut numeronsa kovasti opiskelemalla. Nuoremman ka taisi nyt 9.lk joulutodistuksessa olla 8.1 tai 8.2, hänellä motivaatio opiskeluun ei ole aivan samanlainen vanhempaan verrattuna, mutta olen iloinen että pärjää koulussa kohtuullisen hyvin. Hänellä lukihäiriö vaikeuttaa lukemista, varsinkin kielten opiskelua, joten usein jokainen perheestä auttaa häntä parhaansa mukaan
Kaksi poikaa on käynyt läpi peruskoulun ja lukion. Peruskoulu meni 8,7-9,5:n keskiarvoilla, vanhempi oli hiukan parempi. Lukivat ihan hävyttömän vähän, eli koealueen kerran läpi 1-2 päivää ennen kokeita. Läksyjä eivät tehneet kotona kuin pikkukoululaisina, sitten ne tuli tehtyä jo koulussa.
Heille kuuntelemalla tapahtuva oppiminen on ollut yhtä helppoa kuin suvullekin (äiti sisaruksineen, serkut). Kaikki olemme olleet yki ysin oppilaita vähällä lukemisella.
Lukurutiinien puute kostautui sitten lukiossa, eli siellä ei keskiarvo noussut enää 8,5:ttä korkeammalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytön ka 10 ei opiskele kun puol tuntii :-)
Tärkeä asia unohtui. Nimittän pojallamme oli paljon kaseja vuosi sitten, mutta kerroimme hänelle, että voisi panostaa enemmän opiskeluun, koska seiskoja emme tahtoisi. Opiskelimme yhdessä muutamana viikkona eli järjestimme hänelle omaa opintojen ohjausta. Poika oli otettu saamastaan huomiosta ja innostui pitämään kiinni ohjeistamme. Kerroimme, että myöhemmin on vaikeampaa nostaa tasoaan, kun täytyisi opiskelella niin monen vuoden tietopohjaa. On helpompi alusta asti luoda hyviä pohjia. Koearvosanat nousivatkin kohisten, jolloin pojan oli pakko myöntää, että hänellä on kykyjä.
Esim kielissä on vaikeaa saada parempia arvosanoja kuin 7-8, jos pohjana on samoina toistuvat kielioppivirheet ja suppea sanaston hallinta. Matematiikassa täytyy ymmärtää, joten jos ei tajua jotain, niin täytyy kysyä opettajalta ja vahemmilta heti. Muut aineet riippuvat paljon luetun ymmärtämisestä ja kyvystä painaa nippelitietoakin mieleen. On hyvä käyttää apuna esim mielikuvia, kun opettelee historiaa tai biologiaa.
4.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset steinerissa 7 ja 4 lk. Ei kokeita, ei numeroarvostelua.
Steinerii ei mene kuin lahjattomat
Peruskoulussa pärjää hyvin luonnonlahjakkuudella. Varsinkin alakoulussa meidän lapset saa lähes pelkkiä kiitettäviä ilman suurta vaivaa. Läksyt tehdään hutaisten, kokeisiin luetaan korkeintaan kaksi iltaa ennen ja ne asiat kyllä jo osataan. Oppivat hyvin kuuntelemalla tunneilla. Yläkoulussa tarvitsee sitten kokeisiin lukea jo vähän enemmän. Läksyihin ei paljon aikaa kuluu sielläkään.
Vanhin on nyt lukiossa ja saa lähinnä kaseja ja seiskoja. Läksyjä ei "osaa" vieläkään lukea kunnolla.
Eli sanoisin, että luonnonlahjakkuudella pärjää oikein hyvin. Mutta sen takia voipi jäädä kunnolla oppimatta opiskelun ja lukemisen taito. Ne ovat kuitenkin tärkeitä taitoja sitten lukiossa ja siitä ylöspäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ka 9,1 opiskelee kotona 6h + koulussa
Miksi alapeukku? Käy korkeatasoista yksityiskoulua eikä vähemmällä opiskelulla pärjäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset steinerissa 7 ja 4 lk. Ei kokeita, ei numeroarvostelua.
Steinerii ei mene kuin lahjattomat
Entäs kun uuden opetussuunnitelman 2016 periaatteiden mukaisesti, numeroarviointi tulisi siirtää yläasteelle. Jyväskylä seuraa perässä.
Steiner on siis ollut EDELLÄ aikaansa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaksi tyttöä, seiskalla ja kasilla. Just tuli jaksotodistukset ja lukuaineiden keskiarvo 9,4 ja 9,2. En ainakaan tiedä heidän tekevän mitään normaalia enempää koulun eteen. Läksyt tietenkin ja kokeisiin lukevat jo ennen sitä viimeistä iltaa.
Sitten on poika, kuopus, joka on 4. luokalla. Ei ole vielä koskaan saanut suomalaista numerotodistusta, mutta uskoisin sen huitelevan jossain 7-8 kieppeillä lukuaineiden keskiarvona, musiikista, liikunnasta ja veistosta varmaan saakin jonkun 9-10, samoin A2 kieli ranskasta ja A1 englannista, joka on toinen kotikieli. Mutta ne muut. Ja juuri se, ettei oikein jaksaisi keskittyä läksyihin ja kokeisiin. Onneksi tämä on parantunut pikkuhiljaa iän myötä ja kielet tuntuvat onneksi mieleisiltä ja kiinnostavilta, näillähän kun alkaa pakkoruotsi jo ensi vuonna.
Olen itse pikkuisen ulalla tämän kuopuksen kanssa, viimeiset viikot opeteltu taas jakokulmaa uudella tavalla. Piristävää tietty "vanhukselle", mutta siis kuopus tarvitsee aivan eri tavalla tukea kouluun kuin vanhemmat sisarukset.
Tyttärelläni oli koko yläasteen ajankin ka yli ysin. 9,58 kun pääsi ysiltä.
Kokeisiin luki maksimissaan tunnin. Sanakokeisiin opetteli sanat, läksyt teki. Ylimääräistä ei lukenut. Seurasi ja osallistui niin hyvin tunneilla, ettei tarvinnut enempää päntätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset steinerissa 7 ja 4 lk. Ei kokeita, ei numeroarvostelua.
Steinerii ei mene kuin lahjattomat
Entäs kun uuden opetussuunnitelman 2016 periaatteiden mukaisesti, numeroarviointi tulisi siirtää yläasteelle. Jyväskylä seuraa perässä.
Steiner on siis ollut EDELLÄ aikaansa!
Lukiohin pitäisi laittaa tauluja jossa oppilaat on paremmuusjärjestyksessä niin ne alakantin oppilaatkin alkaisi opiskella. Steiner sitten laiskoille
Suomalainen koulu on hyvin helppo, Suomi ratsastaa Pisassa nykyään lähinnä lukutaidolla. Matemaattisten aineiden taso on mennyt ja menossa jatkuvasti alas.
Lapsemme palasivat suomalaiseen kouluun yläasteelle (8. ja 9. luokka) ja on aivan jätkyttävää millä tasolla mennään matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Ihan perusasioita algebrassa ei ole edes käsitelty vielä 7. luokalla. Ilman mitään hommia noista napsii helposti 9-10. Sitten suomalaisessa koulussa on mm. oppiaine nimeltä uskonto, joka kuulosti nuorista ensin vitsiltä kun se lukujärjestyksessä oli. Vakuutin, että ei se ole mikään vitsi vaan suomalaisessa koulussa sen voi kirjoittaa vaikka ylppäreissä. Se on oppiaine, jonka eteen saa hikoilla tosissaan saadakseen edes sen 8-9, kun pitää tankata asioita sieltä ala-asteelta lähtien. edes pakkoruotsi ei ole uskonnon veroinen taakka, molemmilla se on ollut 9-10 vaikka toisella puuttuu 7. luokan oppimäärä ja toisella 7. ja 8. luokka. vanhempi olisi saanut vapautuksen ruotsista, mutta halusi opetella sitäkin.
Mutta kokonaisuudessaan suomalainen koulu on kyllä kevyt. Päivät ovat keskimäärin lyhyitä ja läksyjä tulee suhteessä koulupäivien lyhyyteen tosi vähän. Kokeet ovat suomalainen mantra, luetaan asioita lyhyeen muistiin ja oksennetaan paperille sen sijaan, että tietoa sovellettaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen koulu on hyvin helppo, Suomi ratsastaa Pisassa nykyään lähinnä lukutaidolla. Matemaattisten aineiden taso on mennyt ja menossa jatkuvasti alas.
Lapsemme palasivat suomalaiseen kouluun yläasteelle (8. ja 9. luokka) ja on aivan jätkyttävää millä tasolla mennään matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Ihan perusasioita algebrassa ei ole edes käsitelty vielä 7. luokalla. Ilman mitään hommia noista napsii helposti 9-10. Sitten suomalaisessa koulussa on mm. oppiaine nimeltä uskonto, joka kuulosti nuorista ensin vitsiltä kun se lukujärjestyksessä oli. Vakuutin, että ei se ole mikään vitsi vaan suomalaisessa koulussa sen voi kirjoittaa vaikka ylppäreissä. Se on oppiaine, jonka eteen saa hikoilla tosissaan saadakseen edes sen 8-9, kun pitää tankata asioita sieltä ala-asteelta lähtien. edes pakkoruotsi ei ole uskonnon veroinen taakka, molemmilla se on ollut 9-10 vaikka toisella puuttuu 7. luokan oppimäärä ja toisella 7. ja 8. luokka. vanhempi olisi saanut vapautuksen ruotsista, mutta halusi opetella sitäkin.
Mutta kokonaisuudessaan suomalainen koulu on kyllä kevyt. Päivät ovat keskimäärin lyhyitä ja läksyjä tulee suhteessä koulupäivien lyhyyteen tosi vähän. Kokeet ovat suomalainen mantra, luetaan asioita lyhyeen muistiin ja oksennetaan paperille sen sijaan, että tietoa sovellettaisiin.
Tämä. Mielestäni julkiset suomalaiset koulut on turhan helppoja, kaikkialla pitäisi olla yhtä vaikeaa kuin yksityiskouluissa eikä koulun tasoa pitäisi laskea niiden just ja just koulusta selviävien takia kuten apn poika on.
Nuorin vasta 11v ja keskiarvo aina ollut 9 ja 10 välillä, on aika huoleton läksyjen suhteen ja välillä pitää patistaa tekemään läksyt.
15 v:llä (nyt ysillä siis) oli joulutodistuksen ka. 8,2. Lukee paljon ja joutuu tekemään paljon töitä saadakseen pidettyä ka:n kasin yläpuolella.
16 v (lukiossa ekaa lukuvuotta) oli peruskoulun päättötodistuksessa ka 8,8. Ahkera ja tunnollinen, mielestäni lukee keskinkertaisen paljon ja valmistautuu kokeisiin hyvin. Pänttää etenkin matematiikkaa, joka on hänelle vaikeaa.
Vanhin eli nyt 20-v aloitti oikiksessa syksyllä ja on aina ollut tyyppi joka ei ikinä tunnu tekevän läksyjään tai lukevan yhtään mitään, mutta niin vain klaarasi lukion läpi 9,8 ka:lla ja pääsi oikikseen ekalla yrittämällä ilman mitään valmennuskursseja. Muistan kuinka yo-kirjoitusten aikaan murehdin hänen pärjäämistään ja motkotin, kun lapsi ei lue. Vähän kyllä huolestuttaa kun oikis on pikkusen eri juttu kuin lukio, ei voi pärjätä jos ei lue/opiskele. Vaatii myös sitkeyttä ja epäilen, onko nuori siihen kun lukio meni niin huolettomasti.
Näihin vastaavat aina he, keiden lapsilla on 9,6 ka, ja hätinä kirjojaan vilkaisevat.
t. lapseton palstaa pitkään seuraillut