Lue keskustelun säännöt.
Miksi yliopistojen lakkauttaminen on itseisarvo?
23.01.2016 |
Miksei ammattikorkeiden sulkemiseen ole samanlaista intoa? Niissä olisi mielestäni paljon enemmän keskittämisvaraa. Miksi tuppukylissä, kuten Ylivieska, Kauhajoki tai Pieksämäki pitäisi olla amk-opetusta? En vain ymmärrä, miksi yliopistojen tulisi keskittyä yhteen alaan per oppilaitos, mutta samaan aikaan tradenomeja kouluttaa yli 20 ammattikorkeakoulua ympäri Suomen.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsitykseni mukaan ammattikorkeakoulun käyneet työllistyvät tällä hetkellä yliopiston käyneitä paremmin. Jos akateemisille ei löydy töitä, on ehdottomasti järkevää vähentää yliopistoja koska heidän ansiosidonnaisensa tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jos haluaa opiskella vain oppimisen ilon vuoksi, on aina olemassa avoimia yliopistoja, työväenopiston kursseja jne.
Työllistyy joo, mutta ei korkealle. Tradenomi tekee entisen merkonomin töitä ja sosionomi hakee kiivaasti yliopistoon voidakseen saada sosiaalityöntekijän pätevyyden.
Mitä väliä sillä on työllistyykö korkealle? Jonkunhan on tarvittavat työpaikat on kuitenkin täytettävä.
Ei kannattaisi nuoria kusettaa kuvittelemaan, että sillä amk -.tutkinnolla olisi itsessään arvoa. Ei sillä johtotehtäviin pääse ikinä.
Ei kai sillä tarvitse päästäkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsitykseni mukaan ammattikorkeakoulun käyneet työllistyvät tällä hetkellä yliopiston käyneitä paremmin. Jos akateemisille ei löydy töitä, on ehdottomasti järkevää vähentää yliopistoja koska heidän ansiosidonnaisensa tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jos haluaa opiskella vain oppimisen ilon vuoksi, on aina olemassa avoimia yliopistoja, työväenopiston kursseja jne.
Moniko amkkilainen työllistyy työhön, johon todella tarvitaan 3,5 vuoden korkeakouluopinnot?
No sanotaan nyt näin, että aika moni käy sitä yliopistoakin aika turhaan. Voisin väittää pystyväni pitämään esim. lukion uskonnontunteja ilman 6 vuoden koulutusta.
Voit väittää vaikka mitä, ei tässä siitä ollutkaan kyse mihin kukakin pystymetsästä kykenee, vaan monestako esim. tradenomista tulee asiantuntija- tai esimies, tai moniko restonomeista työllistyy hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon tehtäviin?
Miksi heidän pitäisi sinne työllistyä?
Vaikkapa siksi että se koulutus tähtää noihin tehtäviin. Uskisopen koulutus tähtää, ja työllistää myös, uskisopeksi.
No eihän nyt jokainen voi johtotehtävissä olla eikä varmasti jokainen haluakaan. Onhan se kuitenkin hyvä sekin maailma tuntea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsitykseni mukaan ammattikorkeakoulun käyneet työllistyvät tällä hetkellä yliopiston käyneitä paremmin. Jos akateemisille ei löydy töitä, on ehdottomasti järkevää vähentää yliopistoja koska heidän ansiosidonnaisensa tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jos haluaa opiskella vain oppimisen ilon vuoksi, on aina olemassa avoimia yliopistoja, työväenopiston kursseja jne.
Avoimet toimivat yliopistojen yhteydessä ja suurelta osin tukeutuen niiden resursseihin, Jos ei ole yliopistoja niin ei ole hetken perästä myöskään avoimia yliopistoja. Avoimet ovat yleensä yliopiston erillislaitoksia ts. yksikköjä ei mitään muuta.
Kyllä avointa yliopisto-opetusta tulee aina löytymään. Ihmisethän maksavat siitä hirvittäviä summia, joten miksi hyvä bisnes lakkautettaisiin?
No jos ei ole yliopistoa, ei ole opettajia ja infraa ts. kaikkea sitä missä yliopisto toimii ja avoinkin opettaa. Luuletko, että avoimella on oma IT-osasto, verkko, kirjasto, kielikeskus jne. nämä vain esimerkkinä siitä mitä tarkoitan infralla. Entäs jos olisi omat niin minkä tasoiset, miten osaavaa henkilökuntaa heillä olisi varaa siellä pitää jne. Entä mistä sinne ne lehtorit ja proffat saataisiin pitämään opetusta?
Yritä ymmärtää, että avoin yliopsisto on täydentävää yliopistokoulutusta ts. sivubisnestä jonka kannattavuus perustuu siihen, että se hyödyntää suuremman organisaation resursseja ja molemmat niistä hyötyvät. Ilman toista ei kuitenkaan voi olla toista, ilman että sen kustannukset karkaisivat tasolle jolla tasokas opetus olisi mahdotonta järjestää kustannustehokkaasti.
Kyllä yliopistoja voi aivan hyvin lakkauttaa. Onhan se nyt aivan eri asia opiskella jossain peräkylän yliopistossa kuin vaikka Helsingin yliopistossa. Ensimmäisenä mainittuun pääsevät kaiken maailman hampuusit ja laiskuritkin heikoilla yo-tuloksilla tai pääsykoemenestyksellä sisään, riittää, että vain osaa kävellä yliopiston ovesta sisään, kun taas Helsingin yliopistoon pyrkijöistä moni PALJON tasokkaampi pyrkijä jää ulkopuolelle.
Ei ole mikään ihme, että Suomessa on maistereiden taso nykyään niin heikko, kun suurimpaan osaan Suomen yliopistoja on niin matalat pääsyvaatimukset, että otetaan paljon tumpeloita ja patalaiskaa porukkaa sisään.
Suomeen riittää pari yliopistoa PK-seudulle. Muut joutaa lakkauttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yliopistoja voi aivan hyvin lakkauttaa. Onhan se nyt aivan eri asia opiskella jossain peräkylän yliopistossa kuin vaikka Helsingin yliopistossa. Ensimmäisenä mainittuun pääsevät kaiken maailman hampuusit ja laiskuritkin heikoilla yo-tuloksilla tai pääsykoemenestyksellä sisään, riittää, että vain osaa kävellä yliopiston ovesta sisään, kun taas Helsingin yliopistoon pyrkijöistä moni PALJON tasokkaampi pyrkijä jää ulkopuolelle.
Ei ole mikään ihme, että Suomessa on maistereiden taso nykyään niin heikko, kun suurimpaan osaan Suomen yliopistoja on niin matalat pääsyvaatimukset, että otetaan paljon tumpeloita ja patalaiskaa porukkaa sisään.
Suomeen riittää pari yliopistoa PK-seudulle. Muut joutaa lakkauttaa.
näinhän päästiin ennen myös helsingin yliopistoon. miksei sitäkin lakkautettu silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yliopistoja voi aivan hyvin lakkauttaa. Onhan se nyt aivan eri asia opiskella jossain peräkylän yliopistossa kuin vaikka Helsingin yliopistossa. Ensimmäisenä mainittuun pääsevät kaiken maailman hampuusit ja laiskuritkin heikoilla yo-tuloksilla tai pääsykoemenestyksellä sisään, riittää, että vain osaa kävellä yliopiston ovesta sisään, kun taas Helsingin yliopistoon pyrkijöistä moni PALJON tasokkaampi pyrkijä jää ulkopuolelle.
Ei ole mikään ihme, että Suomessa on maistereiden taso nykyään niin heikko, kun suurimpaan osaan Suomen yliopistoja on niin matalat pääsyvaatimukset, että otetaan paljon tumpeloita ja patalaiskaa porukkaa sisään.
Suomeen riittää pari yliopistoa PK-seudulle. Muut joutaa lakkauttaa.
Harmi vaan kun kepulaisten takia säästöt kohdistuu vain Helsinkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsitykseni mukaan ammattikorkeakoulun käyneet työllistyvät tällä hetkellä yliopiston käyneitä paremmin. Jos akateemisille ei löydy töitä, on ehdottomasti järkevää vähentää yliopistoja koska heidän ansiosidonnaisensa tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jos haluaa opiskella vain oppimisen ilon vuoksi, on aina olemassa avoimia yliopistoja, työväenopiston kursseja jne.
Moniko amkkilainen työllistyy työhön, johon todella tarvitaan 3,5 vuoden korkeakouluopinnot?
No sanotaan nyt näin, että aika moni käy sitä yliopistoakin aika turhaan. Voisin väittää pystyväni pitämään esim. lukion uskonnontunteja ilman 6 vuoden koulutusta.
Voit väittää vaikka mitä, ei tässä siitä ollutkaan kyse mihin kukakin pystymetsästä kykenee, vaan monestako esim. tradenomista tulee asiantuntija- tai esimies, tai moniko restonomeista työllistyy hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon tehtäviin?
Miksi heidän pitäisi sinne työllistyä?
Vaikkapa siksi että se koulutus tähtää noihin tehtäviin. Uskisopen koulutus tähtää, ja työllistää myös, uskisopeksi.
No eihän nyt jokainen voi johtotehtävissä olla eikä varmasti jokainen haluakaan. Onhan se kuitenkin hyvä sekin maailma tuntea.
Miksi sitten pitää lakkauttaa mitään oppilaitoksia? Hyvähän se on olla monipuolisesti sivistynyt!
Jos opiskelee tradenomiksi, mutta tekee uransa Salessa myymäläesimiehenä, niin on kalliisti ylikoulutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska turhia apurahatohtoreita, joista on yhteiskunnalle enemmän kuluja kuin hyötyä, on yksinkertaisesti liikaa.
Koulutussektorilta kannattaa säilyttää kovat ydinalat sekä suorittavaan työhön johtavat ammattikoulutukset. Muu on hyvien aikojen olis-kiva-osastoa, joihin meillä ei enää tule olemaan varaa.
Kokoomuksen äänestäjä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsitykseni mukaan ammattikorkeakoulun käyneet työllistyvät tällä hetkellä yliopiston käyneitä paremmin. Jos akateemisille ei löydy töitä, on ehdottomasti järkevää vähentää yliopistoja koska heidän ansiosidonnaisensa tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jos haluaa opiskella vain oppimisen ilon vuoksi, on aina olemassa avoimia yliopistoja, työväenopiston kursseja jne.
Työllistyy joo, mutta ei korkealle. Tradenomi tekee entisen merkonomin töitä ja sosionomi hakee kiivaasti yliopistoon voidakseen saada sosiaalityöntekijän pätevyyden.
Olen aina ihmetellyt, miksi sosiaalityöntekijäksi virallisesti kelpaa vain yliopisto-opinnot suorittanut.
Tämä on taas tätä Suomen ylikouluttamista.
Ja tällä en mitenkään pyri osoittamaan halveksuntaa sosiaalityöntekijöitä ja heidän työtään kohtaa, kunhan tuli esiin yhtenä esimerkkinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska turhia apurahatohtoreita, joista on yhteiskunnalle enemmän kuluja kuin hyötyä, on yksinkertaisesti liikaa.
Koulutussektorilta kannattaa säilyttää kovat ydinalat sekä suorittavaan työhön johtavat ammattikoulutukset. Muu on hyvien aikojen olis-kiva-osastoa, joihin meillä ei enää tule olemaan varaa.
Kokoomuksen äänestäjä
Apurahat ovat usein yksityistä rahoitusta. Rikkaatkin ovat joskus sivistyneitä mesenaatteja toisin kuin perus kokoomuslaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsitykseni mukaan ammattikorkeakoulun käyneet työllistyvät tällä hetkellä yliopiston käyneitä paremmin. Jos akateemisille ei löydy töitä, on ehdottomasti järkevää vähentää yliopistoja koska heidän ansiosidonnaisensa tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jos haluaa opiskella vain oppimisen ilon vuoksi, on aina olemassa avoimia yliopistoja, työväenopiston kursseja jne.
Työllistyy joo, mutta ei korkealle. Tradenomi tekee entisen merkonomin töitä ja sosionomi hakee kiivaasti yliopistoon voidakseen saada sosiaalityöntekijän pätevyyden.
Mitä väliä sillä on työllistyykö korkealle? Jonkunhan on tarvittavat työpaikat on kuitenkin täytettävä.
Ei kannattaisi nuoria kusettaa kuvittelemaan, että sillä amk -.tutkinnolla olisi itsessään arvoa. Ei sillä johtotehtäviin pääse ikinä.
Tässä olet kyllä väärässä. "Johtotehtäviin" ei palkata pelkästään koulutuksen pohjalta. Toki on hyvä, että koulutus sivuaa yrityksen alaa, mutta johtajiksi valikoituvat tietynlaiset persoonat, koulutus ei takaa vielä yhtään mitään. Näinollen on sangen mahdollista AMK-pohjalta myös päätyä ko.tehtäviin. Persoona, henkilökohtaiset ominaisuudet ja kyvykkyys ratkaisevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tulee rahat amk:lle ja mistä yliopistolle? Amk:oissa on viime aikoina kasvatettu hallintoa, jotta yliopiston käyneet saavat työn ja karsittu opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Koska turhia apurahatohtoreita, joista on yhteiskunnalle enemmän kuluja kuin hyötyä, on yksinkertaisesti liikaa.
Koulutussektorilta kannattaa säilyttää kovat ydinalat sekä suorittavaan työhön johtavat ammattikoulutukset. Muu on hyvien aikojen olis-kiva-osastoa, joihin meillä ei enää tule olemaan varaa.
Kokoomuksen äänestäjä
Jos Suomen ainoa valtti maailmalla on kova koulutus ja luovuus, hallituksen ohjelma teki niistä haaveista kerralla lopun. Kiinalaisen bulkkitavaran kanssa me ei pystytä kilpailemaan, nyt ei enää muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska turhia apurahatohtoreita, joista on yhteiskunnalle enemmän kuluja kuin hyötyä, on yksinkertaisesti liikaa.
Koulutussektorilta kannattaa säilyttää kovat ydinalat sekä suorittavaan työhön johtavat ammattikoulutukset. Muu on hyvien aikojen olis-kiva-osastoa, joihin meillä ei enää tule olemaan varaa.
Kokoomuksen äänestäjä
Jos Suomen ainoa valtti maailmalla on kova koulutus ja luovuus, hallituksen ohjelma teki niistä haaveista kerralla lopun. Kiinalaisen bulkkitavaran kanssa me ei pystytä kilpailemaan, nyt ei enää muutenkaan.
Tässä maassa ei ole koskaan tajuttu, että tuotekehittelyyn pitää panostaa ja saada osaavia ihmisiä. Ennen vanhaan neukkuihin kelpasi mikä vaan, nyt se huono suunnittelematon tuotanto kiinnosta ketään.
Opetuksen keakittäminen vähentäisi ainakin tilavuokria ja muita kustannuksia sekä henkilöstökuluja. Kaikkea koulutusta siis pitäisi keskittää.
No se "korkeakoulu" nyt on vain nimi.