Asiallisesti: miksi keskieurooppalaiset lapset ja nuoret käyttäytyvät paremmin?

että vaikka täällä lapset kunnioittavat vanhempia ihmisiä niin musta vanhemmat ihmiset on myös ystävällisempiä lapsille kuin Suomessa. Kyllä lapsia myös ventovieraat saattavat torua mutta tosi useat " mummot" pysähtyvät juttelemaan lapsille ja esim meidän naapurustossa asuu yks eläkeläispariskunta niin usein naapurin lapset menee sinne leikkimään kun ovat niin kivoja. Sitten kaupoissa ym aina lapset saavat esim lihatiskiltä makkarasiivun ja leipomosta pullan palan. Meillä esikoinen käy aina hakemassa viikonloppuaamusin sämpylät ja saa aina mukaansa jonkun muffinsin tms ilmaiseksi.

Valitettava tosiasia kun on että suomalaiset aikuisetkaan eivät osaa käyttäytyä. Älkää nyt hyppikö nenille, kyllä hyvinkäyttäytyviäkin on ja tiedän että suomalaiset ovat hyviä monessa asiassa, maailman huippujakin, suomalaiset ovat rehellisiä jne. Ja arvostan näitä piirteitä, ihan tosi! Mutta yleiseurooppalaiset käytöstavat puuttuvat! Ihmekös se jos ei lapsetkaan sitten osaa.

enkä sanoisi näitä lapsia paremmin käyttäytyviksi. Heille toki opetetaan käytöstavat, eli rouvittelut, kiitokset ja anteeksipyynnöt. Mutta isossa lapsiryhmässä he ovat niin maan perusteellisia kiusankappaleita, että odotan sitä päivää, jolloin pääsemme muuttamaan takaisin Suomeen...



Ts. Aikuisen edessä he käyttäytyvät hyvin, mutta toinen lapsi on susi toiselle lapselle.

yökkäreitä, joilla ei ole käytöstapoja. Asun pienellä paikkakunnalla, jossa koulussa on yhtä vuosiluokkaa noin sata lasta. Eli jos suurin osa olisi näitä huonokäytöksisiä, kylällä riehuisi minimissään 300 5-9 luokkalaista, kuitenkin siellä on samat 3-7 huonokäytöksistä. Jotka jokainen tuntee ja osasta voi sanoa: onko se lapsen vika, että äiti kuoli kun oli 5v, sen jälkeen mummo huolehti ja kuoli kun lapsi oli 8v, kotona isä, joka hakkaa ja ryyppää.

Kävin heillä kylässä ja heidän murrosikäiset pojat käyttäytyi tosi kauniisti. Tulivat omatoimisesti sanomaan käsipäivää ja esittelemään itsensä. Istuivat siinä olohuoneessa muun perheen+vieraan kanssa ja osasivat vieraan kanssa jutella niitänäitä...jne...

Toisessa tilanteessa vieraiden tullessa nousivat heti seisomaan ja tarjosivat istumapaikkansa...jne...

Tavat jotenkin tuntuivat tosi kivoilta ja se oli heillä ihan luontevaa.

On sellainen laki lasten iltaliikkumisista, että tiettyyn kellonaikaan illalla pitää tietyn ikäisellä lapsella olla lupa olla yksin ulkona tai aikuinen seurana. Ikäraja alkaa 8-vuotiaasta ja kello yhdeksästä, muistaakseni. Ja kellonaika myöhästyy lapsen iän mukaan, eli taitaa olla jotain 8v, 12v, 16v. (Itsellä ei ole lapsia, siksi en niiin tarkkaan muista).

Jos lapsi tuon tietyn kellonajan jälkeen liikkuu ulkona yksin, poliisi tuo hänet lastensuojelun sos.työntekijän kanssa kotiin, ja mikäli näin tapahtuu saman perheen kohdalla kolmesti, aletaan selvitellä, miksi perhe ei pysty huolehtimaan lapsiensa liikkumisista.

Ja täällä jo se, että naapurit näkisivät poliisin omalla ovella tuomassa lapsia kotiin, on aika kova pala vanhemmille. Siis sellainen perinteinen sosiaalinen kontrollikin toimii.



Lisäksi asutaan aika tiiviisti rivarialueilla, koko kylä/kaupunginosa tuntee toisensa. Vietetään paljon yhteisiä juhlia mm. " Dorffest" :it , l. " kyläjuhlat" , tai suojeluskuntajuhlat. On markkinoita, kirkon tai päiväkodin järjestämiä kylä/kaupunginosajuhlia. Ollaan ylpeitä omasta kotipaikasta, ja tunnetaan naapurusto näiden tapahtumienkin pystyyn puuhaamisenkin vuoksi.



Vaikuttaahan sekin, että äidit ovat kotona, perheet viettävät paljon aikaa yhdessä ja viikonlopun tavallinen ohjelma on sunnuntaisin syödä yhdessä isovanhempien kanssa ja sitten lähteä koko porukalla luontopoluille, päiväkävelyille tai maaseutuajeluille. Kaipa tietty yhteisöllisyys vaikuttaa. Ja asenteet ovat aika vanhanaikaiset, mm

vanhempien kunnioitus, käytöstavat arvossaan.

Vierailija:

että Keski-Euroopassa on edelleen vahva kotiäitiperinne, eli äiti ei käy töissä vaan on kotona kun lapset tulevat koulusta (ja päiväkodista).

8.30-15.30 on normaali koulupäivä asuinmaassani 5-vuotiaalle. Siinä ei hirveästi merkitse, onko äiti kotona vai ei.

Kouluissa on yleisesti ottaen kovempi kuri kuin Suomessa.

Monissa kielissä/kulttuureissa puhutellaan aina nimeltä/titteliltä (rouva/herra). Se on omiaan lisäämään puheen (ainakin pintapuolista) kohteliaisuutta. Suomeen se ei sopisi, suomen kielen ja kulttuurin kohteliaisuus on muissa seikoissa.

kyllä mä luulen että lapset ja nuoret kaikkialla maailmassa ovat tavallaan samanlaisia, heillä on samat murheet ja ilot ja yhdessä käyttäydytään tietyllä tavalla.



Mutta mutta: olen edelleen sitä mieltä että Keski-Euroopassa lapset ja nuoret käyttäytyvät paremmin ja piste. Kaikkine teitittelyineen jne. Minä toivoisin Suomeenkin hyväkäytöksisiä lapsia ja nuoria, puhukoot keskenään mitä haluavat.

40, kuulostipa asuinpaikkakuntasi idylliseltä! Ihan varmasti lasten olisi hyvä elää tuollaisessa paikassa. Suomesta ei taida tuollaista paikkaa löytyä...harmi!

Tänään meille soitti esikoisen kaveri (6-vuotias) ja niin hienosti esitteli itsensä etu- ja sukunimellä, teititteli tietysti jne. Tässä oikeasti tuntee itsensä tärkeäksi. Sitten vielä käytiin kaupassa ja pieni poika tuli ystävllisesti kysymään olemmeko xx:n vanhemmat ja kun sanoimme olevamme kertoi olevansa samalla luokalla ja esitteli itsensä. Ihana. Mutta en tiedä, ehkä tuo on ihan normaalia Suomessakin, minulla ei ole kokemusta.



Kiitos teille!



Ap

ja heitä kunnioitetaan suuresti. Opitaan siis kunniottamaan ihmisiä jo pienestä, ja isovanhemmat osallistuvat lapsen hoitoon.

Italiassa esim. istutaan pitkään ruokapöydässä joten on pakko oppia käyttäytymään.

Kunhan tässä mitiskelen..

Minusta he nimittäin käyttäytyvät paljon paremmin. Suomessa olen asunut 20 vuotta, Keski-Euroopassa 8 vuotta ja läheltä seurannut päiväkoti- ja kouluikäisiä lapsia.

Ja tämä koskee myös opettajia, naapurin tätiä jne. Koska lapset kunnioittavat, niin he myös haluavat käyttäytyä näiden vanhempien seurassa ja totella. Kunnioitus on aina myös pienellä lapsella hieman pelkoa ja siinä ei ole mitään pahaa.



Ylipäätään kaikkialla muualla maailmassa on tapana kunnioittaa vanhoja ihmisiä, koska he ovat eläneet pidempään kuin nuorempansa ja ovat tn. viisaampia. Suomessa näin ei ole, koska kulttuurimme on nuorta.

Kuri on siellä yleisesti ottaen tiukempi kuin Suomessa. En nyt tarkoita fyysistä kurittamista tai läpsimistä (sekin kyllä on yleistä) vaan sitä, että rajanveto aikuisten ja lasten välillä on selvempi. Aikuiset ovat aikuisia, eivätkä pelkää kasvattaa ja komentaa lapsiaan. Sanovat selvästi ja tiukasti mikä ei sovi, ja ovat mielestäni johdonmukaisia kielloissaan. Suomessa moni vanhempi myötäilee mielestäni enemmän ja kokee lapsen kieltämisen ja komentamisen kai epämiellyttäväksi. Suomessa vanhemmat myös vaikuttavat jotenkin ärsyyntyneiltä tai kiukkuisilta kun komentavat lapsiaan, mielestäni Espanjassa ei.



Lisäksi lasta saavat kasvattaa muutkin kuin ne omat vanhemmat, koko kylä kasvattaa. Ehkä lapset sitten tottuvat siihen että vanhempia yleensäkin totellaan, ei vain niitä omia, ja aikuisilla on siten vahvempi auktoriteettiasema. Suomessa on paljon lapsia, jotka ajattelevat että " sä et oo mun äiti, et sä voi mua määräillä" .



Voi mennä ihan metsään, mutta itselle tuli tällaisia ajatuksia mieleen.

Samaa mieltä, pelkoon perustuva kunnioitus ei ole tervettä. Lapset oppivat kotona miten muita ihmisiä kohdellaan, isän ja äidin tulee kunnioittaa ensin itseään ja toisiaan että voi kohdella myös lapsia kunnioittavasti.

Täällä kunnioitetaan lapsia liikaakin. Etelämpänän lapsiin suhtaudutaan ehkä lämpimämmin ja heidän läsnäolonsa on suotavampaa miltei missä vaan, mutta silti heiltä vaaditaan käytöstapoja!



Vanhempien ihmisten kunnioittaminen näkyy ihan tälläkin palstalla. Tuskin missään muualla nuoret äidit kehtaisi rutkuttaa nelikymppisille äideille heidän olevan ikäloppuja ja mainostaa omaa " paremmuuttaan" . Kaikkialla muualla maailmassa itseään vanheneminen ei ole paha asia vaan sen uskotaan tuovan viisautta.

että Keski-Euroopassa on edelleen vahva kotiäitiperinne, eli äiti ei käy töissä vaan on kotona kun lapset tulevat koulusta (ja päiväkodista).

Lapsia hoidetaan yleisesti kotona pidempään, joko äiti ja joskus isä jää kotiin tai isovanhemmat hoitaa.

Ja tää ravintolassa hyvin käyttäytyminen johtuu hyvin pitkälti siitä, että se on yleisempää kuin meillä. On siis ihan normaalia, että perhe käy usein yhdessä ulkona syömässä, eikä vain juhlapäivinä. Vanhemmat eivät myöskään ryyppää ja lahjo lapsia jäätelöllä ja limulla, vaan siellä käydään ruokailemassa ja lapset otetaan mukaan keskusteluun joittei pitkästy liikaa.

Mutta kyllä sitä koulukiusaamista esiintyy siinä missä meilläkin ja lapset kiukuttelee ihan samalla lailla väsyneinä ja pitkästyneinä kulttuurista ja maasta riippumatta.

kehutaan, kun on aihetta ja " kuritetaan" , kun siihen on aihetta.



" Qui aime bien, châtit bien" " Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee"

Tiukempi kuri, selkeämmät säännöt, vanhempien ihmisten kunnioitus, lasten annetaan olla lapsia (eikä sillä tavoin, ettei tarvitsisi mitään kotitöitä tehdä niin kuin Suomessa, vaan niin, että eivät meikkaa tai seurustele ym. turhan aikaisin, vaan leikkivät pikkusisarustensa kanssa). Ei älyttömiä rajanvetoja kuten jos joskus läppäät tai tukistat kuritonta 15-vuotiastasi, voit joutua raastupaan.