Lue keskustelun säännöt.
Kiusaava opettaja
20.01.2016 |
Työskentelen opettajana, teen toista vuotta sijaisuutta. Kollegani on ollut jo reilut 10 vuotta samassa koulussa töissä. Nyt olen kuullut oppilailta ikäviä juttuja tästä kollegasta. Osa hänen entisistä oppilaistaan tuli minun opetettavikseni tämän kollegan ollessa vuototteluvapaalla. He kertoivat, että opettajan nöyryyttää oppilaita mm. nauramalla väärille vastauksille ja pakottamalla kaikki lukemaan luokan edessä. Oppilaat selvästi pelkäävät tätä opettajaa. Kollegojen silmissä hän on leppoisa, hyväntuulinen ihminen. Nyt mietun, mitä teen tällä tiedolla oppilaiden kiusaamisesta. Koska olen sijainen, ei ehkä kannata puuttua asiaan. Oma jatko voi silloin olla vaarassa. Mutta oppilaita käy sääliksi. Eihän tuollainen ole oikein.
Kommentit (46)
Kiusaava opettaja on kyllä todella ikävä ilmiö. Valitettavasti nämä valitsevat usein kiusaamansa oppilaat sillä tavalla, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia puolustautua. Itse olen todellisesta wt-perheestä, mikä varmasti näkyi koulussa kilometrin päähän vaatetuksesta ja olihan ne kotiongelmat ainakin rehtorin tiedossa. Olin kuitenkin lokeroon sopimaton tapaus, koska pärjäsin koulussa kohtalaisen hyvin. Pääosin kohtelu oli positiivista ja kannustavaa, mutta yksi opettaja (äidinkieli) vainosi minua koko yläasteen ajan. Sitähän minä en tietenkään silloin voinut todistaa ja vaikka olisin yrittänytkin, ei minulla olisi ollut mitään tukiverkkoa takanani. Asiaan kuuluvasti opettaja oli tietysti kaiken maailman lautakuntien jäsen ja yhteisönsä arvostettu edustaja.
Kun tein pitkään valmistelemani esitelmän, siitä etsittiin virheitä suurennuslasilla ja annettiin varmasti kiitettävän sijasta tyydyttävä. Muilla löydettiin virheistäkin jotakin positiivista. Kun viittasin tunnilla, opettaja katseli ohi ja jos kukaan muu ei viitannut, vastasi itse noteeraamatta minua mitenkään. Kun pärjäsin kokeessa, opettaja palautti sen epäilevin katsein ja elein. Ja kun kerroin hakevani lukioon, hän totesi, että kannattaisiko kuitenkin miettiä sitä ammattikoulua, mutta ei perustellut mitenkään (ka. 8,6).
Lapsi tai nuori ei ole tyhmä. Minua kohdeltiin epäasiallisesti, koska olin roskasakista, mutta minkäs tein? Vielä yli 25 vuotta myöhemmin asia kalvaa minua, vituttaa suorastaan. Onneksi menin "ohjeista" välittämättä lukioon, jossa opetus ja kannustus olikin todella asiallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ehkä uskalla puhua asiasta rehtorille. Pelkään oman maineeni puolesta. Voi olla, että vaikutan vaikealta ihmiseltä, jonka kanssa ei oikein tulla toimeen. Tai että yritän luoda jalansijaa ko. koulussa pilaamalla toisen maineen. Kehotan oppilaita kertomaan vanhemmilleen ja sitä kautta rehtorille. T. ap
Varmasti jossain edelleen vaikuttaa kiusaava ope. On kuitenkin paskanjauhantaa, että olisi mitenkään todennäköistä, että tämmöiset juorut pitäisivät paikkaansa. Nykyvanhemmat ovat sen verran (kauniisti sanottuna) aktiivisia koulun suuntaan, että tuskinpa kiusaava ope kauaa saisi tointaan rauhassa harjoittaa.
Esimerkiksi koulupelot on helpoin kuitata open aiheuttamaksi. Vaikeampaa on myöntää, että omalla lapsella on mielenterveysongelmia. On aivan klassikko, että paniikkihäiriöisten ja vaikeasti neuroottisten lasten vanhemmat syyttävät tilanteesta opettajaa. Mielenterveydeltään hauraan lapsen tai nuoren kokemus siitä, että hirveästi kiusataan, voi olla aika paljon omassa mielessä. On näitä nähty: nuoria, jotka eivät voi tulla kouluun, koska "jotkut katsovat".
Nykyään monien oppilaiden mielestä aivan tavanomaiset asiat ovat kiusaamista. Ope julmasti pakottaa uimaan, moittii laiminlyönneistä, hymyilee väärässä kohtaa, laittaa tekemään ryhmätyötä muun kuin bestiksen kanssa...
Nykyopea kytätään ja kyylätään niin paljon, että suurta huolta ei pitäisi olla. Me olemme nykyään katsokaan asiakaspalveluammatissa. Jos ei asiakas ole tyytyväinen, eli siis persoonallisuushäiriöinen huoltaja ja hänen pilalle lellitty tai muuten ongelmainen lapsensa, niin vikahan on meidän.
Eli vähintäänkin hymyt pyllyyn, niin ei voi syyttää nauramisesta. Paitsi että toki voi.
Oppilaat kertovat aina juttuja toisista opettajista. Toinen toistaan kamalampia. Jos niitä jää kuuntelemaan, niin oikein innostuvat, ja liioittelevat hurjasti. Joten 95% todennäköisyydellä kyse on varsin tavallisesta ilmiöstä.
Sitten tietysti on se mahdollisuus, että kyse on oikeasta asiasta, joka kyllä kuuluu rehtorin korviin nykymaailmassa jotain kautta. Jos oppilaat kertovat sinulle, he kertovat myös kotona, ja vanhemmat kertovat rehtorille. Tai kehota oppilaita kertomaan suoraan rehtorille. Älä itse sekaannu, koska lähes 100% todennäköisyydellä on kyse tavallisesta sijaispuheesta.
Ja tiedoksi, että se sama puhe sitten toimii toisinpäin. Omalle opelle kerrotaan, etteivät oppilaat voi osata mitään, kun ei se sijainen osannut opettaa, eikä se edes kunnolla opettanut, kun jutteli vaan muuta, ja voitaisko me käydä nämä kappaleet uudestaan.