Lue keskustelun säännöt.
Synnytyksen jälkeinen osasto aika
18.01.2016 |
Eli nyt viikkoja kasassa 39+0 ja kävin tänään äippäpolilla kontrollissa, jossa päätettiin laittaa käynnistettäväksi ballongilla keskiviikkona. Koko raskauden aikana ei oikeastaan ole ollut synnytyspelkoa, tänään ehkä hieman, kun ymmärsin, että nyt se on oikeasti edessä. Kuitenkin tänään ollut koko päivän kovia ahdistuskohtauksia, koskien osasto aikaa. Olen seota ajatuksesta, että joudun olemaan osastolla parhaassa tapauksessa montakin päivää, yksin. Mies on tietysti paikalla niin paljon kuin vain saa sairaalan puolella, mutten tunnu kestävän ajatusta siitä, että jään sinne yksin ainakin öiksi.
Olen joskus nuorempana joutunut nuoriso kotiin, voisiko ahdistus juontaa juurensa siitä? Sitten se tärkeämpi kysymys, miten voisin rauhoittaa tämän ahdistuksen? Tai onko muilla ollut jonkinlaisia "erikois" järjestely mahdollisuuksia tällaisissa tilanteissa? Synnytyspaikkana on Seinäjoen keskussairaala ja odotan esikoista. Olisin kiitollinen vastauksista, on oikeasti todella paha olla!
Kommentit (50)
Kyllä. Juuri kun saat oman vauvan syötettyä ja olis aika saada itse edes se tunti yöunta niin sitten alkaa se huonekaverin vauva itkemään ja syömään.. Laskin jälkeenpäin että olin 6 yötä synnytysreissulla ja nukuin yhteensä ehkä n. 18 h. Lisäksi jotain 5 min torkkuja siellä täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti kannattaa puhua asiasta suoraan kätilöille. Seinäjoella on synnytysvastaanotossakin perhehuone, jossa voi miehen kanssa odotella synnytyksen käynnistymistä, jos käynnistymiseen ei mene päiväkausia tai ei ole ruuhkaa. Synnytin muutama vuosi sitten S-joella ja vaikka varsinaisia perhehuoneita ei ollut, pääsi lapsen isä tavalliseen sairaalahuoneeseen, joten tavallaan saimme perhehuoneen. Toki tähän vaikutti se, että olin sektion jälkeen niin huonossa kunnossa, että isästä oli suuri apu vauvan hoitamisessa - kätilöt pääsivät vähemmällä. ;) Mutta ota asia puheeksi sairaalassa. Varmasti yrittävät järjestää hyvät oltavat, jos vain tilanne sallii. Tietenkin, jos osasto on täynnä, on erikoisjärjestelyjen teko hankalampaa. Silloin vain luotat itseesi, pärjäät kyllä. Ja vauvaan tutustuminen vie huomion monesta ikävästä asiasta.
Ha kirjoitti:
Kyllä. Juuri kun saat oman vauvan syötettyä ja olis aika saada itse edes se tunti yöunta niin sitten alkaa se huonekaverin vauva itkemään ja syömään.. Laskin jälkeenpäin että olin 6 yötä synnytysreissulla ja nukuin yhteensä ehkä n. 18 h. Lisäksi jotain 5 min torkkuja siellä täällä.
Itsekään en nukkunu kuin pieniä pätkiä. Ensin valvoin putkeen sellaiset 36 -tuntia, kun kävin kiireellisen sektion jälkeen ylikierroksilla enkä saanut nukuttua. Sen jälkeen taisin nukkua ehkä pari tuntia ja loppuaika meni pienien torkkujen varassa.
Inhosin itsekin osastolla oloa ja ilo oli ylimmillään kun saatiin lopulta lupa lähteä kotiin.
Olen käynyt jo osastolla, tiedän paikan rutiinit ym. joten tutustumiskäynti ei varmaankaan helpota oloa. Käynnstystä on mietitty jo muutaman viikon, korkeiden verenpaineiden vuoksi. Verenpaineet ovat olleet koholla jo syksystä asti, kotona ihan hyvät arvot, mutta heti neuvolassa ja äippäpolilla korkeat, mutta kuitenkaan virtsassa ei valkuaista eikä muita raskausmyrkytyksen oireita. Istukka toki on kalkkeutunut tästä syystä ja eilinen lääkäri päätti että on parempi käynnistää, kun lääkitystäkään ei uskalleta aloittaa.
Mietin tuota tukihenkilön paikalle vaatimista, kuinka mahtaa toimia? Pitääkö siis kuinka paljon vaatimalla vaatia, että onnistuisi myös yö aikaan? Olettaen, ettei ole ruuhkaa tietysti. Jostakin vain luin, että Seinäjoella pitää vain pitää oma päänsä ja olla voimakastahtoinen, niin pärjää hoitajien ja muiden kanssa.
Miten nopeasti muut ovat kotiutuneet ns. normaaleissa tilanteissa, kaikki on ollut hyvin teillä ja vauvalla? Esikoisten kohdalla siis. Onko muuten tähän aikaan vyuodesta yleensä ollut paljon ruuhkaa Seinäjoella, kellään tietoa? Eiköhän huomenna silti selviä paljon asioita kysymällä ja kertomalla kätilöille omasta tilanteesta :) Kiitos vastauksista!
ap
Itse synnytin esikoisen 2014 ja mulla oli silloin täsmälleen samoja ajatuksia. En ollut koskaan ennen ollut sairaalassa, perus terveyskeskus käyntejä lukuunottamatta.
Itkin joka kerta kun mies lähti, jotenkin se osastolla olo oli vaan ahdistavaa. Pääsimme pojan ollessa 2 päivän ikäinen potilashotelliin, jonne mies sai myös jäädä.
Toisen lapsen laskettu aika on helmikuun lopussa ja nyt jo mietityttää se että joutuu osastolle. Toiveisiin mitkä meni sairaalalle toivoin mahdollisimman pian kotiutumista kotiin, tai vaihtoehtoisesti pääsyä potilashotelliin. Jotenkin vaan se osastolla olo ei ole mun juttu. Lisäksi ikävöin esikoista nyt jo ihan mielettömän paljon..
Sulla kun on jo kuitenkin hyvät viikot ja jos kaikki menee ok, niin mieti olisiko polikliininen synnytys hyvä vaihtoehto, kotiutuminen molisi mahdollista jo 12(?) tai 24 tunnin päästä synnytyksestä. Jos vaan äiti ja vauva voivat hyvin. En ole varma mikä on käytäntö ensisynnyttäjien kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhuin äippäpolilla jollakin käynnillä juuri tuosta polikliinisesta synnytyksestä, muttei kuulemma ole mahdollinen verenpaineiden takia. Sitäkin pitää toki kysyä useammalta lääkäriltä, jotkut ovat tuntuneet pätevemmiltä kuin muut. Miten tuo potilashotelli oikein mahtaa käytännössä tarkoittaa/toimia? Missä päin sairaalaa se on ja onko mahdollista päästä sinne vasta synnytyksen jälkeen vai miten? Minulle ei ollakaan sanottu mitään tuollaisesta mahdollisuudesta, pitää varmaan kysellä huomenna.
Vierailija kirjoitti:
Puhuin äippäpolilla jollakin käynnillä juuri tuosta polikliinisesta synnytyksestä, muttei kuulemma ole mahdollinen verenpaineiden takia. Sitäkin pitää toki kysyä useammalta lääkäriltä, jotkut ovat tuntuneet pätevemmiltä kuin muut. Miten tuo potilashotelli oikein mahtaa käytännössä tarkoittaa/toimia? Missä päin sairaalaa se on ja onko mahdollista päästä sinne vasta synnytyksen jälkeen vai miten? Minulle ei ollakaan sanottu mitään tuollaisesta mahdollisuudesta, pitää varmaan kysellä huomenna.
Tämä siis oli ap. Se pitää vielä lisätä, että mihin aikaan miehen sitten oikein pitää pitää lähteä sieltä osastolta ennen synnytystä? Kun sairaalan omilla sivuilla sanotaan, ettei isän vierailuaikoja ole rajoitettu. kunhan vain ottaa huonetoverin huomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuin äippäpolilla jollakin käynnillä juuri tuosta polikliinisesta synnytyksestä, muttei kuulemma ole mahdollinen verenpaineiden takia. Sitäkin pitää toki kysyä useammalta lääkäriltä, jotkut ovat tuntuneet pätevemmiltä kuin muut. Miten tuo potilashotelli oikein mahtaa käytännössä tarkoittaa/toimia? Missä päin sairaalaa se on ja onko mahdollista päästä sinne vasta synnytyksen jälkeen vai miten? Minulle ei ollakaan sanottu mitään tuollaisesta mahdollisuudesta, pitää varmaan kysellä huomenna.
Tämä siis oli ap. Se pitää vielä lisätä, että mihin aikaan miehen sitten oikein pitää pitää lähteä sieltä osastolta ennen synnytystä? Kun sairaalan omilla sivuilla sanotaan, ettei isän vierailuaikoja ole rajoitettu. kunhan vain ottaa huonetoverin huomioon.
Vaikea sanoa, kun en tiedä missä sairaalassa olet synnyttämässä. Pistä nuo kaikki asiat paperille ja kysy huomenna, jos olet kerta menossa juttelemaan. Tai pyydä että pääset sinne osastolle kunnolla käymään ja juttelemaan osaston työntekijöiden kanssa.
Ota myös huomioon se, että jos haluat päästä mahdollisimman aikaisin osastolta kotiin, voi olla mahdollista että joudutte seuraavina päivinä autoilemaan vastasyntyneen kanssa kotoa laitokselle ja takaisin useammin kuin kerran (esim. vauvan kellertämisen vuoksi). Voi olla aika ikävää pakata pientä vauvaa autoon ja vielä ikävämpää lähteä itse automatkalle tikkien ja tissien kanssa. Osastolla ei pyritä pitämään yhtään sen pidempään kuin on pakko, mutta eivät kyllä mielellään laita etenkään esikoislastaan saanutta tien päälle liian aikaisin mm. juuri tuosta syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuin äippäpolilla jollakin käynnillä juuri tuosta polikliinisesta synnytyksestä, muttei kuulemma ole mahdollinen verenpaineiden takia. Sitäkin pitää toki kysyä useammalta lääkäriltä, jotkut ovat tuntuneet pätevemmiltä kuin muut. Miten tuo potilashotelli oikein mahtaa käytännössä tarkoittaa/toimia? Missä päin sairaalaa se on ja onko mahdollista päästä sinne vasta synnytyksen jälkeen vai miten? Minulle ei ollakaan sanottu mitään tuollaisesta mahdollisuudesta, pitää varmaan kysellä huomenna.
Tämä siis oli ap. Se pitää vielä lisätä, että mihin aikaan miehen sitten oikein pitää pitää lähteä sieltä osastolta ennen synnytystä? Kun sairaalan omilla sivuilla sanotaan, ettei isän vierailuaikoja ole rajoitettu. kunhan vain ottaa huonetoverin huomioon.
Vaikea sanoa, kun en tiedä missä sairaalassa olet synnyttämässä. Pistä nuo kaikki asiat paperille ja kysy huomenna, jos olet kerta menossa juttelemaan. Tai pyydä että pääset sinne osastolle kunnolla käymään ja juttelemaan osaston työntekijöiden kanssa.
Ota myös huomioon se, että jos haluat päästä mahdollisimman aikaisin osastolta kotiin, voi olla mahdollista että joudutte seuraavina päivinä autoilemaan vastasyntyneen kanssa kotoa laitokselle ja takaisin useammin kuin kerran (esim. vauvan kellertämisen vuoksi). Voi olla aika ikävää pakata pientä vauvaa autoon ja vielä ikävämpää lähteä itse automatkalle tikkien ja tissien kanssa. Osastolla ei pyritä pitämään yhtään sen pidempään kuin on pakko, mutta eivät kyllä mielellään laita etenkään esikoislastaan saanutta tien päälle liian aikaisin mm. juuri tuosta syystä.
Seinäjoelle menen synnyttämään, lukee aloitus viestissä. Ajattelinkin kirjoittaa lapulle kaikki ylös kätilöitä varten, kun en kuitenkaan muista kaikkea huomenna. Ja olen varautunut siihen, että pitää mennä pienen kanssa tarkistukselle muutaman päivän ikäisenä jos kotiudumme aikaisemmin.
-ap
Ei siellä osastolla tarvi välttämättä kauaa olla. Vuorokausi kai on se minimi, oma siskoni soitti noin 40 tuntia synnytyksestä että ovat kotona ja olis kakkua ja kahvia. Yhden yön oli ollut siellä ja päässyt kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä synnytin seinäjoella, toki jouduin olemaan osastolla melkein kaksi viikkoa koska vauva joutu teholle ja mulle tuli paha infektio. Se oli aivan kamalaa olla erossa miehestä ja vauvasta kaiket yöt ja synnäri oli kesällä niin tupaten täynnä että osa raskaana olevista tai synnyttäneistä oli gyne puolen osastolla. Nyt en tiedä miten on porukkaa. Ja kun sitä väkeä oli niin paljon niin sai kyllä oman aikansa odottaa hoitajia. Toivotaan että synnytys sulla menee hyvin niin kyllä uskon että sen muutaman päivän saat ajan kulumaan :)
Uskon, että saan ajan kulumaan hyvinkin sitten, kun vauva on syntynyt, mutta pelkään enemmän aikaa ennen sitä mutta kai siihen saa jonkinlaisen järjestelyn sovittua jos vain avaan suuni asiasta huomenna :)
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En yhtään tykännyt olla osastolla, raskasta olla koko ajan vieraiden ihmisten ympäröimänä. Ja ruoka on pahaa, eikä saa nukkua rauhassa. Ei siinä kyllä mies olisi kauheasti auttanut, jutteli vaan typeriä kun oli niin jännittynyt.
Kyllä sä selviät!
Kiitos kaikille vastauksista :) Olen nyt saanut itselleni edes siedettävän olon miettimällä, että saataisiin se perhehuone tai edes sellainen voitaisiin järjestää meille jo ennen synnytystä. Eiköhän huomenna selviä moni asia aamulla :) Onko Seinäjoella muuten mitään mahdollisuuksia päästä koneelle, ellei ole omaa? Meillä kun ei ole tablettia tai läppäriä tai mitään, voisi olla mukava välillä selailla uutisia tmv.
-ap
Kun oliskin ollu vaan yksi mamma huonekaverina, mutta esikoisen syntyessä Jyväskylässä olin huoneessa kolmen muun mamman kanssa! Eikä mitään verhoja edes joten kätilö joutui aina pyytämään isiä menemään käytävälle kun meistä jotain mammaa tutkttiin. Lapseni oli ennenaikainen, joten joutui vastasyntyneiden teholle, ja olipa tosi kiva, kun mun olis pitäny lypsää pumpulla maitoo eikä siitä mitään tullu, kun muiden mammojen miehet vilkuili vähän väliä mun touhuja. Lopulta kävinkin "lypsyllä" vso:lla, siellä oli oma huone sitä varten.
Perhehuone on parasja normaali useamman hengen huone menettelee. Viimeksi kävi huono tuuri, sillä osasto oli hyvin täynnä. Sain alkuun mennä yksin perhehuoneeseen, mutta seuraavana yönä sinne tuotiin toinenkin äiti. Huone vaan oli perheellekin pieni, ja kaksi sairaalasänkyä, vauvansängyt ja molempien äitien vieraat olivat liikaa liian pienessä huoneessa.
Toinen äiti oli vielä sektioäiti, joten häntä tuli pataljoona hoitajia hoitamaan muutaman tunnin välein läpi yön. Siihen päälle äidin vauva itki usein. Päiväsaikaan vieraat oli sallittu 9-21, ja koska toinen äiti oli virolainen ja ilmeisesti miehensä kanssa matkustanut sektiota varten Suomeen, oli mies mukana aamusta iltaan. Eli päiväsaikaan jatkuvaa puhetta, silloinkin kun olisi ollut mahdollisuus itse nukkua. Jouduin pumppaamaan vauvalleni maitoa ja olin saanut siihen oman pumpun huoneeseen. Mutta sehän ei puolelleni mahtunutkaan jos verhot olivat kiinni. Vieraan miehen vieressä pumppaaminen ei taas tuntunut kovin luontevalta. Joten heräsin öisin 3 h välein ja kävelin toiselle osastolle maitohuoneeseen pumppailemaan.
Siellä on aivan ihanaa! Varsinkin ensisynnyttäjänä, kaikki on uutta ja ihmeellistä, vauvaa voisi vain katsella ja halia koko ajan, sen lisäksi kaikki ovat tosi ystävällisiä ja onnitteluja satelee kaikkialta. Tavallaan haluaisi kyllä jo kotiin kun eihän siellä hirveästi mitään tapahdu varsinkin jos vauva pääosin nukkuu, mutta itse ainakin kaiholla muistelen niitä päiviä, varmasti elämäni parhaimmat :) Nauti niistä hetkistä!
itse kanssa seinäjoella kahdesti synnyttänyt. aivan uskomattoman empaattisia hoitajia ja kätilöitä kaikki, yhtään negatiivista ei jäänyt mieleen. olet kuitenki parhaassa tapauksessa vaan 2 yötä siellä,äkkiäkös sieltä kotiutuu :) ja kyllähän tuosta pelosta kannattaa neuvolassa sanoa :)
Minä en moittinut osastolla oloa. 4vkoa makasin raskausmyrkytyksen takia yksin huoneessani. Synnytysten jälkeen olen päässyt seuraavana päivänä pois, paitsi sektion jälkeen meni 3 päivää. Silloin lapsi jäi keskolaan kasvamaan ja minä kotiuduin rintapumpun kanssa. Hoito on ollut jokaisella kolmella keralla hyvää ja kätilöt ihania. Onnea matkaan aloittajalle!