Pahin sinulle tapahtunut asia, mistä olet selviytynyt?

Vierailija kirjoitti:

Pohdin aina välillä, että mikä lasketaan selviytymiseksi tai ylitsepääsemiseksi?

Minun on vaikea nostaa menneisyydestäni yksittäisintä pahinta tapahtumaa, koska kyseessä on enemmänkin toisiinsa kietoituneiden asioiden muodostama kokonaisuus. Koin lapsena paljon rankkaa ja välillä miltei sadististakin väkivaltaa toiselta vanhemmaltani ja lopulta pelastuin täpärästi perhesurmalta. Myöhemmin läpikävin huumehelvetin ja mielenterveyteni totaalisen romahtamisen ja tähän liittyi pari itsemurhayritystä.

Katson, että olen selviytynyt tästä kaikesta ihan hyvin, koska minusta tuli kuitenkin veronmaksaja ja kykenen muodostamaan ja ylläpitämään terveitä ihmissuhteita. Olen myös pääsääntöisesti tyytyväinen elämääni. Yli sen sijaan en ole kaikesta tästä päässyt. Minulla on edelleen haasteita mielenterveyden kanssa, itsesyytökset ja häpeä ovat läsnä arjessa ja välillä minulla on pitempiä huonoja jaksoja. Lasken kuitenkin olevani paremman puolella, mutta ainakaan vahvempaa minusta ei näiden kokemusten myötä tullut.

Valtavasti tsemppiä sinulle!  Juuri noin se on, lapsuus on se osa elämästä, jolloin luodaan perusta koko myöhemmälle elämälle ja siksi on niin paljon rikkinäisiä sieluja.  Lapsuutta ei voi millään myöhemmällä asialla korvata.  

Olen menettänyt elämässäni paljon kaikenlaista, mutta eniten vaikuttaa se ehjän lapsuuden menetys.  

Kuolemia joudumme kokemaan joka tapauksessa ja aina joudumme ne käsittelemään.  Oman lapsen kuolema on varmasti se vaikein.  Aina joskus varmasti meistä jokainen joutuu niihin "syviin vesiin."  Se on asia, mikä kuuluu elämään, mutta on myös asioita, jotka ei siihen välttämättä kuuluisi, mutta joudumme nekin vain kestämään, jos kohdalle osuu.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset kirjoittaa tänne pikkujutuista? Täällä ihmiset on menettäneet läheisiään, minäkin omat vanhempani ollessani lapsi. Miten jollekin oahin asia mistä on joutunut selviämään on joku koulukiusaaminen?

Niinpä, jotkut on menettäneet vanhempansa esim tsunamissa tai muissa traagisissa onnettomuuksissa. Se mikä ei tapa vahvistaa ja auttaa selviytymään.

Toisaalta vanhempansa menettäneen alaikäisen elämä on aina jollain tavalla turvattu, kun molemmat huoltajat kuolee niin sosiaaliviranomaiset ottavat asiakseen hoitaa lapsen asiat. Lapselle etsitään uudet huoltajat, yleensä ensisijaisesti kartoitetaan lapsen lähipiiri sosiaaliviranomaisten toimesta ja arvioidaan kuka voisi olla sopiva huoltaja ja missä lapsi voisi asua. Vanhempansa menettänyt pääty siis lastensuojelun ja sosiaalitoimen asiakkaaksi, usein myös tehdään varsinkin aluksi sijoituksen seurantaa, että miten lapsen elämä uusien huoltajien kanssa alkaa sujua, lapsen elatus on turvattu myös.

Täysikäisen kohdalla onkin sitten ikävämpi homma, jos menettää vanhempansa vaikka nipinnapin täysikäisenä suunnilleen parikymppisenä niin samanlaista turvaverkkoa kuin alaikäisellä ei välttämättä ole. Aikuissosiaalityö toki varmasti auttaa, mutta se taas on täysin vapaaehtoista ja sinne hakeutuakseen pitää olla aktiivisempi itse.

Ja sitten on me joiden vanhemmat on olleet koko ajan elossa mutta teinistä asti itse joutunut pitämään heistä huolta, jatkunut pitkälle omaan aikuisuuteen. Olisivatkin kuolleet niin joku olisi pitänyt minusta huolta.

Yli 20 vuotta kestänyt väkivaltainen kiusaaminen, johon on sisältynyt raiskauksia, hakkaamista, kotiväkivaltaa, salakuvausta, feikkiprofiileja, huoríttelua, netissä ilkkumista, uhkailua ja keulimista sillä, että kiusaajat voisivat ajaa itsemurhaan halutessaan. Kiusaaminen jäi perinnöksi useiden vuosien huumehelvetistä, syömishäiriöstä, vakavasta masennuksesta ja äärimmäisen petollisista ystävistä, jotka liittoutuivat keskenään ilmeisesti tavattuaan myrkyllisistä myrkyllisimmän narsistin. 

Kiusaamiseni tarkoitus oli ilmeisesti eristää minut muista, jotta omaa näkemystäni asioiden kulusta ei uskottaisi, syrjäyttää, tuhota uudet parisuhteet ja vanhat ystävyyssuhteet uskomattoman törkeällä mustamaalaamisella (käytännössä niin, että asiat käännettiin siten, että minä toimisin kuin nämä narsistit eli puhuisin pahaa kaikista selän takana, jatkaisin huumeiden käyttöä, uhkailisin muita, olisin sitä ja tätä paheksuttavaa sen lisäksi, että olisin väkivaltainen, sukupuolitauteja levittävä h_ora) ja levittämällä törkyä netissä eri palstoilla ja feikkiprofiilin kautta.

Pariskunta, joka tämän "shakkipelin" aloitti, värväsi mukaansa tuttujani ja näiden tuttujen välityksellä pääsi urkkimaan asioitani saadakseen lisää vahinkoa aikaan. Levittämiensä perättömien juttujen vuoksi (h_ra, vasikka) minut kahdesti raiskattu, kaulaani on sohittu puukolla,  huoriteltu julkisella paikalla ja lyöty niin, että hampaani halkesi, pahoinpidelty siniseksi, jolloin käteeni iskettiin puukko, puhelimeni on varastettu ja kaikki laitteeni hakkeroitu useaan kertaan.  

Niin joo, jäin myös perheettömäksi ja lapsettomaksi tämän pariskunnan vainoamisen vuoksi, koska jokainen poikaystäväehdokas pelkäsi saavansa samaa kohtelua osakseen. Tämän nämä narsistit väänsivät niin, että etten kelpaisi kenellekään kuin hetken huviksi ja heidän yhteiseksi kyläpyöräksi, ja kaikkien kiusaajieni velvollisuus oli kertoa heille, kenestä olin kulloinkin kiinnostunut, jotta uusi mustamaalaamiskampanja voitaisiin kohdistaa siihen suuntaan. Ystäviäni kehotettiin välttelemään minua ym. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Home(rivi)talohelvetti. Selvisin onneksi maksamalla hinnanalennusta mutta siihenkin piti ottaa velkaa ja oikeuttakin käytiin. Tämä oli pahempi juttu mitä vanhempani kuolema. Tuntuu kamalalta sanoa näin mutta kun sen itse kokee, niin kyllä se on aivan uskomaton, sanoinkuvaamaton helvetti.

En enää koskaan osta omistusasuntoa. Koskaan KOSKAAN et voi olla varma, etteikö siinä terveenä ja hajuttomana pitämässäsi kodissa olisikin homevaurio. 

TÄMÄ

Mutta varsinkin ostajana. Meillä onneksi onnistui kaupan purku mutta traumat ja loppuelämän mielialalääkitys jäi ja avioliitto tuhoutui. Näin se oli mennyt sillä vastapuolellakin.

Eks ton  Janne Kataisen ensimmäinen avioliitto mennytkin homehelvetin jälkimainingissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset kirjoittaa tänne pikkujutuista? Täällä ihmiset on menettäneet läheisiään, minäkin omat vanhempani ollessani lapsi. Miten jollekin oahin asia mistä on joutunut selviämään on joku koulukiusaaminen?

Niinpä, jotkut on menettäneet vanhempansa esim tsunamissa tai muissa traagisissa onnettomuuksissa. Se mikä ei tapa vahvistaa ja auttaa selviytymään.

Meidän perheestä toinen vanhemmista kuoli Kaakkois-Aasian tsunamissa, ihan roskaa väite siitä että se olisi tehnyt vahvemmaksi tai auttanut selviytymään.

Vierailija kirjoitti:

Mikään täällä kerrottu ei ole mitään verrattuna siihen kun alaikäiseltä kuolee vanhemmat. On pahinta mitä lapselle voi tapahtua, ei omia vanhempia turvana ja samalla joutuu elömään todellisuutta missä toiset saavat jatkaa elämäänsä vanhempien kanssa. Se on helvettiä eikä mikään voi olla rankempaa. Varsinkin äitienpäivät, pyhänpäivä, isänpäivä ja joulu. Muille iloisia perhejuhlia mutta vanhempansa menettäneelle rankkoja asioita.

Onko nämä vanhempansa menettäneet joutuneet pelkäämään kotona olemista, tai tämän vanhempansa arvaamatonta käytöstä? Entä joutuneet kokemaan lapsena esimerkiksi syyttämistä sellaisista asioista mistä lapsi ei edes voi olla vastuussa? Vanhemman raivokohtauksia, tai mykkäkoulua? Vanhemman itsemurhauhkailuja?

Tuollainen väite että vanhempien menettäminen olisi kauheinta mitä lapsi voi kokea eikä kenenkään toisen kokemukset ole mitään on aika lapsenomainen, perheissä tapahtuu kaikenlaista.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset kirjoittaa tänne pikkujutuista? Täällä ihmiset on menettäneet läheisiään, minäkin omat vanhempani ollessani lapsi. Miten jollekin oahin asia mistä on joutunut selviämään on joku koulukiusaaminen?

Ei ole olemassa mitään vertailutaulukkoa minkä mukaan vanhempien kuolema kun on itse ollut lapsi olisi kauheinta mitä kenellekään maailmassa on voinut tapahtua.

AL-amyloidoosi

Kawasakintauti

Näin, kun mies pani omaa äitiään. En ole uskaltanut kertoa kelleen, mutta avioeron pistin vireille heti. Kaikki ihmetteli miksi eroan hyvästä miehestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset kirjoittaa tänne pikkujutuista? Täällä ihmiset on menettäneet läheisiään, minäkin omat vanhempani ollessani lapsi. Miten jollekin oahin asia mistä on joutunut selviämään on joku koulukiusaaminen?

Ei ole olemassa mitään vertailutaulukkoa minkä mukaan vanhempien kuolema kun on itse ollut lapsi olisi kauheinta mitä kenellekään maailmassa on voinut tapahtua.

Eikä se vanhempien kuolema itsessään muutenkaan kerro oikein mitään, se mitä on tapahtunut sen jälkeen on merkittävämpää. Onko lapsi sijoitettu esimerkiksi sukulaisperheeseen, onko hänestä huolehdittu, onko saanut elää turvallisessa kodissa. Varmaan siinä tuilanteessa kun alaikäinen jää orvoksi on saatavilla kaikki mahdolliset tukitoimet niin lastensuojelusta kuin sosiaalitoimestakin.

Vierailija kirjoitti:

Näin, kun mies pani omaa äitiään. En ole uskaltanut kertoa kelleen, mutta avioeron pistin vireille heti. Kaikki ihmetteli miksi eroan hyvästä miehestä.

Oliko äiti ihan tajuissaan ja tietoinen? 

Vierailija kirjoitti:

Näin, kun mies pani omaa äitiään. En ole uskaltanut kertoa kelleen, mutta avioeron pistin vireille heti. Kaikki ihmetteli miksi eroan hyvästä miehestä.

En ole koskaan lukenut mitään tälläistä- ja että vaimo nähnyt! No huhuh. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset kirjoittaa tänne pikkujutuista? Täällä ihmiset on menettäneet läheisiään, minäkin omat vanhempani ollessani lapsi. Miten jollekin oahin asia mistä on joutunut selviämään on joku koulukiusaaminen?

Otsikossa kysyttiin, että mikä on pahinta, mitä elämässäsi on tapahtunut. Mitä muutakaan silloin voi vastata, jos pahin asia on ollut se, että lapsena isosisko anasti tikkarin suusta.

Ei tämä ole käsittääkseni mikään kilpailu, jossa sinä olet tuomaroimassa, mikä on tarpeeksi paha asia kerrottavaksi.

Ihmisten resilienssi vaihtelee sekä yksilö- että tilannekohtaisesti ja kestämme eri asioita eri tavoin. Siksi joku saattaa päätyä its€#urhaan ja joku muu selviytyä, toipua tai jatkaa suoraan seuraavaan päivään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset kirjoittaa tänne pikkujutuista? Täällä ihmiset on menettäneet läheisiään, minäkin omat vanhempani ollessani lapsi. Miten jollekin oahin asia mistä on joutunut selviämään on joku koulukiusaaminen?

 

Otsikossa kysyttiin, että mikä on pahinta, mitä elämässäsi on tapahtunut. Mitä muutakaan silloin voi vastata, jos pahin asia on ollut se, että lapsena isosisko anasti tikkarin suusta.

Ei tämä ole käsittääkseni mikään kilpailu, jossa sinä olet tuomaroimassa, mikä on tarpeeksi paha asia kerrottavaksi.

 

Ihmisten resilienssi vaihtelee sekä yksilö- että tilannekohtaisesti ja kestämme eri asioita eri tavoin. Siksi joku saattaa päätyä its€#urhaan ja joku muu selviytyä, toipua tai jatkaa suoraan seuraavaan päivään. 

Sillä joka kiukkuaa aikoinaan kokemaansa vanhempiensa menetystä ja yrittää vertailla sitä kaikkien muiden kokemuksiin ei liene mikään hyvä resilinessi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset kirjoittaa tänne pikkujutuista? Täällä ihmiset on menettäneet läheisiään, minäkin omat vanhempani ollessani lapsi. Miten jollekin oahin asia mistä on joutunut selviämään on joku koulukiusaaminen?

Niinpä, jotkut on menettäneet vanhempansa esim tsunamissa tai muissa traagisissa onnettomuuksissa. Se mikä ei tapa vahvistaa ja auttaa selviytymään.

Meidän perheestä toinen vanhemmista kuoli Kaakkois-Aasian tsunamissa, ihan roskaa väite siitä että se olisi tehnyt vahvemmaksi tai auttanut selviytymään.

Minulta kuoli isä kun olin kasilla, kyllä se teki aikuiseksi verrattuna saman ikäisiin. Vanhemman kuoleman kokeneet lapset ovat kokeneempia.

Meinasin paleltua kevättalven yönä.

En oikein  tiedä. Muutama paha ummetus on ollut. Ei muuta tuu mieleen nyt. N56

Vierailija kirjoitti:

Niin joo, jäin myös perheettömäksi ja lapsettomaksi tämän pariskunnan vainoamisen vuoksi, koska jokainen poikaystäväehdokas pelkäsi saavansa samaa kohtelua osakseen. Tämän nämä narsistit väänsivät niin, että etten kelpaisi kenellekään kuin hetken huviksi ja heidän yhteiseksi kyläpyöräksi, ja kaikkien kiusaajieni velvollisuus oli kertoa heille, kenestä olin kulloinkin kiinnostunut, jotta uusi mustamaalaamiskampanja voitaisiin kohdistaa siihen suuntaan. Ystäviäni kehotettiin välttelemään minua ym. 

Eikö sua kuvota se, että nämä tekevät yhä töitä lasten ja nuorten parissa? Ja käyttävät hyväkseen siellä heppatalleilla samanlaisia kuin sinä joskus olit? Kaikki tietävät sen, että kyse on nyt siitä Kristina Niemelästä, joka on työskennellyt myös escortina ja joka on ollut pelkkä väkivaltainen seinähullu sen miehensä kanssa. Sita saa, mitä tiilaa. Jos sen näköinen nainen nai liian hyvännäköisen miehen, vain väkivalta pitää sen liiton kasassa. Tunsin nämä jo ennen tätä, ja jo silloin se Krisse oli kaikkien narkkien naurun kohde, koska painoi 30 kg enemmän kuin ne naiset, joita nämä miehet oikeasti halusivat. Kaikki sen tänne suoltama shitti on sen oman trauman purkua. Ei ole koskaan ollut kenenkään mielestä hyvännäköinen ilman mitään lisäosia ja liikaa meikkiä.