Mielenterveysongelmiesi perimmäiset syyt?

Liian tiukalle joutuminen toisen lapsen syntymän jälkeen. Romahdutti fyysisen ja psyykkisen terveyteni joksikin aikaa, enkä varmaan koskaan palaa täysin ennalleni.

Olen yksinäinen 75-vuotias nainen. Pakkaset pakottsaa minut kokonaan neljän seinän sisälle.

Ihan tosissanko täällä joku kirjoittaa tyyliin että ongelmat johtuu pelkästään itsestä??? Vain täydellinen tampio voi kirjoittaa niin.

En ole lääkärin toimesta diagnosoitu enkä syö lääkkeitä tai ole käynyt terapiassa selvittämässä syitä, mutta tiedän olevani masentunut jo vuosia ja nyt viimeisen parin vuoden sisällä tämä on pahentunut. Aikaansaamattomuus, itseinho, ahdistus, huolehtiminen ja välinpitämättömyys ovat päässeet huomattavasti enemmän valloilleen. 

Syynä pidän huonoa itsetuntoa ja huonoa itsevarmuutta. Uskoisin merkittävänä syynä tähän olevan pikkukylässä koko yläasteen ajan jatkunut koulukiusaaminen. Silloin olin vahva ja ajattelin, että en päästä tuota ihoni alle, mutta ilmeisesti vuosien jälkeen se voi takautuvasti tuhota ihmisen. Toisaalta olin jo ennen tuota lapsena kova valehtelemaan ja esitin muuta kuin mitä olin. Ja se jatkuu edelleen, ilmentyen erilaisena eri ihmisille. En tiedä mistä tuo johtuu, voisiko olla sitten varhaislapsuudessa jokin asia tai kasvatus ylipäätään, mutta siis huonosta itsetunnosta tuossakin selvästi on kyse, kun koen tarvetta parannella itseäni muiden silmissä edelleen. Ehkä aikuisiällä alamäki lähti siitä, kun aloitin opiskelut. Pääsin tasokkaaseen yliopistoon opiskelemaan unelma-alaani ja kaiken piti olla niin hyvää ja unelmien täyttymystä. Tuota edeltänyt vuosien intohimo ja palo vaihtui kuitenkin heti ensimmäisellä kurssilla itsenikin yllättäneeseen epävarmuuteen, ahdistukseen ja ala-arvoiseen lopputulokseen. Tätä on jatkunut sen jälkeen vaihtelevasti. Välillä pääsen huipputuloksiin, menestyn ja sitten taas välillä tuntuu ettei minulla ole mitään taitoa alaani (ja se myös näkyy keskeneräisinä töinä ja yleisenä elämänhallinnan puutteena). Toisaalta monen mielestä olen myös saavuttanut paljon opiskelussa ja työssä, ja ehkä olenkin. Tästä kaikesta johtunut itseni sättiminen ja epävarmuus tulevaisuutta kohtaan on kuitenkin syössyt minut ainakin tällä hetkellä pahentuneeseen masennuskauteen.

Lisää tarinoita?

Oppisvaikeudet koska niiden takia en tule ikinä pääsemään haluamaani kouluun ja olen muutenkin luonteeltani herkkä.

Vierailija kirjoitti:

 Geenit + kasvatus = en pärjää nykyisessä yhteiskunnassa.

Sosiaalisuutta vaaditaan joka paikassa. Ei vaan minulta onnistu.

 

  Olis hyvä jos ei sosiaalisten lasten syntymät voitaisiin tulevaisuudessa estää jollain tavalla. Näin saataisiin mielenterveysongelmat vähenemään.

Ihan totta. Ne jotka koulussa huomataan huonosti menestyviksi ja ujoiksi nysviksi kannattaisi steriloida koska osa niistä ei kuitenkaan itse älyä olla lisääntymättä.

Vierailija kirjoitti:

Osaatko sanoa, mitkä asiat ovat mielenterveysongelmiesi taustalla?

  JOO, omalta kohalta parilla sanalla.   Pillun puute.  

    Sama se on palstalaisilla mammoillakin, mutta ei sinnepäinkään. Son niinpalajo helepompi hakea syyt muista. 

Toisen vanhemman alkoholismi, josta johtuneet erinäiset ongelmat..

Kyvyttömyys käsitellä pettymyksiä ja vastoinkäymisiä kunnolla.

Laajasti ilmaistuna henkiselle kehitykselle ja -hyvinvoinnille haitallinen kasvuympäristö.

Lapsuus. Alkoholisti äiti,isä joka hylkäsi ja narsistinen alkoholisti isäpuoli. Elämästäni esimerkkejä:

Ruokaa ei saaanut syödä,jos sitä oli söi isäpuoli ne. Väkivaltaa josta saimme me lapsetkin osamme. Aina piti olla omassa huoneessa,vessassa sai käydä. Tästä johtuen en nykyään voi olla huoneessa jossa ovi kiinni.

Perimä, lapsuus helluntai-kodissa, seksuaalinen hyväksikäyttö, omat valinnat.

Joskin usein on niin, ettei osaa tehdä omia valintoja, antaa toisen tehdä valinnat ja itse jää elämän sivuosaan.

Vanhempien omat mielenterveysongelmat ja alkoholiongelmat, turvattomuus lapsuudessa, yksin jääminen, kiusaaminen, syrjintä oman kaveripiirinkin kohdalla puhumattakaan koulusta

Jokaisen ketjua lukevan kannattaa ajatella, olisiko mahdollista, että oma lapsi avautuisi tulevaisuudessa näin. Koettakaa nähdä perhe-elämänne lapsen silmin, ei vain aikuisten henkilökohtaisten - ja ihmissuhdeongelmien halĺitsemana kenttänä, jossa lapset pyörivät jaloissa.

Vierailija kirjoitti:

Usein monien sattumien summa, eikä aina edes niihin voi vaikuttaa. Elämä on tuurista kiinni.

Ongelmallisuus johtaa helposti toiseen ongelmaan jne. Ja jokainen meistä saa jo syntyessään erilaiset elämän pelikortit, omine vahvuuksineen ja heikkouksineen.

Tämä on kyllä ihan totta, mutta järkevintä olisi keskittyä niihin asioihin ja ongelmiin, jotka voi muuttaa eikä pakoilla vastuuta omasta elämästään miettimällä "perimmäisiä" syitä ongelmille, kuten mammat tässä ketjussa nohevasti tekevät. Ehkä se on ketjun vastaajista huojentavaa, kun voi kaikki elämänsä perseilyt ja huonot valinnat pistää lapsuuden piikkiin, mutta ei se ainakaan kovin rehellistä tai järkevää ole. Yleensä "perimmäinen" syy mt-ongelmille on kyvyttömyys käsitellä ongelmia, jolloin pienistä murheista kasvaa suuria.

Perimmäiset syyt ovat kiltteys ja saamattomuus. Olen antanut käyttää itseäni hyväksi. Olen luottanut ihmisiin aivan liian sokeasti. Ja olen ollut liian laiska muuttamaan omia toimintatapojani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein monien sattumien summa, eikä aina edes niihin voi vaikuttaa. Elämä on tuurista kiinni.

Ongelmallisuus johtaa helposti toiseen ongelmaan jne. Ja jokainen meistä saa jo syntyessään erilaiset elämän pelikortit, omine vahvuuksineen ja heikkouksineen.

Tämä on kyllä ihan totta, mutta järkevintä olisi keskittyä niihin asioihin ja ongelmiin, jotka voi muuttaa eikä pakoilla vastuuta omasta elämästään miettimällä "perimmäisiä" syitä ongelmille, kuten mammat tässä ketjussa nohevasti tekevät. Ehkä se on ketjun vastaajista huojentavaa, kun voi kaikki elämänsä perseilyt ja huonot valinnat pistää lapsuuden piikkiin, mutta ei se ainakaan kovin rehellistä tai järkevää ole. Yleensä "perimmäinen" syy mt-ongelmille on kyvyttömyys käsitellä ongelmia, jolloin pienistä murheista kasvaa suuria.

Tämän ketjun varsinainen tarkoitus ei ole se selitysten hakeminen mt-ongelmille, vaikka se johtaakin itse tarkoitukseen. Kuten sanoin, tarkoituksena on saada mammat ajattelemaan sitä, miten vahingollinen vaikutus heillä saattaa lapsiinsa olla. Kyllä, monilla teistä on, eikä puolustuskannalle asettuminen auta lapsianne yhtään. (Ja ne, joita asia ei koske, voivat tällä kertaa jättää vetämättä herneen nenään, vaikka se yleensä on av:n tapa.)

Joku fiksu on sanonut, että koko yhteiskunnan menestys riippuu siitä, miten lasten 5 ensimmäistä vuotta sujuvat.

Jokainen, joka roikkuu alkoholistissa sen takia, että luulee sen paskan joskus parantuvan, olisi syytä lukea tämä ketju. Puoliso itse kärsii, mutta lapset kärsivät vielä enemmän. :(