KANNATAISI KAIKKIEN MENNÄ NAIMISIIN NIIN PUOLISO VOI SITTEN PERIÄ SINUN OMAISUUTESI JOS KUOLET ENSIN.

M I K S I  NÄÄ  P Ö L I j Ä  T A A S   K A R I J U T   T Ä Ä L Ä,   M E E   K O T I A S   H Ä P I J Ä M M Ä Ä !

Kaikki olettavat, että lapsi elää kauemmin kuin vanhempansa. Näin ei valitettavasti aina käy. Lähipiirissä kuoli ainoa lapsi, teini-iän juuri ylittänyt poika. Vanhempien avoliitto ei kestänyt surua, ja kaiken sen surun keskellä oli vielä mietittävä asumisjärjestelyjä, kuka omisti mitäkin jne. En tiedä, olisiko avioehdollinen avioliitto helpottanut jakoa. Mahdollisesti.

PUOLISO EI PERI, 

jos vainajalla on yksikin rintaperillinen jostakin edellisestä suhteesta.

Ihan turha mennä perinnön toivossa naimisiin sellaisen kanssa, jolla on jo lapsi.

Leskeneläke on siltä ajalta, kun mies oli töissä ja hankki perheelleen elannon, ja vaimo vain kotona. Nykyään ei leskeneläkkeen saa vain siinä tapauksessa, että on tarpeeksi suuri tuloero ja ehditty mennä ajoissa naimisiin.

Kuka käyttää lapsesta sanaa äpärä??

Moukka.

Vierailija kirjoitti:

Sama homma, vain lapseni saa minulta perinnön. Olen velkaa sen vanhemmilleni ja isovanhemmilleni, jotka ovat kovalla työllä säästäneet omaisuutta.

Avioliitto ei vaikuta millään tavalla sinun lapsesi perintöön. Jos puolisosi olisi täysin varaton, hän saisi sinun kuollessasi tasinkona YHTEENLASKETUSTA omaisuudestanne puolet, mutta ei yhtään mitään perintöä!

Tämänkin voisi estää avioehdolla, jolloin koko omaisuutesi menisi suoraan lapsillesi eikä leskesi myöhemmin syntyville lapsille, eli ensin leskelle tasinkona ja sitten hänen uusille lapsilleen perintönä.

Vierailija kirjoitti:

PUOLISO EI PERI, 

jos vainajalla on yksikin rintaperillinen jostakin edellisestä suhteesta.

Ihan turha mennä perinnön toivossa naimisiin sellaisen kanssa, jolla on jo lapsi.

Leskeneläke on siltä ajalta, kun mies oli töissä ja hankki perheelleen elannon, ja vaimo vain kotona. Nykyään ei leskeneläkkeen saa vain siinä tapauksessa, että on tarpeeksi suuri tuloero ja ehditty mennä ajoissa naimisiin.

Vapaaehtoisissa lisäeläkkeissä, työnantajan tarjoamassa lisäeläkkeessä tai ryhmähenkivakuutuksessa saattaa olla puolison, mutta ei avopuolison, elantoa turvaava lauseke.

Vierailija kirjoitti:

PUOLISO EI PERI, 

jos vainajalla on yksikin rintaperillinen jostakin edellisestä suhteesta.

Ihan turha mennä perinnön toivossa naimisiin sellaisen kanssa, jolla on jo lapsi.

Leskeneläke on siltä ajalta, kun mies oli töissä ja hankki perheelleen elannon, ja vaimo vain kotona. Nykyään ei leskeneläkkeen saa vain siinä tapauksessa, että on tarpeeksi suuri tuloero ja ehditty mennä ajoissa naimisiin.

Mun äiti (nyt 70 v. saa leskeneläkettä. Ei kauheasti, mutta saa kuitenkin.

Ja hän on ollut hyvätuloinen ja omaa omaisuutta (omissa nimissä olevia sijoituksia jne.) on niin paljon, ettei ihan kauheasti tasinkoa pesästä saanut. Mutta sitten taas isäni oli taas erittäin hyvätuloinen, eli tuloero oli suuri. Aviovuosia ehti kertyä n. 40 isän kuollessa.

Olen tehnyt myös testamentin, eli asia hoidossa. Naimisiin en aio, enkä lisää lapsia halua, eli se siitä.

Yksin on vaikea mennä naimisiin. Teenkö treffi-ilmoituksen,että haen perillistä?

Vierailija kirjoitti:

Yksin on vaikea mennä naimisiin. Teenkö treffi-ilmoituksen,että haen perillistä?

Eiku laita vaikka, että joku rikas akka tai varakas muija hakusessa, kyllä luulis natsaavan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksin on vaikea mennä naimisiin. Teenkö treffi-ilmoituksen,että haen perillistä?

Eiku laita vaikka, että joku rikas akka tai varakas muija hakusessa, kyllä luulis natsaavan.

Oon ite varakas akka ja silleen vanhoillinen, että ihan mies pitäisi olla sen vastapuolen. 

Oikeastaan ainoa syy miksi mentiin naimisiin oli juurikin se, että saatiin nuo perintäjutut kuntoon :D. Ei ne minun ja mieheni yhdessä hankkittu varallisuus jne. Kuulu esim. minun tai mieheni sisaruksille.

Näistä kommenteista ja peukutuksista näkee kuinka monella ihmisellä ei ole alkeellisintakaan käsitystä avioliiton juridiikasta ja perintölainsäädännöstä.

Peukutuksissa sen todistaa se, että kommentit jotka käsittelevät e.m. aiheita ovat saaneet sekä ala- että yläpeukkuja. Jommat kummat peukuttajat ovat tietenkin väärässä.

Luulisi että kaikkien parisuhteessa olevien ihmisten, kuten myös niiden joilla on lapsia, oma etu olisi ottaa selvää missä juridisessa tilanteessa he ovat esim. perintöasioissa koskien sekä sitä, kuka perii heidät että kenet he perivät.