Lue keskustelun säännöt.
Tuttuni väittää ettei ole koskaan ollut kateellinen
15.01.2016 |
Sanoo että kyllä hän tietäisi jos olisi ollut kateellinen koska kateus on niin vahva tunne. Minua jäi mietityttämään mistä hän voi tietää kateuden olevan vahva tunne jos hän ei koskaan sitä ole tuntenut?
Kommentit (25)
Tässä mitä suomalaisin valitusvirren aloitus: En minä kateellinen ole, mutta...
Kateutta on kahta lajia: omaa ja muiden. Omasta ei käytetä nimitystä kateus. Se on oikeudenmukaisuuden ja reilun pelin vaatimista. Muiden tuntema kateus sen sijaan on ihan silkkaa kateutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin tiedän että en ole ollut koskaan rakastunut. Kai mä nyt itse tiedän olenko vaiko en:)
Minäkään en ole koskaan tuntenut kateutta enkä mustasukkaisuutta
En minäkään, en todellakaan ole eläessäni ollut kateellinen. Kyllä olisi rasittavaa jos sellaista pitäisi tuntea. Paljon parempi suoda ihmisille hyvää, ja itsellensä myös.
Ja sitäpaitsi, itseänsä täytyy kasvattaa, koko ajan. Negatiivisia ominaisuuksia pitäisi työstää pois minästään.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin tiedän että en ole ollut koskaan rakastunut. Kai mä nyt itse tiedän olenko vaiko en:)
Ei kysytty tietääkö onko ollut, vaan mistä tietää kuinka vahva tunne on jota ei koskaan ole tuntenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minäkään, en todellakaan ole eläessäni ollut kateellinen. Kyllä olisi rasittavaa jos sellaista pitäisi tuntea. Paljon parempi suoda ihmisille hyvää, ja itsellensä myös.
Ja sitäpaitsi, itseänsä täytyy kasvattaa, koko ajan. Negatiivisia ominaisuuksia pitäisi työstää pois minästään.
Kateellisuushan on sitä, että haluaa myös itselleen hyviä asioita. Mitä negatiivista siinä on?
MIelestäni on kielteistä ja myönteistä kateutta. Kielteisesti kateellinen haluaa toiselta saavutuksia pois, myönteinen taas pyrkii saavuttamaan samoja asioita tekemällä töitä niiden saavuttamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään, en todellakaan ole eläessäni ollut kateellinen. Kyllä olisi rasittavaa jos sellaista pitäisi tuntea. Paljon parempi suoda ihmisille hyvää, ja itsellensä myös.
Ja sitäpaitsi, itseänsä täytyy kasvattaa, koko ajan. Negatiivisia ominaisuuksia pitäisi työstää pois minästään.
Kateellisuushan on sitä, että haluaa myös itselleen hyviä asioita. Mitä negatiivista siinä on?
Surullisen usein ainakin suomalainen kateus on sitä, että ensisijaisesti haluaa niitä hyviä asioita toisilta pois. Voi kuinka suloista olisikaan, jos liian komean kodin ostaneet tuttavat eivät selviäisikään asuntovelastaan vaan joutuisivat vaihtamaan pienempään asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Tässä mitä suomalaisin valitusvirren aloitus: En minä kateellinen ole, mutta...
Kateutta on kahta lajia: omaa ja muiden. Omasta ei käytetä nimitystä kateus. Se on oikeudenmukaisuuden ja reilun pelin vaatimista. Muiden tuntema kateus sen sijaan on ihan silkkaa kateutta.
Älkää hyvät ihmiset aina yleistäkö omia huonoja puolianne kaikkien suomalaisten piirteiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään, en todellakaan ole eläessäni ollut kateellinen. Kyllä olisi rasittavaa jos sellaista pitäisi tuntea. Paljon parempi suoda ihmisille hyvää, ja itsellensä myös.
Ja sitäpaitsi, itseänsä täytyy kasvattaa, koko ajan. Negatiivisia ominaisuuksia pitäisi työstää pois minästään.
Kateellisuushan on sitä, että haluaa myös itselleen hyviä asioita. Mitä negatiivista siinä on?
Surullisen usein ainakin suomalainen kateus on sitä, että ensisijaisesti haluaa niitä hyviä asioita toisilta pois. Voi kuinka suloista olisikaan, jos liian komean kodin ostaneet tuttavat eivät selviäisikään asuntovelastaan vaan joutuisivat vaihtamaan pienempään asuntoon.
Jos sinä koetkin noin, niin älä yleistä.
kateus on vain tunne muiden joukossa. Jos sen tukahduttaa, niin siitä sitten koituu katkeroitumista yms.
Vierailija kirjoitti:
Sanoo että kyllä hän tietäisi jos olisi ollut kateellinen koska kateus on niin vahva tunne. Minua jäi mietityttämään mistä hän voi tietää kateuden olevan vahva tunne jos hän ei koskaan sitä ole tuntenut?
Kateus on luonteesta kiinni,. En minäkään osaa olla kateellinen toisille. Niin rikasta ei ole olemassakaan ettei hällä olisi ongelmia tai suruja. Eikä niin köyhää etteikö hän voisi olla onnellinen. Mutta olen nähnyt että joku menettää jopa yöunensa ja käyttäytyy akressiivisesti kun on niin kateelinen jollekkin ihmiselle.
Minusta se on sairautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]Surullisen usein ainakin suomalainen kateus on sitä, että ensisijaisesti haluaa niitä hyviä asioita toisilta pois. Voi kuinka suloista olisikaan, jos liian komean kodin ostaneet tuttavat eivät selviäisikään asuntovelastaan vaan joutuisivat vaihtamaan pienempään asuntoon.[/quote]
"Suomalainen kateus" on inhimillistä kateutta, jota on ihmisillä kansalaisuudesta ja geeniperimästä riippumatta. Ei poikkea muunmaalaisten ihmisten kateudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään, en todellakaan ole eläessäni ollut kateellinen. Kyllä olisi rasittavaa jos sellaista pitäisi tuntea. Paljon parempi suoda ihmisille hyvää, ja itsellensä myös.
Ja sitäpaitsi, itseänsä täytyy kasvattaa, koko ajan. Negatiivisia ominaisuuksia pitäisi työstää pois minästään.
Kateellisuushan on sitä, että haluaa myös itselleen hyviä asioita. Mitä negatiivista siinä on?
Surullisen usein ainakin suomalainen kateus on sitä, että ensisijaisesti haluaa niitä hyviä asioita toisilta pois. Voi kuinka suloista olisikaan, jos liian komean kodin ostaneet tuttavat eivät selviäisikään asuntovelastaan vaan joutuisivat vaihtamaan pienempään asuntoon.
Aivan samanlaista kateellisuus on ihan jokaisessa maapallon kolkassa, missä ihmisiä on elossa. Turha siitä on suomalaisten helmasyntiä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minäkään, en todellakaan ole eläessäni ollut kateellinen. Kyllä olisi rasittavaa jos sellaista pitäisi tuntea. Paljon parempi suoda ihmisille hyvää, ja itsellensä myös.
Ja sitäpaitsi, itseänsä täytyy kasvattaa, koko ajan. Negatiivisia ominaisuuksia pitäisi työstää pois minästään.
Väkivaltaisuus, kykenemöttömyys hillitä aggressiivisuutta ovat negatiivisia ominaisuuksia, mutta miten tunteet ovat kielteisiä?
Vierailija kirjoitti:
Surullisen usein ainakin suomalainen kateus on sitä, että ensisijaisesti haluaa niitä hyviä asioita toisilta pois. Voi kuinka suloista olisikaan, jos liian komean kodin ostaneet tuttavat eivät selviäisikään asuntovelastaan vaan joutuisivat vaihtamaan pienempään asuntoon.
"Suomalainen kateus" on inhimillistä kateutta, jota on ihmisillä kansalaisuudesta ja geeniperimästä riippumatta. Ei poikkea muunmaalaisten ihmisten kateudesta.
Kun naapuri ostaa ökyisen auton, jenkki on kateellinen ja tahtoo vielä ökymmän, mutta suomalainen toivoo että naapurin auto menee rikki tai varastetaan. Tämä ei liity geeneihin vaan tapakulttuuriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään, en todellakaan ole eläessäni ollut kateellinen. Kyllä olisi rasittavaa jos sellaista pitäisi tuntea. Paljon parempi suoda ihmisille hyvää, ja itsellensä myös.
Ja sitäpaitsi, itseänsä täytyy kasvattaa, koko ajan. Negatiivisia ominaisuuksia pitäisi työstää pois minästään.
Kateellisuushan on sitä, että haluaa myös itselleen hyviä asioita. Mitä negatiivista siinä on?
Minusta hyvien asioiden haluaminen itselleen ei sellaisenaan ole vielä kateutta. Kateudeksi se muuttuu, kun ei osaa iloita toisen puolesta, kun hän on saanut jonkin hyvän asian, tai pahimmillaan toivoo, että toinenkaan ei olisi saanut sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoo että kyllä hän tietäisi jos olisi ollut kateellinen koska kateus on niin vahva tunne. Minua jäi mietityttämään mistä hän voi tietää kateuden olevan vahva tunne jos hän ei koskaan sitä ole tuntenut?
Kateus on luonteesta kiinni,. En minäkään osaa olla kateellinen toisille. Niin rikasta ei ole olemassakaan ettei hällä olisi ongelmia tai suruja. Eikä niin köyhää etteikö hän voisi olla onnellinen. Mutta olen nähnyt että joku menettää jopa yöunensa ja käyttäytyy akressiivisesti kun on niin kateelinen jollekkin ihmiselle.
Minusta se on sairautta.
Aivan niin!
On todella lohduttavaa ja ilahduttavaa joka kerta kuin silmiini osuu viesti joka on viisautta täynnä. Kiitos sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoo että kyllä hän tietäisi jos olisi ollut kateellinen koska kateus on niin vahva tunne. Minua jäi mietityttämään mistä hän voi tietää kateuden olevan vahva tunne jos hän ei koskaan sitä ole tuntenut?
Kateus on luonteesta kiinni,. En minäkään osaa olla kateellinen toisille. Niin rikasta ei ole olemassakaan ettei hällä olisi ongelmia tai suruja. Eikä niin köyhää etteikö hän voisi olla onnellinen. Mutta olen nähnyt että joku menettää jopa yöunensa ja käyttäytyy akressiivisesti kun on niin kateelinen jollekkin ihmiselle.
Minusta se on sairautta.
Siis sinä et koskaan näe kellään jotain hienoa ja kaunista ja ajatellut että tuopa on hieno, voi kun mullakin olisi noin hieno? Esim. puutarhaa tai vaikka kampausta? En kyllä usko.
Kyllä minä olen kateellinen ihmisille, mutta en sillä tavalla että haluaisin että he menettävät jotain, vaan haluaisin itselleni ja miksen kaikille muillekin mukaville ihmisille mukavia asioita. Jos voittaisin lotossa miljoonia tekisin mahdollisimman monta ihmistä onnelliseksi, maksaisin velkoja ja toteuttaisin toiveita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään, en todellakaan ole eläessäni ollut kateellinen. Kyllä olisi rasittavaa jos sellaista pitäisi tuntea. Paljon parempi suoda ihmisille hyvää, ja itsellensä myös.
Ja sitäpaitsi, itseänsä täytyy kasvattaa, koko ajan. Negatiivisia ominaisuuksia pitäisi työstää pois minästään.
Kateellisuushan on sitä, että haluaa myös itselleen hyviä asioita. Mitä negatiivista siinä on?
Minusta hyvien asioiden haluaminen itselleen ei sellaisenaan ole vielä kateutta. Kateudeksi se muuttuu, kun ei osaa iloita toisen puolesta, kun hän on saanut jonkin hyvän asian, tai pahimmillaan toivoo, että toinenkaan ei olisi saanut sitä.
Ei tuo on vaan sitä negatiivista sairasta kateutta. Kyllä minä ainakin sanon kaverille jos hänellä on jotain kivaa ja kaunista että voi että mä oon sulle kateellinen, tai jos joku lähtee vaikka kivalle matkalle, iloitsen silti heidän onnestaan, vaikka olen kateellinen että mulla ei ole sitä hienoa juttua tai ole lähdössä matkalle.
Ehkä hän on nähnyt ympäristössään, miten kateus vaikuttaa ihmisiin?