Aion omistaa elämäni matkusteluille, seikkailuille ja maailman näkemiselle
Olen nyt 24v, olen hyvin seikkailunhaluinen, enkä ole päässyt juurikaan lapsuudessani näkemään maailmaa Tallinnaa pidemmälle. Nyt olen päättänyt omistaa elämäni maailmassa kiertelylle, haluan nähdä eri kulttuureja ja sen, millaista elämä on maapallon toisella puolella. En halua missään nimessä juuttua kotiin, ja olen päättänyt jättää lapsetkin hankkimatta. Mieheni on kanssani hyvin samoilla linjoilla, erittäin seikkailunhaluinen matkustelija- luonne. Kumpikaan meistä ei kaipaa perhe-elämää.
Kommentit (50)
Kerro tarkemmin. Millaisia reissuja olette suunnitelleet?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa turhalta, tyhjältä ja yksinäiseltä elämältä. Onnea matkaan!
Katkera ihminen. Mites oma elämä menee? Heräät aamulla, syötät lapsesi, viet lapsesi päiväkotiin/kouluun mihin lie, menet tavalliseen arkipäiväiseen työhösi jossa olet mädäntynyt viimeiset 10 vuotta, haet lapsen tarhasta, ulkona sataa vettä/lunta/räntää taas kerran kaatamalla, menet kotiin lapsesi kanssa ja teet hänelle ruokaa, sen jälkeen siivoat kotisi, sen jälkeen tappelet miehesi kanssa kotitöistä, sen jälkeen menet kärttyisenä nukkumaan, ja aamulla taas sama koittaa. Tämä sama toistuu miljoona kertaa. Kuulostaa turhalta, tylsältä ja yksinäiseltä elämältä, onnea matkaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä vaan ihmettelen, mitä velanomadit hengaa vauvapalstalla? Luulisi, että olette liian kiinni seikkailuissanne .
Seikkailuni on vasta alkamassa :D kai täällä av-palstalla saa muustakin kuin vauvoista puhua?
-ap
Kenen tahansa muun mielestä kyllä saa, mutta joukossamme on joitain hajayksilöitä läpeensä katkeria ja kitkeriä sitruunoita. He haluavat hallita vaatimattomasti internetinkin ja sen palstat ja kävijtä, ego on poikimisen myötä sikäli paisunut. En tiedä, ehkä se on joillain sitten äitiyden myötä tuleva juttu? Pätemismoodi pärähtää päälle ja sehän sitten vain pahenee vuosien myötä.
Voi voi. Olisipa edes vähän kokemusta ennenkuin valitsee Elämäntehtävänsä...
Tai olisipa edes vähän elämänkokemusta. Tällaiset lausunnot hävettää parinkymmenen vuoden päästä.t. N47
Vierailija kirjoitti:
Minne aiot matkata ensimmäisenä?
Vielä olen töissä. Olen tienannut ''matkakassaan'' jo vuosia. Asun Helsingissä enkä ole vielä lähtenyt matkustelemaan, vaan tämä on se unelmani jonka olen toteuttamassa. Kesällä suuntaamme Eurooppaan, moni itseäni kiinnostava maa on tässä lähelläkin näkemättä (mm. Espanja, Hollanti ja Englanti), kuten sanoinkin ettei paljoa Tallinnaa pidemmälle ole päästy, ja kesällä Euroopassakin lämmintä. Talvella aiomme Suunnata Aasiaan, erityisesti elämä Bangkokissa pidemmänkin aikaa kiinnostaa. Aasiassa lähinnä Thaimaa kiinnostaa, erityisesti haluamme molemmat panostaa Australiassa ja Amerikassa kiertelyyn. Matkailujen ajankohdat eivät ole vielä kunnolla selvillä. Kierrämme siis toisin sanoen tod.näk maanosa kerrallaan, ja lähdemme liikkeelle tietystikin Euroopasta (nyt tulevana kesänä tai ehkä jo keväällä).
-ap
Ennenkuin "omistaa elämänsä", niin kannattaa ihan kokeilla matkustelua. Mitä jos onkin tylsää pidemmän päälle vaihtaa aina paikkaa?
Mä vastustan vapaa-ajan lentomatkailua enkä tajua miksi ihmisten on sallittua ja sosiaalisesti hyväksyttyä kiitää ympäriinsä maailmaa saastuttaen ihan omaksi huvikseen. Lentolipuilla sais olla kunnon hinnat, lentämisen pitäisi olla lähinnä niitä varten joiden nyt välttämättä täytyy välillä siirtyä nopeasti, kuten päättäjien.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa turhalta, tyhjältä ja yksinäiseltä elämältä. Onnea matkaan!
Kauhea elämänasenne!
Hanki sinäkin jotain elämää itsellesi, ennen kuin hapannut lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin, että aloitus liittyy lapsiin. Voi miksi ihmisillä on pakonomainen tarve julistaa lapsettomuuttaan? Tietoisku: Lapset ja matkustelu eivät sulje toisiaan pois.
Kyllä todellakin sulkee toisensa pois. Matkustelu lapsettomana ja perheellisenä on TODELLA erilaista.
Niin. Lapsen kanssa on hienoa kokea asioita, paljon hauskempaa kuin itsekseen. Ja onhan se erilaista, mutta erilaisia kokemuksiahan tässä haetaan? Ja lapsi kasvaa, jonain päivänä hän on 18 ja edelleen hyvää matkaseuraa!
Mun vanhemmat matkusti paljon meidän lasten kanssa. Eikä koskaan mitään valmismatka johonkin kohteeseen vaan reppureissaamistyyppistä, tosin autolla, koska he inhoaa julkisia liikennevälineitä - ne rajoittaa liikaa. Mun lapsuus ja nuoruus oli täynnä road tripejä ja se oli hienoa!
Itse elin 20-35v sellaista elämää, että biletin, matkustelin, tein todella monia erilaisia töitä siinä ohessa. Kaikkea hauskaa tein, olin Espanjassa baarissakin töissä ja asuin Amsterdamissa ja Lontoossa muutaman vuoden. 36-vuotiaana sain kuitenkin tyttären (jäi ainokaiseksi), toista yritettiin vielä 38v, mutta eipä tärpännyt ja varmaan ihan hyvä niin, onhan tuossa iässä jo riskinsä.
Mukanani reissuissa oli monia ''matkusteluystäviä'' ja heistä suurin osa kyllä jäi lapsettomaksi omasta tahdostaan, joten mikäs siinä. Onnellisilta he kaikki vaikuttavat, mutta onnellinen olen minäkin. Olin vuoden äitiyslomalla ja sitten palasin taas töihin.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi. Olisipa edes vähän kokemusta ennenkuin valitsee Elämäntehtävänsä...
Tai olisipa edes vähän elämänkokemusta. Tällaiset lausunnot hävettää parinkymmenen vuoden päästä.t. N47
Se on ihan näin!
Mua rehellisesti sanottuna ärsyttää elää vain yhdessä maassa paikallaan, kun tää maapallo on varmasti upea paikka täynnä todella erilaisia maita, kulttuureja ja kokemuksia. En halua ''jämähtää'', olen ollut Suomessa koko tämän 24 vuotta, eikä tässä maassa ole mikään pielessä, olen ylpeä suomalainen. Haluan vain lähteä nyt kokemaan sitä muutakin, haluan nähdä planeettaa, jossa elän aivan perusteellisesti. Tämä sopii muutenkin luonteeseeni. :)
-ap
Minäkin matkustin ja tutustuin maailmaan ja ihmisiin. Sitten 33v tein lapsen.
Naurattaa, miten perheelliset aina arvostelee toisen tien valitseneita ihmisiä. Siis ettehän te perheelliset oikeasti tiedä siitä toisentyyppisestä elämästä yhtikäs mitään. Mikä ihmeen tarve on aina arvostella toisia? Te tiedätte mitä on perhe-elämä, mutta ette tiedä mitään siitä millaista on elää täysin toisenlaista elämää. Katkeruus paistaa aina läpi. Perheelliset arvostelee niin paljon lapsettomia, että tosiaankin vaikuttavat onnettomilta.. :( lapsettomat harvemmin arvostelevat perheellisten elämää.? aivan, koska eivät ole katkeria vaan onnellisia! Siitä onkin tutkimuksia miten lapsettomat ovat onnellisempia ja vela nainen katuu erittäin harvoin lapsettomuuspäätöstään- miehistä en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa turhalta, tyhjältä ja yksinäiseltä elämältä. Onnea matkaan!
Katkera ihminen. Mites oma elämä menee? Heräät aamulla, syötät lapsesi, viet lapsesi päiväkotiin/kouluun mihin lie, menet tavalliseen arkipäiväiseen työhösi jossa olet mädäntynyt viimeiset 10 vuotta, haet lapsen tarhasta, ulkona sataa vettä/lunta/räntää taas kerran kaatamalla, menet kotiin lapsesi kanssa ja teet hänelle ruokaa, sen jälkeen siivoat kotisi, sen jälkeen tappelet miehesi kanssa kotitöistä, sen jälkeen menet kärttyisenä nukkumaan, ja aamulla taas sama koittaa. Tämä sama toistuu miljoona kertaa. Kuulostaa turhalta, tylsältä ja yksinäiseltä elämältä, onnea matkaan!
En ole katkera vaan onnellinen. Minulla on mielenkiintoinen työ, kiva koti ja monia yhteisöjä, joiden arvostettu jäsen olen: perhe, työyhteisö, urheiluseura ja kaveriporukka. Asioita, jotka nomadilta puuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa, miten perheelliset aina arvostelee toisen tien valitseneita ihmisiä. Siis ettehän te perheelliset oikeasti tiedä siitä toisentyyppisestä elämästä yhtikäs mitään. Mikä ihmeen tarve on aina arvostella toisia? Te tiedätte mitä on perhe-elämä, mutta ette tiedä mitään siitä millaista on elää täysin toisenlaista elämää. Katkeruus paistaa aina läpi. Perheelliset arvostelee niin paljon lapsettomia, että tosiaankin vaikuttavat onnettomilta.. :( lapsettomat harvemmin arvostelevat perheellisten elämää.? aivan, koska eivät ole katkeria vaan onnellisia! Siitä onkin tutkimuksia miten lapsettomat ovat onnellisempia ja vela nainen katuu erittäin harvoin lapsettomuuspäätöstään- miehistä en tiedä.
Ap kyllä kirjoitti aloituksensa juuri siinä tarkoituksessa, että saisi perheelliset provoamaan, kun itsekin provosi.
Oikein hyvä asenne, AP!
Mutta pieni varoituksen sana: reissaaminen pistää parisuhteen kovalle koetukselle.
Toimikaa viisaasti ja ottakaa välillä vähän "lomaa" toisistannekin.
Hyvää matkaa ja onnea!
Kuvitteleeko ap, että matkustaminen on joku elämän tehtävä, paljon reissaava joku ihailun kohde ja päällesi sataa glooriaa sekä elämänviisautta?? Ei. Kuvitelmasi on turha.
Oikeastaan se on turhaa, vaivalloista ja sen paremmaksi ihmiseksi et muutu.
t. 10 vuotta ulkomailla asunut, nyt Suomen maaseudulla ihanassa rauhassa perheen ja lapsien kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin, että aloitus liittyy lapsiin. Voi miksi ihmisillä on pakonomainen tarve julistaa lapsettomuuttaan? Tietoisku: Lapset ja matkustelu eivät sulje toisiaan pois.
Kyllä todellakin sulkee toisensa pois. Matkustelu lapsettomana ja perheellisenä on TODELLA erilaista.
Se riippuu ihan siitä, mitä haluaa. Katsos kun lapsetkaan eivät ole pieniä kuin sen 5-10 vuotta. ;) 15-vuotiaana he tulevat innolla mukaan reppureissuille. Jos sellaisille haluaa. Minä en halua.
Voi hellanlettas. Miksi näistä asioista pitää kinata? Toinen haukkuu perheellistä, toinen lapsetonta. Kiitos ap, aloituksesta, sait tyhmistä tyhmimmän ketjun aikaan.
Hyvä, että tiedät mitä haluat! Onnea matkaan.
Itse haluan mielenkiintoisen työn lisäksi nimenomaan pysyvän kodin, perheen ja lähellä asuvat ystävät. Tämä ei ollut ihan yksinkertainen asia tajuta, ja olen onnellinen, että onnistuin sen selvittämään itselleni.