Ostimme liian pienen talon :(
Olemme 4 henkinen perhe, lapset 2 ja 4v. Ostimme kesällä uuden omakotitalon jossa haaveilimme asuvamme loppu elämämme. Neliöitä 110 isolla tontilla. Nyt vasta 6kk asumisen jälkeen olen tullut siihen tulokseen että talo on pieni. 3 isoa makuuhuonetta toki on, mutta keittiö vain 14 neliötä, ei ruokailutilaa ja olohuone 24 neliötä. Yhdessä kerroksessa. Haaveilin isommasta talosta, mutta jotenkin vakuuttelin itselleni että uusi talo korvaisi tilan vähyyden. Rakennusoikeutta on jäljellä ja haaveilen jo nyt laajentamisesta. Onko laajennussuunnitelmat ihan typeriä? Millaisia taloja muilla 4 henkisillä perheillä on? Harmittaa kun talossa ei ole mahdollisuutta kunnolla esim kestitä vieraita.
Kommentit (154)
Ap, tulisitko kommentoimaan mietteitäsi?
Jaakko kirjoitti:
- Pieni asunto on niin helppo siivota. Ei pidä paikkaansa. Iso asunto on huomattavasti helpompi pitää siistinä ja siivota.
Tää on niin totta. Vituttavaa, että ensin pitää vartti siirrellä tavaroita, johtoa ym. pois tieltä (esim. sohvapöytää keskemmälle lattiaa) että pääsisi imurilla kätevästi kulkemaan.
Ensimmäisen lapsen synnyttyä muutimme rivitalokolmioon, 80 neliötä ja kun toinen lapsi syntyi, tajusin tämä on aivan liian pieni.
Mutta olin kotona, päätin alan puhumaan miehelle muutosta kun olen mennyt takaisin töihin.
Sitten tulikin ero ja päätin antaa makuuhuoneet lapsille, itse nukun olohuoneessa.
Rahapulassa myin käytännössä 80% tavaroista, huonekalut ovat kaikki tarpeellisia ja vuosia vanhoja.
Nyt meillä on hyvä olla.
Esim olohuone , iso tv pöytä, vetolaatikoissa kaikki tarpeellinen , sohva, kulmassa minun sänkyni ja seinää vasten lipasto ja edessä peili.
Ruokapöytä ryhmään kuuluu 8 tuolia, nämä ovat tarpeellisia ainoastaan synttäreillä.
Meitä 3 syö päivittäin, 3 tuolia pöydän ympärillä, 1 pöydän päässä, ei vie tilaa, suht helppo saada, loput 4 tuolia vaatehuoneen ylähyllyllä.
Päivittäin siivotaan ja aina kun tulee vastaan tarpeeton tavara, laitetaan se välittömästi kirppiskasaan.
En pienempään muuttaisi ja lapset kun kumpikin voivat asua 10 v kotonaan, ei ole tarvettakaan.
Mutta suosittelisin vaikka ammattilaisen palkkaamista, joka näkisi asunnon vahvuudet.
Tarpeettoman tavaran kierrättäminen on meidän perheen perusjuttu miksi koti pysyy kunnossa
Onpa paljon kommentteja! Pakko laittaa omakin lusikka soppaan. Etsittiin miehen kanssa kolmiota, mutta sopivaa ei löytynyt ja ostettiin aikalailla ex tempore omakotitalo, 150+ neliötä. Aluksi tuntui hurjan isolta, kun kaksiosta muutettiin, mutta tilaan tottuu todella nopeasti. Nyt tuntuisi oudolta asua paljon pienemmässä. Mielestäni on järkevää ostaa kerralla kunnolla neliöitä niin ei tarvitse olla moneen kertaan muuttamassa ja säästyy varainsiirtoverolta. Mulle tämä oli ensiasunto. Vinkkinä siis muille asunnon ostoa suunnitteleville.
Missä ne hukkanelilöt taloissa käytännössä on? Siis kun 100-neliöinen kerrostalokämppä on neljälle hengelle varsin riittävä, ellei jopa hulppea, niin miten ne samat neliöt ei omakotitalossa riitä? Eikö omakotitaloissa ole tyypillisesti vielä jotain viistoja kattoja, jolloin neliöitä on todellisuudessa enemmän tai ainakin on jotain säilytystilaa, jota ei neliöihin lasketa. Sitten on lisäksi vielä autohalli tai ulkovarasto, jossa on hulpppeasti tilaa talviurheiluvälineille, jotka kerrostalossa on jatkuva murheenkryyni. Mihin omakotitalossa hukataan neliöitä, jos 100 neliötä ei neljälle riitä?
Kiitoksia vastauksista. Meillä on keittiön ja olohuoneen välissä takka, joten tämä vie neliöitä. Talon lisäksi pihassa on 80 neliöinen autotalli jossa on erillinen huone, mutten tiedä miten tämän huoneen voisi ottaa hyötykäyttöön? Harmittaa nyt kun ajattelen ettei lapsilla esim teineinä ole varmaankaan riittävästi yksityisyyttä, vaikka omat huoneet onkin. Molemmat lapset poikia. Ap
Vastaus ihmettelijälle joka mietti, miten muilla on varaa isoihin asuntoihin: talot muualla ovat paljon halvempia kuin helsingissä. Teidän nykyisellä lainamäärälläkin (170 000) saa ihan hyväkuntoisen ok -talon pikkukaupungista...
Meillä on 87 neliöinen kerrostaloneliö. Pieni on kylpyhuone ja suht pieni keittiö johon mahtuu pieni aamupalapöytä. Olohuoneessa on 6h ruokaryhmä. Makuuhuoneita siis kolme, josta yksi nyt työhuoneena. Lapsia on yksi 5v ja toinen tulossa, näillä näkymin isoveli haluaa hetken ainakin jakaa huoneen pikkuveljen kanssa. Sitten joskus raivataan työhuone toiselle lapselle jos haluavat. Tässä me ajateltiin asua. Eikä ole kyllä varaa muuttaakaan kun tämänkin hinta on lähempänä 350k e.
Ymmärrän ap:tä hyvin. Jokainen kokee eri tavalla ja jokaisella voi olla omat tilantarpeensa. Toiselle kelpaa alle 100 neliötä neljälle hengelle, toiselle ei riitä edes 170 neliötä. Me olemme kaikki erilaisia, joten tuntuu hieman hölmöltä lukea kommentteja, jossa paasataan ehdottomasti suuntaan tai toiseen. Tässä asiassa ei mielestäni ole oikeaa tai väärää vastausta. Ja jos jokin asia häiritsee, niin miksei siihen hakisi ratkaisua, jos sellainen on mahdollista tehdä?
Se on totta, että turhasta tavarasta ja ylimääräisistä kaapeista/hyllyistä/lipastoista luopumalla saa tilantuntua. Ja myös sisustuksella ja värivalinnoilla voi vaikuttaa asiaan.
Ap:n kysymykseen vastatakseni, minusta tuo neliömäärä kuulostaa hieman pieneltä asujiin nähden. Ja huom. tämä on siis oma henkilökohtainen mielipiteeni. Meillä on myös 4-henkinen perhe ja asumme pääkaupunkiseudulla omakotitalossa. Meillä on neliöitä 150 kahdessa tasossa: 4 makkaria ja avokeittiö, iso terassi n. 60 m2. Neliöt meille riittäisivät, mutta hieman eri tavalla ne nyt jakaisin. Lähinnä minua mietityttää olohuoneen neliöt, joita saisi olla 10-15 neliötä lisää. Säilytystilaa meillä on riittävästi ja makuuhuoneitakin tarpeeksi, mutta minusta keittiön ja olohuoneen avointa oleskelutilaa saisi olla 50-60 neliötä. Monen mielestä meidän koti on varmasti tilavan tuntuinen ja tuo avokeittiökin tilava, mutta itse koen, että siellä saisi olla neliöitä lisää. Ei ole mitään ns. järkisyytä tähän vaan ainoastaan oma maku ja mielipide.
Meillä on ajatuksena asua tässä talossa mahdollisimman pitkään, ehkä vielä lasten jälkeenkin (kun ovat muuttaneet kotoa pois), vaikka eihän elämästä ikinä tiedä. Laajennusta olemme miettineet, rakennusoikeutta kun vielä on jonkin verran jäljellä. Olemme keskituloisia, ja asuntolainaa on nyt jo aika paljon, joten sen kasvattaminen ei houkuttele. Mutta saa nähdä, katsotaan tilanne parin vuoden päästä.
Meillä tilaa alakerrassa 70neliötä jossa keittiö ja olkkari ruokailutila, ympärikävellen. Yläkerrassa kolme pikkuista makkaria ja pikkuinen aula. Kellarissa sama 70m2 mutta siellä vain pesukone ja sauna. Ahdasta on!
Vanha rintsikka jonka pohja surkea eli alle 100 neliötä seisomakorkeaa tilaa. Haaveissa olisi saada kellari asuinkäyttöön. Laajentaminen maan päällä törkeän kallista!
Kaikilla tutuilla upeat modernit uudet omakotitalot ja alemmuuskompleksi iskee:(
Toisaalta me saadaan tämä maksettua viiden vuoden päästä!
En vaan enää pysty keskittymään mihinkään muuhun tässä keskustelussa, kun nauran vedet silmissä tolle "makkara ruokailutilaksi" :''D
Meillä oli 127 neliöinen mihin mahtui 4 henkilöä ihan mukavasti. Kun muutettiin maasta niin rakennettiin 350 neliöinen talo ja nyt on tilaa hyvin. Huoneet on kolmessa kerroksessa ja rappusissa on vähän ravaamista mutta ei ole vielä viitsitty hissiä rakentaa.
Me asutaan kerrostalossa paaaljon ahtaammin. Lapsiakin on neljä. Kesäsin kestitään vieraita tossa pihalla grillaten. Talvella vuokrataan joko juhlatila tai syödään ulkona. Kuka hullu haluaa isomman talon vain kestitäkseen vieraita??
Vierailija kirjoitti:
Missä ne hukkanelilöt taloissa käytännössä on? Siis kun 100-neliöinen kerrostalokämppä on neljälle hengelle varsin riittävä, ellei jopa hulppea, niin miten ne samat neliöt ei omakotitalossa riitä? Eikö omakotitaloissa ole tyypillisesti vielä jotain viistoja kattoja, jolloin neliöitä on todellisuudessa enemmän tai ainakin on jotain säilytystilaa, jota ei neliöihin lasketa. Sitten on lisäksi vielä autohalli tai ulkovarasto, jossa on hulpppeasti tilaa talviurheiluvälineille, jotka kerrostalossa on jatkuva murheenkryyni. Mihin omakotitalossa hukataan neliöitä, jos 100 neliötä ei neljälle riitä?
Luullakseni niihin neliöihin lasketaan myös saunat ja pukkarit varsinkin uusissa taloissa, ja hukkatilaa menee myös käytäviin ja auloihin, ja jos pohja on huonosti suunniteltu, niin ne ratkaisut syö neliöitä. Ap mainitsee talon olevan uusi. Huomasin tämän, kun keväällä etsimme isompaa kotia, ja kävimme läpi monta noin sadan neliön rivaria ja taloa. Ostimme lopulta putkirempatun 60-luvun 100 neliön kerrostaloasunnon, koska siellä oli kunnollisen kokoiset makkarit ja oleskelutilat, eikä yhtään turhaa neliötä. Pohja on hyvä ja järkevä, suomalaisittain harvinaisesti kaksi kylppäriä vierekkäin ja viiden huonekin vierashuoneeksi löytyy. Meille riittää taloyhtiön saunavuoro.
Ei laajentaminen ole tyhmää, jos vaan on varaa ja rakennuslupa heltiää.
Voi nyyh mikä ongelma!!! Meillä 70 neliöö ja kaksi aikuista ja kaksi pikkulasta, sekä yksi välillä asuva lapsi ja hienosti on tilaa ei pursua tavarat kaapeista, keittiössä mahdutaan syömään ja tarjoilemaan kahvit vieraillekkin. Joskus asuttiin jopa kaksi aikuista ja lapsi 34 neliön yksiössä ja siinä alko tulla ahdasta kun ainoan huoneen lattiapinnan täytti sohvat ja sängyt.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisessä talossa asuttu alle kaksi vuotta ja on alueelta, josta ei varmana saa myytyä pois järkevällä hinnalla. Ostettiin itsekin pilkkahintaan. Huoh
Jos ette itsekään maksaneet talosta kummoisia, miksi yrittäisitte myydä sitä "järkevään hintaan"? Myytte samalla pilkkahinnalla millä ostitte, niin varmasti ostaja löytyy.
No meillä on rivitalo 82 neliötä ja meitä on myös 4. Tämä on vain kolmio ja todella liian pieni. Jos ostaisimme talon joka olisi vain 30 neliötä suurempi, niin kyllä minuakin harmittaisi. Me tarvitsisimme jo muutenkin yhden lisähuoneen joka olisi ehkä sen 10-15 neliötä, ei siis tulisi lisätilaa kuitenkaan juuri yhtään.
Asuntomme on kahdessa kerroksessa, yläkerrassa 2 makuuhuonetta, kylppäri ja sauna. Tilaa on todella vähän, huoneet pieniä, meidän makkariin ei jää sängyn ympärille juuri yhtään tilaa.
Meitä on kakdi, koska mitkään hoidot eivät auttaneet ja lapsia ei tullut.
350 neliöö, huonekorkeus 3,60 ja kajsi lasikuidusta jonne mahtuu sohva pöytä ja tuolit. Puutarha 3hehtaaria ja maata lisäksi. Rantaviivaa , laituri, sauna, venemsha ja varastoja. Tavaraa on paljon. Mutta hyvin mahtuu, myöskin vieraat.
Siinä nähtiin, ettei kannata ostaa sovittamatta ensin.
Ihan yleinen kysymys, jota olen muutenkin viime aikoina pohtinut. Miten esim. pikkulapsiperheissä on tuosta vaan mahdollisuus vaihtaa suurempaan asuntoon? En kettuile, vaan ihmettelen. Kun minä ja mieheni olemme korkeakoulutettuja ja vakituissa työsuhteissa yritysmaailmassa, asiantuntija/päällikköasemassa. Voisi se palkka olla mielellään parempikin, mutta molemmat tienaamme selvästi yli keskiansion. Me asumme rivitalokolmiossa Helsingissä, ja totta, isompaan mielisimme mekin. Mutta ajat ovat epävarmat alalla kuin alalla. Miehen työpaikalla on kolmannet YT:t neljän vuoden sisään. Itse olen äitiyslomalla, ja yrityksessämme tuulee siihen malliin, että en välttämättä enää löydä omaa yksikköäni ja siten työtäni, kun palaan äitiyslomalta.
Uskallatteko siis ottaa kovinkin isoja lainoja? Olemmeko vain liian varovaisia itse? Miehellä lainaa noin 120 000 e ja minulla alle 50 000 e. Saisin kyllä kunnolla lainaa lisää, mutta milläs niitä maksellaan, jos jään työttömäksi muutaman kuukauden kuluttua? Lainan lyhennysvapaankin jo käytin äitiyslomalla, jotta pystyn olemaan vauvan kanssa edes pari kuukautta hoitovapaalla. Mistään ei ole puutetta, eikä raha näytä tällä hetkellä loppuvan. Mutta entä tulevaisuudessa? Jos ostamme uuden asunnon, jonka lainanlyhennyksiin ei ole varaa, joudumme myymään asunnon. Ja jopa Helsingissä myyminen kestää kuukausia.
Tarvitsisimme lähinnä lapsille omat huoneet ja enemmän kodinhoitotilaa. Suurempi ruokailutila. Mutta ihan hyvin tässäkin pärjäilemme. Katsotaan sitten, kun ajat ovat paremmat ja asuntomarkkinatkin taas aktivoituvat.