En aio koskaan seurustella miehen kanssa jolla on paljon kavereita

Täällä ois.

Ikisinkkumies

Taitaa olla sellanen provo. Käsittääkseni naisille on todella tärkeää että mieheltä löytyy kavereita. Vaikka muuten olisi kiinnostava mies, jos ei kavereita ole niin naisen mieli muuttuu aika nopeaa.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla sellanen provo. Käsittääkseni naisille on todella tärkeää että mieheltä löytyy kavereita. Vaikka muuten olisi kiinnostava mies, jos ei kavereita ole niin naisen mieli muuttuu aika nopeaa.

Joillakin on ihan ihme käsityksiä naisista.

No utta sitten on nämä, jotka luuhaavat joka herran päivä kavereidensa kanssa niin, että mitkään asiat eivät tule hoidetuiksi

Haluat miehen kokonaan itsellesi ettei kävisi ikinä missään jätkien illoissa?

Hyvä, ihan oikee asenne. Vituttaa muutenkin kun naiset haluaa omia lapsuudenystävät.

Ei kai se ystävien runsaus ole ongelma sinänsä? Mutta jos miehen kaikki vapaa-aika menee frendien kanssa ja kaikki viikonloput/juhlapyhät/ vapaa-aika ylipäätään suunnitellaan kavereiden ehdoilla eikä naista huomioida eikä oteta kuvioihin mukaan(vaikka muilla kumppanit mukana) niin sitten on kyllä hanurista. Mulla oli pitkään tuommoinen mieheke kunnes ymmärsin pistää homman seis. Ketuttaa että niinkin pitkään venytin pinnaa kun aina löytyi jotain selityksiä ja joo joo ehditäänhän me sit vaikka seuraavana viikonloppuna jne.

Ja ihan nelikymppinen työssäkäyvä mies oli kyseessä.

Eli tiedän mistä puhut jos tästä puhut.

Minäkin otan mielelläni miehen, jolla on vain muutama hyvä kaveri. Supliikit "menijät" eivät kiinnosta. Itse viihdyn kotona ja olen itsenäinen persoona niin olisi outoa, jos toisella olisi iso kaveripiiri ja paljon juhlia jne. On kivempaa viettää kahdestaan aikaa.

Ihan jees filosofia. Mä ainakin unohdan kaikki muut ihmiset kun se oikea emäntä löytyy. Niin kaikki muutkin ovat tehneet ja näin se menee. Koira tai kaksi hommataan korkeintaan lisäkavereiksi :3

Miehet ovat laumassa niin tyhmiä ja heikkoja ja heikkoudelle alttiita. En tykkää laumapelleistä. Sellaset on usein nyhveröitä ja todella heikkoja.

Nojoo, ei se vähäinen kaverimäärä silti tarkoita, että mies olisi kotona viihtyvää sorttia. Ihan kokemuksesta voin sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Nojoo, ei se vähäinen kaverimäärä silti tarkoita, että mies olisi kotona viihtyvää sorttia. Ihan kokemuksesta voin sanoa.

Kotona viihtyvyys ei ollutkaan mun pointtini, menevää sorttia mieluiten. Mutta pointtini on tuossa kommentissa nro 10  ap

Itse haluaisin naisen jolla ei ole paljoa ystäviä. Oikeastaan olisi hyvä jos ei olisi ystäviä lainkaan.

Terveisin Naispelko22

Ootte outoja ja teidän itsetunnossa on kyllä pahasti jotain vinksallaan jos toivotte parisuhdetta jossa kummallakaan ei ole omia kavereita tai muutakaan omaa elämää! Eikä se laaja kaveripiiri tarkoita sitä että niiden kanssa roikutaan joka hetki, tietenkään, ja jos tarkoittaa niin silloin ukko ei vain ole parisuhdemateriaalia. Normaalit aikuiset ihmiset pystyy tasapainottamaan eri ihmisistä koostuvat elämänpiirinsä siten, että ne tuovat jaksamista ja voimaa myös niihin toisiin piireihin.

Vierailija kirjoitti:

Ootte outoja ja teidän itsetunnossa on kyllä pahasti jotain vinksallaan jos toivotte parisuhdetta jossa kummallakaan ei ole omia kavereita tai muutakaan omaa elämää! Eikä se laaja kaveripiiri tarkoita sitä että niiden kanssa roikutaan joka hetki, tietenkään, ja jos tarkoittaa niin silloin ukko ei vain ole parisuhdemateriaalia. Normaalit aikuiset ihmiset pystyy tasapainottamaan eri ihmisistä koostuvat elämänpiirinsä siten, että ne tuovat jaksamista ja voimaa myös niihin toisiin piireihin.

No ehkä jos ne kaverit on muita kuin suomalaisia. Täällä ei osata kun puhua paskaa, juoruta, ryypätä ja pettää.

Toivottavasti et ala seurustelemaan ikinä kenenkään kanssa. Asenteesi ei ole toista ihmistä/rakkautta ansaitseva.

Minä taas haluaisin, että erakkomiehelläni olisi edes jotain sosiaalista elämää töiden ulkopuolella. Hän on akateemisesti koulutettu, työ on hänelle tärkeintä. Aina jos ei ole töissä, nyhjää kotona. Kuulema ihmisten kanssa rasittuu liikaa. Minä joudun aina järkkäämään kaikki viikonloput/lomat, jos haluan tehdä muutakin, kun olla av-palstalla.

Ja mieheni vaatii minuakin jopa joskus olemaan vain kotona erakoitumassa ja istumassa koneella. Ei varsinaisesti kiellä, mutta on todella mustasukkainen, jos menen viikonloppuna viihteelle ystävieni kanssa. En nauti.

Miksi yksinäinen susi ottaisi naisen yksinoloaan pilaamaan?