Voiko 40-vuotias yh löytää enää kunnon kumppania, mistään?
Pelottaa yksinäinen tulevaisuus. Pelottaa tutustua ihmisiin, jos kaikki meneekin taas pieleen. Hetken aikaa eron jälkeen nautin yksin olemisesta. Enää en...
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
varmasti voi :)
Olisiko lähipiirissä joku mukava mies? tai tietäisikö joku ystäväsi miehen, joka saattaisi olla sinulle sopiva? Tai mikset kokeilisi nettiin luoda profiilia? :) varmasti ihan oman ikäistäkin seuraa löytyy!
Hetikö pitäisi käydä kiinni, jos lähipiiriin sattuu ilmestymään mukavia miehiä? Harmi vain, tunnen ainoastaan mukavia varattuja miehiä. Suhtaudun vähän varauksella seuranhakuun netistä, koska aikaisemmat kokemukset sieltä lähinnä itkettävät. Eihän sen suinkaan aina niin tarvitse mennä. Monille on käynyt paremminkin.
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa yksinäinen tulevaisuus. Pelottaa tutustua ihmisiin, jos kaikki meneekin taas pieleen. Hetken aikaa eron jälkeen nautin yksin olemisesta. Enää en...
Sullahan on lapsia, miten voit muka olla yksinäinen? Vain vapaaehtoisesti lapsettomilla on edessä yksinäinen tulevaisuus. Lapsia tehneellä on aina ne lapset! Tai näin ainakin veloille aina toitotetaan, kai se sitten on totta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö 40-vuotiaalla ole jo aika isot lapset, jopa ihan täysi-ikäiset? Vai onko sinulla pieniä lapsia? Vanhemmat lapset eivät ole este, mutta pienemmät saattavat monelle olla tuossa iässä.
Missä tynnyrissä sä olet kasvanut? Juu kyllä siis kaikilla 40-vuotiaillahan on totta kai isot lapset jo. Useimmat ovat jo isoäitejä tuossa iässä, toinen jalka haudassa jo. Turha katsoa muita kuin pappoja, ja jos nyt jollain friikillä 40-vuotiaalla onkin vaikka joku 5-vuotias kakara niin ei kannata miehiä katsella kun siis sen ikäisiä miehiähän haittaa pienet lapset kun itse ovat niiiin kamalan vanhoja ettei niitä pieniä enää jaksa millään siinä iässä.
En tunne kyllä yhtäkään, jolla olisi alla alakouluikäisiä lapsia nelikymppisenä. Joo, onhan heitä, mutta.. Omat lapset ovat jo lukiossa, ja olen 42.
Minullakin on kaksi alakoululaista lasta ja itse olen 48 mies. Lapset tosin pitäneet sen verran nuorekkaana, että tuskin mihinkään pappasarjaan vielä sijoitettavissa. Minulla taas ongelmana on ollut löytää nainen, jolla olisi lapsi tai lapset samaa ikäluokkaa, sillä nelikymppisenä mummoutuvat ovat jo niin eri elämänvaiheessa, että asioiden sovittaminen vaikeutuu. Eli nyt vaan ne kaikki vähän pienempienkien lasten äidit, täällä se elämäsi mahdollisuus luuraa! Hahaa
No aika harva nelikymppinen isojen lasten äiti "jaksaa" alkaa deittailla pienten lasten vanhempaa. Itse en ainakaan jaksaisi. Tosin olen aviomieheni kanssa edelleen yhdessä. Olimme uudenvuoden aikaan kaksi viikkoa Kuubassa, teinit kotona isovanhempien tuella. Ensi viikonloppuna lähdemme lasten kanssa Tukholmaan, teinit menevät menojaan ostoksilla ja me nautimme hyvästä ruoasta ja punaviinistä. Oikein nautinnollista elämää, luen paljon kirjoja ja ulkoilen koiran kanssa tuntikausia. Ainakin omat pienet lapseni rajoittivat tällaista elämää. Nauti nyt omien pientesi kanssa, sillä lapset ovat kyllä ihania ja varsinkin omat -ja vain kerran pieniä.
Näinpä. Eikä monet nelikymppiset alakouluikäisten äiditkään jaksaisi deittailla pienten lasten isää. En ainakaan minä. Olen saanut kasvatettua omat lapseni fiksuiksi ja meillä on suht mukava elämä, miksi heiluttaa status quoa ihmisillä, joilla on ihan eri periaatteet, kasvatusmallit ja kuviot elämässään? Mukavan miehen varmasti löytäisi, mutta kun paketissa tulee sitten uusiokuvio kaikilla mausteilla niin en minä ainakaan jaksa edes ajatusta siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö 40-vuotiaalla ole jo aika isot lapset, jopa ihan täysi-ikäiset? Vai onko sinulla pieniä lapsia? Vanhemmat lapset eivät ole este, mutta pienemmät saattavat monelle olla tuossa iässä.
Voi olla isoja tai vähän pienempiäkin lapsia.
Siinä sitten karsiutuu miehiä, kun ei ole täysi-ikäisiä lapset vielä.
No varmaan kaikkein heikoin tilanne löytää hyvä mies on 40-vuotiaalla yksinhuoltajalla tai ylipäätään eronneella, jolla on pieniä lapsia. Jos tekee lapsia myöhään, niin kannattaa tosiaan valita mies, jonka kanssa oma suhde kestää.
Helvetin hienolta tuntuu tällainen syyllistäminen. "Kannattaa valita mies, jonka kanssa oma suhde kestää". "olisit tehnyt ajoissa lapset" tms. Just joo.
No valitsinkin. Yhdessä olimme kahdeksan vuotta ennen lapsia. Lapsia tehtiin ja tehtiin ja keskenmenojen jälkeen sitten saimmekin kolmekymppisenä pari. Sitten kaikkeen ei vaan voi itse vaikuttaa. Mies kuoli kuin sormia napsauttamalla 40+ sairaskohtaukseen, vaikka oli juuri terveystarkastuksessa terveeksi todettu. Lapset tosiaan alakouluikäisiä. Yli puolet elämästä ehdimme yhdessä olla. Luulin olevani hänen kanssaan loppuelämäni, en osannut mitenkään varautua yksinhuoltajan elämään.
Aika raadollista lukea tällaista itsensä syyllistämistä yksinhuoltajuuteen. Elämä on raakaa.
Osanottoni puolisosi menetykseen. Jos yhtään auttaa niin leskellä on ihan eri menekki markkinoilla kuin eronneilla. Nimimerkillä toinen leski
Yli nelikymppisen miehen ajatuksia.... Minulle tärkeintä on seurustelukumppani, hänen ajatuksenjuoksunsa, luonteensa, käytöksensä ja varmaan vähän ulkonäkökin. Jos nuo ovat kohdallaan, niin ei lapset mikään este ole, kyllä elämässä pitää muutenkin sovitella ja joustaa tarvittaessa. Minusta on ihmeellistä, ehkä jopa omahyväistä, ajatella että jättäisin seurustelematta minulle mielenkiintoisen kumppanin kanssa siitä syystä, että hänellä on tai ei ole lapsia. Ja rakastuessani rakkauden määrään ei yhtään vaikuta lapset, omaisuus, asuinpaikka, ammatti tai mikään muukaan toissijainen asia, nirppanokkaisuutta tuollainen ajattelukaan.
Vierailija kirjoitti:
Yli nelikymppisen miehen ajatuksia.... Minulle tärkeintä on seurustelukumppani, hänen ajatuksenjuoksunsa, luonteensa, käytöksensä ja varmaan vähän ulkonäkökin. Jos nuo ovat kohdallaan, niin ei lapset mikään este ole, kyllä elämässä pitää muutenkin sovitella ja joustaa tarvittaessa. Minusta on ihmeellistä, ehkä jopa omahyväistä, ajatella että jättäisin seurustelematta minulle mielenkiintoisen kumppanin kanssa siitä syystä, että hänellä on tai ei ole lapsia. Ja rakastuessani rakkauden määrään ei yhtään vaikuta lapset, omaisuus, asuinpaikka, ammatti tai mikään muukaan toissijainen asia, nirppanokkaisuutta tuollainen ajattelukaan.
AV:n mammojen tärkeimmät rakastumiskriteerithän ovat lapsettomuus, iso omaisuus, hyvä asuinpaikka, komealta kuulostava ammatti ja hyvä ulkonäkö. Toissijaisten asioiden, kuten miehen ajatusten, luonteen ja käytöksen kanssa aina pärjää, kun nuo muut on kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottaa yksinäinen tulevaisuus. Pelottaa tutustua ihmisiin, jos kaikki meneekin taas pieleen. Hetken aikaa eron jälkeen nautin yksin olemisesta. Enää en...
Sullahan on lapsia, miten voit muka olla yksinäinen? Vain vapaaehtoisesti lapsettomilla on edessä yksinäinen tulevaisuus. Lapsia tehneellä on aina ne lapset! Tai näin ainakin veloille aina toitotetaan, kai se sitten on totta?
Yksinäinen ja yksinäinen. Olen herännyt toivomaan, että mummoikäänkin mahtuisi ripaus romantiikkaa. Lapset lähtevät elämään aikanaan omaa elämäänsä. Toki toivon heidän pitävän yhteyttä, mutta eivät he nyt kumppania korvaa. Eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö 40-vuotiaalla ole jo aika isot lapset, jopa ihan täysi-ikäiset? Vai onko sinulla pieniä lapsia? Vanhemmat lapset eivät ole este, mutta pienemmät saattavat monelle olla tuossa iässä.
Missä tynnyrissä sä olet kasvanut? Juu kyllä siis kaikilla 40-vuotiaillahan on totta kai isot lapset jo. Useimmat ovat jo isoäitejä tuossa iässä, toinen jalka haudassa jo. Turha katsoa muita kuin pappoja, ja jos nyt jollain friikillä 40-vuotiaalla onkin vaikka joku 5-vuotias kakara niin ei kannata miehiä katsella kun siis sen ikäisiä miehiähän haittaa pienet lapset kun itse ovat niiiin kamalan vanhoja ettei niitä pieniä enää jaksa millään siinä iässä.
En tunne kyllä yhtäkään, jolla olisi alla alakouluikäisiä lapsia nelikymppisenä. Joo, onhan heitä, mutta.. Omat lapset ovat jo lukiossa, ja olen 42.
Taidat elää pullossa, mutta kävitkö koskaan vanhempainilloissa? Minäkin olen ollut nuori äiti, mutta en niin tyhmä, että kuvittelin jokaisen saaneen lapsensa max kaksvitosena. Lapseni ollessa alakoulussa, oli vanhempainilloissa jopa viisikymppisiä äitejä. En pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä.
Vierailija kirjoitti:
40 vuotiaasti yhäristä on kiinnostunut korkeintaan mies joka on itsekin eronnut ja jolla on lapsia tai mies yli 40 v mies joka ei itse halua lapsia.
Tai mies joka ei saa vapaata sinkkunaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö 40-vuotiaalla ole jo aika isot lapset, jopa ihan täysi-ikäiset? Vai onko sinulla pieniä lapsia? Vanhemmat lapset eivät ole este, mutta pienemmät saattavat monelle olla tuossa iässä.
Missä tynnyrissä sä olet kasvanut? Juu kyllä siis kaikilla 40-vuotiaillahan on totta kai isot lapset jo. Useimmat ovat jo isoäitejä tuossa iässä, toinen jalka haudassa jo. Turha katsoa muita kuin pappoja, ja jos nyt jollain friikillä 40-vuotiaalla onkin vaikka joku 5-vuotias kakara niin ei kannata miehiä katsella kun siis sen ikäisiä miehiähän haittaa pienet lapset kun itse ovat niiiin kamalan vanhoja ettei niitä pieniä enää jaksa millään siinä iässä.
En tunne kyllä yhtäkään, jolla olisi alla alakouluikäisiä lapsia nelikymppisenä. Joo, onhan heitä, mutta.. Omat lapset ovat jo lukiossa, ja olen 42.
Taidat elää pullossa, mutta kävitkö koskaan vanhempainilloissa? Minäkin olen ollut nuori äiti, mutta en niin tyhmä, että kuvittelin jokaisen saaneen lapsensa max kaksvitosena. Lapseni ollessa alakoulussa, oli vanhempainilloissa jopa viisikymppisiä äitejä. En pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä.
Vanhempainilloissa tapaamani vanhat äidit ovat joko toisella tai kolmannella kierroksella olevia, joilla on vanha 5- tai 6-kymppinen mies. Ei totisesti kateeksi käy. Omasta mielestään kummatkin ovat tietenkin keskimääräistä nuorekkaampia, urheilullisempia ja tarmokkaampia. Todellisuudessa eivät ole, kun sitä habitusta katsoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö 40-vuotiaalla ole jo aika isot lapset, jopa ihan täysi-ikäiset? Vai onko sinulla pieniä lapsia? Vanhemmat lapset eivät ole este, mutta pienemmät saattavat monelle olla tuossa iässä.
Missä tynnyrissä sä olet kasvanut? Juu kyllä siis kaikilla 40-vuotiaillahan on totta kai isot lapset jo. Useimmat ovat jo isoäitejä tuossa iässä, toinen jalka haudassa jo. Turha katsoa muita kuin pappoja, ja jos nyt jollain friikillä 40-vuotiaalla onkin vaikka joku 5-vuotias kakara niin ei kannata miehiä katsella kun siis sen ikäisiä miehiähän haittaa pienet lapset kun itse ovat niiiin kamalan vanhoja ettei niitä pieniä enää jaksa millään siinä iässä.
En tunne kyllä yhtäkään, jolla olisi alla alakouluikäisiä lapsia nelikymppisenä. Joo, onhan heitä, mutta.. Omat lapset ovat jo lukiossa, ja olen 42.
Taidat elää pullossa, mutta kävitkö koskaan vanhempainilloissa? Minäkin olen ollut nuori äiti, mutta en niin tyhmä, että kuvittelin jokaisen saaneen lapsensa max kaksvitosena. Lapseni ollessa alakoulussa, oli vanhempainilloissa jopa viisikymppisiä äitejä. En pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä.
Vanhempainilloissa tapaamani vanhat äidit ovat joko toisella tai kolmannella kierroksella olevia, joilla on vanha 5- tai 6-kymppinen mies. Ei totisesti kateeksi käy. Omasta mielestään kummatkin ovat tietenkin keskimääräistä nuorekkaampia, urheilullisempia ja tarmokkaampia. Todellisuudessa eivät ole, kun sitä habitusta katsoo.
Mutta hei eiks se vanha ikä ole miehillä vain plussaa, komistuu vanhetessaan. Ehkä on rahaakin ja nuori av-mamma tykkää. Mutta ei, ei ja ei... ellei poikkeuspappa satu kohdalle ;-)
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö 40-vuotiaalla ole jo aika isot lapset, jopa ihan täysi-ikäiset? Vai onko sinulla pieniä lapsia? Vanhemmat lapset eivät ole este, mutta pienemmät saattavat monelle olla tuossa iässä.
Ensisynnyttäjän keski-ikä on 29 Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö 40-vuotiaalla ole jo aika isot lapset, jopa ihan täysi-ikäiset? Vai onko sinulla pieniä lapsia? Vanhemmat lapset eivät ole este, mutta pienemmät saattavat monelle olla tuossa iässä.
Missä tynnyrissä sä olet kasvanut? Juu kyllä siis kaikilla 40-vuotiaillahan on totta kai isot lapset jo. Useimmat ovat jo isoäitejä tuossa iässä, toinen jalka haudassa jo. Turha katsoa muita kuin pappoja, ja jos nyt jollain friikillä 40-vuotiaalla onkin vaikka joku 5-vuotias kakara niin ei kannata miehiä katsella kun siis sen ikäisiä miehiähän haittaa pienet lapset kun itse ovat niiiin kamalan vanhoja ettei niitä pieniä enää jaksa millään siinä iässä.
En tunne kyllä yhtäkään, jolla olisi alla alakouluikäisiä lapsia nelikymppisenä. Joo, onhan heitä, mutta.. Omat lapset ovat jo lukiossa, ja olen 42.
Minullakin on kaksi alakoululaista lasta ja itse olen 48 mies. Lapset tosin pitäneet sen verran nuorekkaana, että tuskin mihinkään pappasarjaan vielä sijoitettavissa. Minulla taas ongelmana on ollut löytää nainen, jolla olisi lapsi tai lapset samaa ikäluokkaa, sillä nelikymppisenä mummoutuvat ovat jo niin eri elämänvaiheessa, että asioiden sovittaminen vaikeutuu. Eli nyt vaan ne kaikki vähän pienempienkien lasten äidit, täällä se elämäsi mahdollisuus luuraa! Hahaa
Moikka! Sinä 48 v mies. Täällä eronnut pienen lapsen nelikymppinen äiti Kumpulassa, johon voisit ottaa rennolla kokeilumielellä yhteyttä. Eihän sitä koskaan tiedä.. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö 40-vuotiaalla ole jo aika isot lapset, jopa ihan täysi-ikäiset? Vai onko sinulla pieniä lapsia? Vanhemmat lapset eivät ole este, mutta pienemmät saattavat monelle olla tuossa iässä.
Missä tynnyrissä sä olet kasvanut? Juu kyllä siis kaikilla 40-vuotiaillahan on totta kai isot lapset jo. Useimmat ovat jo isoäitejä tuossa iässä, toinen jalka haudassa jo. Turha katsoa muita kuin pappoja, ja jos nyt jollain friikillä 40-vuotiaalla onkin vaikka joku 5-vuotias kakara niin ei kannata miehiä katsella kun siis sen ikäisiä miehiähän haittaa pienet lapset kun itse ovat niiiin kamalan vanhoja ettei niitä pieniä enää jaksa millään siinä iässä.
En tunne kyllä yhtäkään, jolla olisi alla alakouluikäisiä lapsia nelikymppisenä. Joo, onhan heitä, mutta.. Omat lapset ovat jo lukiossa, ja olen 42.
Taidat elää pullossa, mutta kävitkö koskaan vanhempainilloissa? Minäkin olen ollut nuori äiti, mutta en niin tyhmä, että kuvittelin jokaisen saaneen lapsensa max kaksvitosena. Lapseni ollessa alakoulussa, oli vanhempainilloissa jopa viisikymppisiä äitejä. En pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä.
Vanhempainilloissa tapaamani vanhat äidit ovat joko toisella tai kolmannella kierroksella olevia, joilla on vanha 5- tai 6-kymppinen mies. Ei totisesti kateeksi käy. Omasta mielestään kummatkin ovat tietenkin keskimääräistä nuorekkaampia, urheilullisempia ja tarmokkaampia. Todellisuudessa eivät ole, kun sitä habitusta katsoo.
Mutta hei eiks se vanha ikä ole miehillä vain plussaa, komistuu vanhetessaan. Ehkä on rahaakin ja nuori av-mamma tykkää. Mutta ei, ei ja ei... ellei poikkeuspappa satu kohdalle ;-)
Vittu jätkä on sekasin ton ikäjutun kanssa. Pakkomielle?
Voi. Sun ikäisiä on runsaasti toisella kierroksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö 40-vuotiaalla ole jo aika isot lapset, jopa ihan täysi-ikäiset? Vai onko sinulla pieniä lapsia? Vanhemmat lapset eivät ole este, mutta pienemmät saattavat monelle olla tuossa iässä.
Missä tynnyrissä sä olet kasvanut? Juu kyllä siis kaikilla 40-vuotiaillahan on totta kai isot lapset jo. Useimmat ovat jo isoäitejä tuossa iässä, toinen jalka haudassa jo. Turha katsoa muita kuin pappoja, ja jos nyt jollain friikillä 40-vuotiaalla onkin vaikka joku 5-vuotias kakara niin ei kannata miehiä katsella kun siis sen ikäisiä miehiähän haittaa pienet lapset kun itse ovat niiiin kamalan vanhoja ettei niitä pieniä enää jaksa millään siinä iässä.
En tunne kyllä yhtäkään, jolla olisi alla alakouluikäisiä lapsia nelikymppisenä. Joo, onhan heitä, mutta.. Omat lapset ovat jo lukiossa, ja olen 42.
Taidat elää pullossa, mutta kävitkö koskaan vanhempainilloissa? Minäkin olen ollut nuori äiti, mutta en niin tyhmä, että kuvittelin jokaisen saaneen lapsensa max kaksvitosena. Lapseni ollessa alakoulussa, oli vanhempainilloissa jopa viisikymppisiä äitejä. En pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä.
Vanhempainilloissa tapaamani vanhat äidit ovat joko toisella tai kolmannella kierroksella olevia, joilla on vanha 5- tai 6-kymppinen mies. Ei totisesti kateeksi käy. Omasta mielestään kummatkin ovat tietenkin keskimääräistä nuorekkaampia, urheilullisempia ja tarmokkaampia. Todellisuudessa eivät ole, kun sitä habitusta katsoo.
Mutta hei eiks se vanha ikä ole miehillä vain plussaa, komistuu vanhetessaan. Ehkä on rahaakin ja nuori av-mamma tykkää. Mutta ei, ei ja ei... ellei poikkeuspappa satu kohdalle ;-)
Vittu jätkä on sekasin ton ikäjutun kanssa. Pakkomielle?
Miten niin jätkä? Vitsinä tuon heitin. Mutta ei se ikä ehkä ole mikä ratkaisee. Ap
Mieluiten omaa ikäluokkaa, mutta jos etsimättä kohtaisi 10 v vanhemman tai vähän nuoremmankin niin ei kai sitä pelkästään iän takia nyt pakkeja...
Voiko netin kautta oikeesti löytää ketään? Saa varmasti käydä aika usein treffeillä. Hyi hitto, tuntuu kuvottavalta hommalta. Miks et ryhdy harrastamaan sellaista mikä sinua kiinnostaa? Sen kautta löytäisit jonkun jolla edes samanlainen kiinnostus.
varmasti voi :)
Olisiko lähipiirissä joku mukava mies? tai tietäisikö joku ystäväsi miehen, joka saattaisi olla sinulle sopiva? Tai mikset kokeilisi nettiin luoda profiilia? :) varmasti ihan oman ikäistäkin seuraa löytyy!