Hei te joilla vanhassa talossa alkuperäinen puulattia!

Ei oo sen kylmempi kuin parketti. Tietysti riippuu onko lattian alapuolella lämmintä tilaa, kylmä kellari vai maa

Meillä ei ole alkuperäistä lattiaa kuin eteisessä, ja se on kyllä kylmä, mutta kai sen kuuluukin eteisessä olla. Huoneissa alkuperäisen lattia kylmyys johtuu siitä, että lattian eristeet (puru) on painunut. Eristettä voi lisätä purkamatta lattiaa. Rintamamiestaloon paras valinta on käsittääkseni puhallettava selluvilla.

Jos vanha puu/lankkulattia on kylmä niin se johtuu eristeistä. Meillä on lattiat avattu, eristetty uudestaan ja huolehdittu tuulitiiviydestä. Onhan ne lattiat edelleen viileät 150 vuotta vanhassa talossa, mutta ei sen kylmemmät kuin parketti. Laminaatti muuten on todella kylmä materiaali, sehän on vain pala kovaa muovia jonka alapintaan on liimattu puukuvioitu paperi.

Alapohjan eristeet kuntoon ja ilmavuodot tukkeeseen jos on kylmä.

Meillä oli puulattian päälle ruuvattu lastulevyt ja siinä muovimatto. Ruuveista jäänyt niin paljon ja isoja reikiä että päädyttiin purkamaan alapohja pois ja tehtiin kokonaan uusiksi (selluvillaa, vahvistettin runkopuita ja koolausvälit pienemmiksi). Nyt on lattiassa koivulankkua.

No riippuu mikä alapohjan eristys on. Jos sitä ei juurikaan ole, ei tuo parketti nyt erityisesti auta asiaa. Parketin voi myös hioa ja lakata, jos ei halua ottaa puulatioita esiin. Mutta onhan alkuperäiset puulattiat todella kauniit ja aina parempi, mitä vähemmän talossa on epämääräisiä lattiakerroksia, joissa mahdollisesti muoviakin välissä. Laminaatit vanhoissa taloissa saisi kieltää, niin mautonta, eikä kestä vuosikymmeniä (tai satoja) kuten aidot puulattiat.

Riippuu tosi paljon sen alkuperäisen lattian kunnosta, kannattaako ottaa esiin. Jos alkuperäisessä lattiassa on isot raot ja on käytetty halpaa ohutta lautaa, voi tulla ongelmia. Tällöin hiontapöly ei välttämättä riitä rakojen tilkitsemiseen, ja jos materiaali on heikkoa, hiontavaraa ei paljoa ole. Ei se pelkkä parketti paljoa lämmitä, mutta jos lautalattian mukana tulee isot raot, niin niistä se kylmä tulee. (Varsinkin jos sahanpurueristeet on painuneet) Jos taas käy hyvä tuuri, niin voi saada esiin kauniin lautalattian. Yritä tiirailla kuntoa komeroiden pohjalta ja varaudu yllätyksiin. 40-luvulla ja 50-luvun alkuvuosikymmeninä kärsittiin pulaa kaikesta, myös hyvistä rakennusmateriaaleista, joten on hyvin vaikea tietää etukäteen mitä vastaan tulee.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tosi paljon sen alkuperäisen lattian kunnosta, kannattaako ottaa esiin. Jos alkuperäisessä lattiassa on isot raot ja on käytetty halpaa ohutta lautaa, voi tulla ongelmia. Tällöin hiontapöly ei välttämättä riitä rakojen tilkitsemiseen, ja jos materiaali on heikkoa, hiontavaraa ei paljoa ole. Ei se pelkkä parketti paljoa lämmitä, mutta jos lautalattian mukana tulee isot raot, niin niistä se kylmä tulee. (Varsinkin jos sahanpurueristeet on painuneet) Jos taas käy hyvä tuuri, niin voi saada esiin kauniin lautalattian. Yritä tiirailla kuntoa komeroiden pohjalta ja varaudu yllätyksiin. 40-luvulla ja 50-luvun alkuvuosikymmeninä kärsittiin pulaa kaikesta, myös hyvistä rakennusmateriaaleista, joten on hyvin vaikea tietää etukäteen mitä vastaan tulee.

Oikeassa vanhassa lattiassa on aina rakoja, siis puhun antiikkilattioista. Silloisilla välineillä ei aina saatu lankkuja täsyin tiiviiksi viereisen kanssa. Lankkulattia ilman rakoja on nykyaikaa. Ja jos lattian eristeet on kunnossa, ei ne raot tee vetoa.

Vitosella ja kutosella on hyviä pointteja! Mutta jos olette valmiita satsaamaan, aina voi laittaa uuden lankkulattian ja panna samalla eristyksenkin kuntoon. Meillä on laitettu yhteen alakerran huoneeseen uusi lankkulattia. Toisessa alakerran huoneessa on lankun päälle laitettu parketti, keittiössä uudehko, ed. omistajan tekemä lankkulattia. Toisen alakerran huoneen lattia on tarkoitus uusia jossain vaiheessa. Todennäköisesti puramme vanhan lattian ja teemme uuden lankkulattian siihenkin.

2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tosi paljon sen alkuperäisen lattian kunnosta, kannattaako ottaa esiin. Jos alkuperäisessä lattiassa on isot raot ja on käytetty halpaa ohutta lautaa, voi tulla ongelmia. Tällöin hiontapöly ei välttämättä riitä rakojen tilkitsemiseen, ja jos materiaali on heikkoa, hiontavaraa ei paljoa ole. Ei se pelkkä parketti paljoa lämmitä, mutta jos lautalattian mukana tulee isot raot, niin niistä se kylmä tulee. (Varsinkin jos sahanpurueristeet on painuneet) Jos taas käy hyvä tuuri, niin voi saada esiin kauniin lautalattian. Yritä tiirailla kuntoa komeroiden pohjalta ja varaudu yllätyksiin. 40-luvulla ja 50-luvun alkuvuosikymmeninä kärsittiin pulaa kaikesta, myös hyvistä rakennusmateriaaleista, joten on hyvin vaikea tietää etukäteen mitä vastaan tulee.

Oikeassa vanhassa lattiassa on aina rakoja, siis puhun antiikkilattioista. Silloisilla välineillä ei aina saatu lankkuja täsyin tiiviiksi viereisen kanssa. Lankkulattia ilman rakoja on nykyaikaa. Ja jos lattian eristeet on kunnossa, ei ne raot tee vetoa.

Mutta rintamamiestalossa lankut on kapeita, ja jos lattia on kovin rakoinen, se on myös vaikea pitää puhtaana, koska ne raot ovat tosi tiuhassa.

2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tosi paljon sen alkuperäisen lattian kunnosta, kannattaako ottaa esiin. Jos alkuperäisessä lattiassa on isot raot ja on käytetty halpaa ohutta lautaa, voi tulla ongelmia. Tällöin hiontapöly ei välttämättä riitä rakojen tilkitsemiseen, ja jos materiaali on heikkoa, hiontavaraa ei paljoa ole. Ei se pelkkä parketti paljoa lämmitä, mutta jos lautalattian mukana tulee isot raot, niin niistä se kylmä tulee. (Varsinkin jos sahanpurueristeet on painuneet) Jos taas käy hyvä tuuri, niin voi saada esiin kauniin lautalattian. Yritä tiirailla kuntoa komeroiden pohjalta ja varaudu yllätyksiin. 40-luvulla ja 50-luvun alkuvuosikymmeninä kärsittiin pulaa kaikesta, myös hyvistä rakennusmateriaaleista, joten on hyvin vaikea tietää etukäteen mitä vastaan tulee.

Oikeassa vanhassa lattiassa on aina rakoja, siis puhun antiikkilattioista. Silloisilla välineillä ei aina saatu lankkuja täsyin tiiviiksi viereisen kanssa. Lankkulattia ilman rakoja on nykyaikaa. Ja jos lattian eristeet on kunnossa, ei ne raot tee vetoa.

Totta kai lautalattiassa on rakoja. On kuitenkin vissi ero siinä, onko rako 1,5 milliä vai 5 milliä. Ja ap puhuu rintamamiestalosta. Se on hieman eri asia kuin 1900-luvun alun ja sitä vanhemmat rakennukset.  

Tarkennan vielä että rintamamiestaloissa oli usein tarkoituksena että lautalattian päälle tuli korkkimatto tai varakkaammilla parketti, harvoin oli tarkoituksena jättää lautalattia näkyviin. Siksi sitä ei välttämättä tehty "katseenkestävää".  T. 6&10

Kyllä todella semmoisen satavuotiaan (hirsi)talon materiaalit ovat pikkuisen erilaisia kuin rintamamiestalon materiaalit :) Mun kaverilla on semmoinen pieni kartano, eikä kyllä sen tammilankkuisesta lattiasta ja perusrintsikan rimamaisista lankuista voi puhua ihan samana päivänä!

2

Saattaapi olla, että on kylmä tai sitten ei. Riippuu ihan eristeistä ja sitähän ei voi katsomatta tietää. Jos on kylmä niin riittää, että eristää samalla materiaalilla jota on ennestäänkin esim. sahapurut. Eristämällä seinän vierestä. Joskus voi riittää ihan esim. liimapaperi lattian ja seinän välissä, jalkalistan takana olevaan rakoon, josta vetää. 

Joo kurkkasinkin tonne parketin alle ja irrotin pari soiroa ja siinä kohtaan ainakin näyttää suht hyvältä ja ei mitenkään laholta tunnu. Raot on aika tiiviitä, jossain kohtaa on isompi rako. Alle puolisenttiä kuitenkin. Eikä ainakaan mitään vetoa käy tossa kohtaa.

Ens kesänä on tosiaan tarkoitus tiivistää ikkunat ja tarkistetaan seinien eristeet onko ne painuneet. Samalla kai vois sen lattian eristeen tarkistaa. Mutta irrotappa ehjänä tuo lauta :O

Vetää sieltä lattiasta varmaan enemmän lankulla kuin parketilla kun se on harvempi, onko edes mitään ilmansulkua ja lattiapintakin on vähän alempana kuin parketin kanssa.