Kylmä vastaanotto uudessa työpaikassa
Aloitin siivoojana pari kuukautta sitten paikassa, jossa on laitoskeittiö. Koko työpaikan muut työntekijät ovat ottaneet minut hyvin vastaan, osa suorastaan sydämellisesti, mutta tuon keittiön henkilökunnan suhtautumisessa on iso ero. Minua tuskin tervehditään. Törmäillään kuitenkin jatkuvasti. Varsinkin yksi kokeista on ihan jäätävä suhteeni. Jos joudun joskus kysymään jotain (valitettavasti joudun menemään keittiöön silloin tällöin), suhtautuminen on ihan käsittämättömän nuivaa. Mitä ihmettä...
Kertokaa, miten suhtaudun tähän. Lakkaanko tervehtimästä keittiöhenkilökuntaa eli ollaanko nyt sitten toisillemme ilmaa vai miten?
Kommentit (21)
Hierarkiaa tottakai, mutta miten suhtaudun? Annan heidänkin olla itselleni ilmaa? ap
Vierailija kirjoitti:
Perinteistä matalasti koulutettujen hierarkiapaskaa
Koskee kyllä ihan kaikkia ihmisiä. Tietäisitpä miten jotkut maisterit kohtelevat siivoojia ja vanhempiensa hoitajia.
Vierailija kirjoitti:
Hierarkiaa tottakai, mutta miten suhtaudun? Annan heidänkin olla itselleni ilmaa? ap
Minä ainakin siivoojana tervehdin kaikkia aina reippaasti ja ystävällisesti ja nauroin sisäisesti jos en saanut vastaukseksi mitään tai korkeintaan jonkin "hmm" -ynähdyksen.
Mielestäni tuollaiseen käytökseen paras ratkaisu on vain jatkaa joka aamuista moikkailua edelleen reippaasti ja vähän jopa ylikorostetusti. Jos eivät ala vastaamaan käytöstapoihin kuuluvasti, on se vain ja ainoastaan heille noloa. Joissakin työpaikoissa saatetaan kulkea ohi niin nokka pystyssä että jonkun on heillekin opetettava käytöstavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hierarkiaa tottakai, mutta miten suhtaudun? Annan heidänkin olla itselleni ilmaa? ap
Minä ainakin siivoojana tervehdin kaikkia aina reippaasti ja ystävällisesti ja nauroin sisäisesti jos en saanut vastaukseksi mitään tai korkeintaan jonkin "hmm" -ynähdyksen.
Toimit fiksusti ja nouset samalla ääliöiden yläpuolelle.
Ap, jatka vaan tervehtimistä iloisena. Jossain vaiheessa ne ääliötkin tajuavat olevansa ääliöitä.
Vierailija kirjoitti:
Perinteistä matalasti koulutettujen hierarkiapaskaa
Hohoho. Sitten kun pääset joskus korkeasti koulutettujen työpaikkoihin, näet mitä tiukka hierarkia tarkoittaa.
Olen ensimmäistä kertaa siivoustyössä, joten en tiennyt, että ihan oman asemani vuoksi minua ei edes tervehdittäisi? Ja tuolla keittiöllä tuntuisi olevan suurin ongelma suhteeni. Aika hämmentävä kokemus. ap
Mulla kans yks keikkapaikan täti ei edes moikkaa. Sikäli outoa, että on 8 työntekijää. Oli kyllä jo ehtinyt haukkua mut, muilla ollut vain positiivista palautetta. Luulen, että syy on kateus. Hän n. 40 ja reilusti ylipainoinen, tosi ahdistuneen ja vittuuntuneen oloinen. Itse 25, hoikka, sporttinen + iloinen, enkä ole jäämässä kyseiseen pailkaan jumiin, vaan jatkan parempaan duuniin jo ensi syksynä. Itse olen hänelle yhtä hymyä, en jaksa suuremmin mieltäni pahoittaa mokomasta.
Aikoinaan siivotessani törmäsin tähän moikkaamattomuus-ilmiöön, mutta se parani ajan kanssa. Luulen syyn olleen se, että useat siivoojat eivät ole kovin hyviä työssään, joten minun ajateltiin olevan jälleen uusi laiska ja epätarkka tapaus.
Olen itsekin keittiöhenkilökunta. Onneksi meiän tapoihin kuuluu tervehtiminen, en tajuu ihmisiä jolta pitää oikein alentuvasti rukoilla moikkaamista, ihan kuin heidän "hei/huomenta" olis kullan arvoinen. Ihan missä työssä vaan. Me tarjottiin siivojalle aamupalakin. Onhan yhteistyö siinäkin hyvä molemmille.!Sinuna jatkaisin tervehtimista, joku pv se moi viel tulee, mut sä oot aina kohtalias.
Mitenkäs nää nyt korreloi? Oon noin 40, reilusti ylipainoinen ja usein vittuuntunut, ja olen aina tervehtinyt töissä kaikkia siivoojista pomoihin. Hyvät tavat eivät ole painoindeksi- ja ikäriippuvaisia...
Kerrankin jouduin menemään keittiöön viemään lautasta ja kuppia. Siellä oli vain tämä kokki. Tervehdin ja kysyin, mihin voin jättää nämä astiat. Ensin ei tullut vastausta, sitten vihdoin kireästi: "Tiskipöydälle." Koko keittiö tuntui olevan yhtä metallista "tiskipöytää", joten epäröin ja päätin vain laittaa ne jollekin niistä ja otin askeleen yhtä tasoa kohti. Sitten tuli käsky: "Vasemmalla." Laitoin astiat sitten siihen vasemmalle, sanoi moikka ja hyvää viikonloppua ja menin, vastausta ei tullut, mutta pitkä tuhahdus. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteistä matalasti koulutettujen hierarkiapaskaa
Hohoho. Sitten kun pääset joskus korkeasti koulutettujen työpaikkoihin, näet mitä tiukka hierarkia tarkoittaa.
Toivottavasti en sitten sellaiseen koskaan pääse. Mulla (DI) on työkavereina AMK-inssejä ja tohtoreita ja kaikki mahtuvat hyvässä hengessä samaan pöytään syömään. Toista se oli silloin kun olin laitoshuoltajan sijaisena
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs nää nyt korreloi? Oon noin 40, reilusti ylipainoinen ja usein vittuuntunut, ja olen aina tervehtinyt töissä kaikkia siivoojista pomoihin. Hyvät tavat eivät ole painoindeksi- ja ikäriippuvaisia...
No, eivät todellakaan! Miksi aina ajatellaan, että ylipainoiset kadehtivat hoikkia, keski-ikäiset nuoria jne ? Itse olen reilusti ylipainoinen, onnellinen ja ystävällinen. Kohtelen kaikkia ihmisiä hyvin ja olen aidosti kiinnostunut ihmisistä ja heidän kuulumisistaan. Nuorena olin sairaalassa kesätöissä ja olin hierarkian alimmalla rappusella. Päätin, etten ikinä itse sorru moiseen käytökseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteistä matalasti koulutettujen hierarkiapaskaa
Hohoho. Sitten kun pääset joskus korkeasti koulutettujen työpaikkoihin, näet mitä tiukka hierarkia tarkoittaa.
Toivottavasti en sitten sellaiseen koskaan pääse. Mulla (DI) on työkavereina AMK-inssejä ja tohtoreita ja kaikki mahtuvat hyvässä hengessä samaan pöytään syömään. Toista se oli silloin kun olin laitoshuoltajan sijaisena
No tuskin laitoshuoltajan ex-sijaisena pääsetkään. Toista se on meillä akateemisessa maailmassa, jossa ei AMK-inssejä työskentele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteistä matalasti koulutettujen hierarkiapaskaa
Koskee kyllä ihan kaikkia ihmisiä. Tietäisitpä miten jotkut maisterit kohtelevat siivoojia ja vanhempiensa hoitajia.
Eipä tullut koskaan vastaan ikävästi käyttäytyviä asiakkaita vaikka olisivat miten korkeasti koulutettuja. Muut siivoojat taas olivat joskus ihan hirveitä. Eivät kaikki, mutta jotkut.
Kahdentoista viesti oli siis takoitettu ysille vastaukseksi. Ei aina ole kyse jostain mystisestä naiskateudesta... Jotkut vaan on moukkia ja/tai pissipäitä.
Vierailija kirjoitti:
Hierarkiaa tottakai, mutta miten suhtaudun? Annan heidänkin olla itselleni ilmaa? ap
Ei välttämättä. Itse en ole siivoustyössä vastaavaa kohdannut keittiöhenkilökunnan taholta. Syynä voi olla huono työilmapiiri keittiön puolella. Jos siellä kaikki inhoavat toisiaan eivätkä tervehdi, samaa käytöstä sovelletaan muihinkin.
Vierailija kirjoitti:
Perinteistä matalasti koulutettujen hierarkiapaskaa
No niinpä! Mä olin kouluavustajana ja yksi kansankynttilä otti oikein hampaisiinsa. (Oli naimisissa itseään tasokkaamman ja rikkaan miehen kanssa, hienot sukukartanot miehen puolelta yms. ja oli täten päässyt myös seurapiireihin, eli huono itsetunto, kun vielä koko ajan avoimesti kehumassa itseään)
Eräässä yhteydessä satuin kertomaan, että rakastan piirtämistä ja tekisin mielelläni kaikkea tähän ja askarteluun liittyvää. No, mitäs tämä rouva, tupsahti mun eteen 2 minuuttia ennen tunnin alkua, katsoi silmiin hyvin vitt.. maisesti ja sanoi: "No piirräs nyt mulle sellainen kalvo, jossa orava ja siihen teema O, eli o-kirjain, kun kerran niin taitojasi mainostit"! Eiku piirtämään. Hänellä oli kylläkin koko aamupäivä aikaa antaa tehtävä. Hah, ja onnistuin!
Lisäksi jätti omalla kahvikuppien tiskivuorolla "vahingossa" mulle ne tiskattaviksi. Muuten ei noteerannut yleensä mitenkään. Kun en tiskannut, juoksi mun perässä jonkun suklaapatukan takia, kun "Täytyyhän huolehtia, että sinäkin saat suklaata!" Olin silloin lihavahko, joten sen takia sitten piti päästä nolaamaan. Kaikkea sitä saa nähdäkin :D
Perinteistä matalasti koulutettujen hierarkiapaskaa