Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Karkkiriippuvuus!!?
10.01.2016 |
Olenko ainoa jota oma KARKIN syönti huolettaa mutta asialle ei vain pysty tekemään mitään? Ja ei en ole läski tai laiska mutta mulla on pakonomainen tarve syödä karkkia, usein salaa muilta, ahmien ja jakaminen muiden kanssa ärsyttää. En siis ole lihonut koska muuten liikun ja syön vähän mutta muut terveysvaikutukset tietysti ja kyllä lihominenkin pelottaa...en vain pysty lopettamaan. Joskus tuntuu että pitäisi perustaa sokeririippuvaisten tukiryhmä tms. Helppo olisi sanoa että mitäs ostan karkkia mutta joskus karkkihimo on niin kova että pakko lähteä kävellen kauppaan joka on parin kilsan päässä kun muut on suljettu tai rupena järsimään sokeripaloja tai leipomaan tms.
Onko kohtalotovereita vai olenko ihan sekaisin?
Kommentit (20)
Minulla sama. Ja jos en osta päivittäistä fixiä, niin todellakin löydän itseni leipomasta myöhään illalla jotakin helppoa, kuten mokkapaloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa että joku on pystynyt vähentämään! Toisten onnistumiskertomukset parantaa omaa uskoa :) Oon ite joskus pystynyt olemaan parin kuukauden lakossa mutta pienikin nami voi taas laukaista kierteen. Esimerkiksi kahvia ostaessa sain joskus mukaan yhden suklaakonvehdin ja sen syötyäni olikin pakko mennä ostamaan koko paketti samaa suklaata! :( ja siitä taas lähti päivittäinen herkuttelu... Pahinta on että en edes nauti karkin syönnistä. Ahmin sitä vaan ja joskus jopa tulee paha olo kaikesta makeasta. Silti on mahdotonta jättää esimerkikis suklaalevy kesken. AP
Veikkaan että olet vielä aika nuori. Kyllä se iän myötä vähenee. Itsekin vielä reilu parikymppisenä olin karkkiriiippuvainen, nyt oon 33 ja johonkin se karkkiriippuvuus on tässä vuosien varrella kadonnut. Monet karkit jopa ällöttää, sellaista keinotekoista makuainetta ja hirvittävän ylimakeita. Siitä on varmaan ainakin 8 vuotta kun viimeksi olen pystynyt syömään karkkipussin kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että olet vielä aika nuori. Kyllä se iän myötä vähenee. Itsekin vielä reilu parikymppisenä olin karkkiriiippuvainen, nyt oon 33 ja johonkin se karkkiriippuvuus on tässä vuosien varrella kadonnut. Monet karkit jopa ällöttää, sellaista keinotekoista makuainetta ja hirvittävän ylimakeita. Siitä on varmaan ainakin 8 vuotta kun viimeksi olen pystynyt syömään karkkipussin kerralla.
Toivottavasti ap:llä käy noin. Itse olen 35-vuotias eikä se himo mihinkään ole hävinnyt.
T. 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Up. Kertokaa miten ootte päässet tästä eroon :( AP
Vierailija kirjoitti:
Up. Kertokaa miten ootte päässet tästä eroon :( AP
Kohtuukäyttöä ei ole. Se on kylmästi poikki.
Tosin kun on onnistunut vieroittamaan itsensä karkista, niin varoitan: se ei enää maistukaan niin hyvältä, kun siihen sortuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen olin tuollainen. Sitten aloin kiukutella jos en saanut karkkia. Sitten alkoi väsymys ja päänsäryt. Pakko oli lopettaa, ennen kuin iski joku diabetes. Kerrasta poikki,eikä ikinä enää.
Kiitos vastauksista. Minäkin haluaisin lopettaa karkin syönnin kokonaan mutta se on pirun vaikeaa. Pahinta on se kun mies on työmatkoilla ja olen illat ja yöt yksin...Vaikka näkisin ystäviä klo 21 asti niin aina löydän jonkun kaupan joka on auki ja kotona yksin ollessani ahmin :( Leffoja en osaa katsoa ilman karkkia...jos en ole illan aikana syönyt karkkia niin sitten seuraavana aamuna aamukahvin kanssa pakko olla pullaa tms. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kromin lisääminen ruokavalioon auttanee makeanhimoon. Ja koska sulla on pinttynyt tuo tapa, on helpompi korvata se jollain kuin yrittää kokonaan lopettaa.
Kokeile vaikka purkkaa karkin sijaan.
Itselläni tuli stoppi kun tajusin että jatkuvat vatsakivut johtui karkinsyönnistä. Ei mitään järkeä potea vatsakramppeja vaan siksi ettei muka voi olla ilman ällöttäviä teollisia lisäainekikkareita. Lopetin kokonaan ja kivut hävisi. Nyt ei karkki enää maistu hyvälle.
Kyl se siitä, ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla sama. Ikävä kyllä lihominen alkoi noin 25-vuotiaana ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin ylipainoa onkin sitten rutkasti. Karkin ja suklaan syöntiä en vain pysty lopettamaan, himo on niin suuri että sitä vastaan taisteleminen on mahdotonta. Olen yrittänyt lisätä ruokavalioon vaikka mitä, proteiiniä, rasvaa, vitamiineja, kromia ja muuta, mutta mikään ei vie makeanhimoa pois. Täyskieltoon en ole ryhtynyt, koska en halua vielä syyllisyydentunteitakin tähän päälle. Syömilläni mielialalääkkeillä on luultavasti vaikutusta asiaan, mutta olen kuitenkin päättänyt, että mielummin lihn, kun kärsin masennuksesta.
Mikähän auttaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että olet vielä aika nuori. Kyllä se iän myötä vähenee. Itsekin vielä reilu parikymppisenä olin karkkiriiippuvainen, nyt oon 33 ja johonkin se karkkiriippuvuus on tässä vuosien varrella kadonnut. Monet karkit jopa ällöttää, sellaista keinotekoista makuainetta ja hirvittävän ylimakeita. Siitä on varmaan ainakin 8 vuotta kun viimeksi olen pystynyt syömään karkkipussin kerralla.
Toivottavasti ap:llä käy noin. Itse olen 35-vuotias eikä se himo mihinkään ole hävinnyt.
T. 2
Tätä toivon minäkin :o) Itse nyt 49-vuotias eikä himo ole mihinkään kadonnut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kerrassaan toivoton tapaus. Syön karkkia joka päivä. Tunnistan nuo kuvaukset vieroitusoireista ja tekosyiden keksimisestä, että pääsee kauppaan. Joulukuun aikana paino nousi n. neljä kiloa pelkällä suklaalla ja karkilla. Nyt yritän vähentää tarrataululla. Jos olen koko päivän syömättä herkkuja, saan tarran. Kymmenestä tarrasta saan mennä kangaskauppaan. Tänään olen päättänyt pitää tarrapäivän, joten ei herkkuja tänään. Aamusta jo tuntui, että täsdä päivässä ei oke mitään iloa tai toivoa... Pistääkö joku paremmaksi? Toivottavasti.
44 v ja kunnon riippuvuus täälläkin.
Itsellä liikunta helpottaa vähän makeanhimoa. Koetan myös syödä säännöllisemmin. Pahin makeannälkä töistä kotiin tullessa. Totaalilakko ei vaan sovi, saan oikeasti vierotusoireita. Niihin aika hyvä apu tummasta suklaasta. Pakkoahmimista ei sentään ole ollut
Itse sain karkit ensin korvattua suklaalla. Sitten pikkihiljaa suklaa tummempaan. 70% tummasuklaa pienempi paha plus sen terveellisyyshyödyt.
Sokerihiiri löytyy myös täältä! Helpotuksen vaivaan sain, kun aloitin 6viikon mittasen sokeriton, maidoton, viljaton -kokeilun eli söin todella puhtaita ja luonnonmukaisia raaka-aineita. Tän jälkeen karkki maistu jopa ällöttävältä. Sillon tällön nykyään syön ite leipomiani juttuja ja suklaata, mutta jäätelöt, karkit, einesleivokset ym. ei maistu.
Huomaan, että hiilarit tai no lähinnä viljat laukasee makeanhimon, joten niitä välttelen edelleen. Syön reippaasti rasvaa tilalla.
Vierailija kirjoitti:
Sokerihiiri löytyy myös täältä! Helpotuksen vaivaan sain, kun aloitin 6viikon mittasen sokeriton, maidoton, viljaton -kokeilun eli söin todella puhtaita ja luonnonmukaisia raaka-aineita. Tän jälkeen karkki maistu jopa ällöttävältä. Sillon tällön nykyään syön ite leipomiani juttuja ja suklaata, mutta jäätelöt, karkit, einesleivokset ym. ei maistu.
Huomaan, että hiilarit tai no lähinnä viljat laukasee makeanhimon, joten niitä välttelen edelleen. Syön reippaasti rasvaa tilalla.
Ja liikunta auttaa kans omaan syömiseen. Kun on käyny tekemässä tiukan treenin on pakko ajatella haluaako tuhota treenin tulokset sokerilla, vai antaa keholle niitä ravintoaineita, jotka auttaa palautumaan ja rakentamaan kehoa.
No kuka käskee karkkia ostamaan? On taas ihmisillä ongelmat...
Alue: Aihe vapaa
Et ole ainoa. Kyllä, on tullut välillä haettua kaupasta vain karkkia. Monet tuputtavat ohjeeksi korvaamaan karkin esim. hedelmillä tms., mutta mikään ei vie sitä himoa pois. Olen koko syksyn valmistellut itseäni vähentämään karkin syöntiä ja nyt aloitin sen. En todellakaan kykene mihinkään täyslakkoon, mutta olen pikku hiljaa alkanut vähentämään karkin määrää. Eilen söin vain yhden geishapatukan! Itsekuri on ainoa millä tuosta voi päästä. Olen helpottanut oloani sillä, että olen tiedostanut syöväni karkkia iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Nyt olen siirtänyt lenkkiaikaani niin, etten lähdekään töiden jälkeen lenkille, vaan käyn siellä silloin, kun normaalisti olisin käsi karkkipussilla. Vien siten ajatukset pois karkista.