Lue keskustelun säännöt.
Onko suomenruotsi jotenkin "vajaa" kieli kun puhujat lainaavat niin paljon sanoja suomesta?
10.01.2016 |
Kuuntelin Helsingissä käydessäni suomenruotsalaisia ja melkein joka lauseessa oli suomenkielinen sana. Ihan kuin olisin pystynyt seuraamaan keskustelua, vaikka en osaa lainkaan ruotsia. Eikö suomenruotsin sanavarasto ole kattava? Osaako joku puhuja tai tutkija kertoa?
Kommentit (25)
Miksi suomenruotsalaiset sanovat "korvalappustereot" kun tarkoittavat walkmaneja? Eikö sille löydy ruotsinkielestä omaa sanaa? Näin oli ainakin Tammisaaressa 90-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko suomenkieli jotenkin "vajaa" kieli kun puhujat lainaavat niin paljon sanoja englannista?
*blink*
Suomenkielisetkin lainaa englannista sanoja ja joskus joka toinen sana on englanniksi
Vierailija kirjoitti:
Ny ska jag viska paska.
*aaaasgarv*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko suomi jotenkin " vajaa " kieli kun ne ei osaa ääntää btä ja gtä kuten sivistyskansat ?
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomenruotsalaiset sanovat "korvalappustereot" kun tarkoittavat walkmaneja? Eikö sille löydy ruotsinkielestä omaa sanaa? Näin oli ainakin Tammisaaressa 90-luvulla.
Tää oli huippu :) 90-luvun umpisuomalaiset walkmanit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kaikki vähemmistökielet tekevät tuota. Niin on myös suomeen tullut valtavasti lainasanoja ruotsista ja venäjästä. Ja nyttemmin englannista. Aika idioottimaista kuvitella, että se olisi merkki lainaavan kielen huonoudesta. Mutta mitä voi odottaa ihmiseltä, joka on joutunut lukemaan kieltä koulussa, muttei ole oppinut sitä "lainkaan"....
Neitsyt Maria kirjoitti:
Onko suomenkieli jotenkin "vajaa" kieli kun puhujat lainaavat niin paljon sanoja englannista?
*blink*
Ne samat sanat menevät sukkana suomenruotsiin myös.
*blink*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, kaikki vähemmistökielet tekevät tuota. Niin on myös suomeen tullut valtavasti lainasanoja ruotsista ja venäjästä. Ja nyttemmin englannista. Aika idioottimaista kuvitella, että se olisi merkki lainaavan kielen huonoudesta. Mutta mitä voi odottaa ihmiseltä, joka on joutunut lukemaan kieltä koulussa, muttei ole oppinut sitä "lainkaan"....
En puhunut "huonoudesta" vaan vajavuudesta. Miksi suomenruotsalaiset eivät ota puuttuvia sanoja riikinruotsista? Sehän olisi luonnolisempaa.
Ap, suomenruotisi ei ole kieli, se on murre. Siinä missä savon murre ei ole kieli, vaikka joskus ehkä siltä Savossa käydessä tuntuukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No on normaalia että eri kielissä lainataan sanoja muista kielistä. Suomen kieli pullistee lainasanoja, joista osa on todella vanhoja kuten sana 'äiti' tai siiten uudempia kuten arkikielen sana 'tabletti', jota monet käyttävät sanan taulutietokone sijaan.
Slangi ja nuorten kieli on yleensä sellaista, jossa käytetään paljon erikielisiä sanoja mm. ympäristön kielivaikutteista, esim. stadin slangissa sata vuotta sitten oli paljon sanoja venäjänkielestä. Suomenkielisessä slangissa pk-seudulla näkyy nykyään sanastossa kuinka monikulttuurissa ryhmissä nuoret liikkuvat, joten sanastoa on arabiasta, somaliasta kuten englannistakin.
Suomenruotsalaiset nuoret ovat kaupungeissa usein hyvin kaksikielisiä sen lisäksi että pyörivät suomenkielisten kanssa ja seuraavat suomenkielistä mediaa, joten selvää on että tämä näkyy puheessa. Vanhemmassa ikäluokassa ilmiötä on vähemmän, mutta tietyt suomen sanat ovat aika hyvin iskostuneet suomenruotsiin, kuten sana 'kiva'.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kaikki vähemmistökielet tekevät tuota. Niin on myös suomeen tullut valtavasti lainasanoja ruotsista ja venäjästä. Ja nyttemmin englannista. Aika idioottimaista kuvitella, että se olisi merkki lainaavan kielen huonoudesta. Mutta mitä voi odottaa ihmiseltä, joka on joutunut lukemaan kieltä koulussa, muttei ole oppinut sitä "lainkaan"....
En puhunut "huonoudesta" vaan vajavuudesta. Miksi suomenruotsalaiset eivät ota puuttuvia sanoja riikinruotsista? Sehän olisi luonnolisempaa.
Vajaa oli sana, jota käytit, jokla selvästi viittaat samaan kuin puutteellisuus. Mistä lähtien se on ollut positiivinen seikka?
Suomenruotsi on ruotsin murre, ei erillinen kieli. Joten siinä on sanat nimenomaan "riikinruotsista".
Koska suomenruotsalaiset asuvat Suomessa, he saavat vaikutteita suomen kielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenkielisissä kirosanoissa ainakin on enemmän "potkua" kuin ruotsinkielisissä. Selittäisikö tämä osaltaan suomen sanojen käytön. Sjutton också.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kaikki vähemmistökielet tekevät tuota. Niin on myös suomeen tullut valtavasti lainasanoja ruotsista ja venäjästä. Ja nyttemmin englannista. Aika idioottimaista kuvitella, että se olisi merkki lainaavan kielen huonoudesta. Mutta mitä voi odottaa ihmiseltä, joka on joutunut lukemaan kieltä koulussa, muttei ole oppinut sitä "lainkaan"....
En puhunut "huonoudesta" vaan vajavuudesta. Miksi suomenruotsalaiset eivät ota puuttuvia sanoja riikinruotsista? Sehän olisi luonnolisempaa.
Vajaa oli sana, jota käytit, jokla selvästi viittaat samaan kuin puutteellisuus. Mistä lähtien se on ollut positiivinen seikka?
Suomenruotsi on ruotsin murre, ei erillinen kieli. Joten siinä on sanat nimenomaan "riikinruotsista".
Koska suomenruotsalaiset asuvat Suomessa, he saavat vaikutteita suomen kielestä.
vajaa:
vaillinainen, vajanainen, vajavainen (täyden, täydellisen vastakohtana). Vajaa maitolasi. Vajaaksi jäänyt matkalaukku. Katsomo oli osittain vajaa. Vajaa miehistö, joukkue.
Erik. mitan t. määrän yhteydessä. Vajaat sata miestä. Vajaat 20 prosenttia. Vajaat kaksi kilometriä matkaa. Vajaa t. vajaat puolet vastaajista kannatti ehdotusta. Vajaa kolmannes. Vajaat kolme neljännestä. Jäi voittajasta vajaan t. vajaat puoli minuuttia. Vajaalla puolella vastaajista. Vajaan metrin mittainen. Vajaan kolmen kilon painoinen. Kustannukset nousivat vajaaseen miljoonaan. Vajaassa viikossa. Pari(a) senttiä vajaa [= määrämittaa lyhyempi] lauta. Kello on viittä vajaa [tavallisemmin: vailla, vaille] viisi.
Muuten kiitos selityksestä.
Tiedätkö miten kaikki vaikkapa Euroopassa nykyisin puhutut kielet ovat syntyneet?
Onko kaikki kielet vähän vajaita kieliä, kun niissä on niin paljon lainasanoja? Vaikka et tunnista jotain sanaa lainasanaksi, voi se silti olla sellainen (esim. herne, hiiri, silta, kaura...).
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö miten kaikki vaikkapa Euroopassa nykyisin puhutut kielet ovat syntyneet?
Se olisikin mielenkiintoista tietää. Jos on joku nettisivu suomeksi, niin mielelläni lukisin.
Onko suomi jotenkin vajaa kieli kun on pitänyt niin paljon lainata sanoja ruotsin kielestä?
No ne on kakskielisii joten ei kai se oo ihme jos käytetään sitten molempia vaikka sekasinkin.