Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Epäoikeudenmukaisuus synnyttää katkeruutta

Vierailija
10.01.2016 |

Ärsyttää, kun toisessa ketjussa suhtaudutaan niin, että katkeruus kumpuaa ihmisen v-mäisesta luonteesta. Jos kokee suunnatonta epäoikeudenmukaisuutta, on kaksi selviytymisstrategiaa: joko katkeroituu ja antaa sen näkyä, tai yrittää päästä sen yläpuolelle ja suhtautua elämään positiivisesti. Se ei kaikilta helposti suju ja voi pahimmillaan aiheuttaa psykosomaattisia oireita. Puhumattakaan siitä, miten av:lla ja tosielämässä päivitellään, millainen kynnysmatto on.

Jos joku av-mamma tunnistaa itsessään katkeruutta, niin ihan teidän paskamaisesta luonteestako se on kiinni? Ihan vain tykkäätte olla katkeria, niinkö?

Jos olette päässeet katkeruudesta yli, niin miten se onnistuu? Vertaistukea, kiitos!

Kommentit (21)

Vierailija
21/21 |
10.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

8 vielä jatkaa, että olisin halunnut tietää, että miksi esimiehet toimivat noin? Mitä olisin itse voinut tehdä toisin, että olisin päässyt kehittymään kyseisessä työpaikassa?

Yleensähän kehotetaan kertomaan, mistä on kiinnostunut ja kaiketi olisi työnantajankin etu, että työntekijä on motivoitunut. Tuona aikana myös opiskelin vapaa-ajallani työnantajaa hyödyttäviä lisäopintoja yliopistossa, joten tuntui aika valjulta, kun esimerkiksi vähemmän koulutettu henkilö sai minullekin lupaillun työtehtävän tai talon ulkopuolelta otetulle henkilölle annettiin tehtäviä, joita itse olin hoitanut.

Mietipä, voisiko olla kysymys kateudesta? Eli sinä olet herättänyt kateutta paitsi työympäristössäsi, erityisesti pomossasi olemalla hyvä työssäsi, olemalla erityisen kiinnostunut siitä ja vielä kehdannut kouluttautua eteenpäin?

 

Olen nähnyt tämän tapahtuvan sekä itseni että parin muun kollegan kohdalla - pomo tuntee alemmuutta ja suosii itselleen mieluisia työntekijöitä, jotka eivät uhkaa hänen itsetuntoaan olemalla parempia kuin hän.... Omalta kohdaltani olin ymmälläni kunnes kolmannelle kollegalle kävi samoin, silloin vasta sain ahaa-elämyksen; meiltä otettiin kaikilta vähän kerrassaan kiinnostavat tehtävät pois ja tilalle saatiin kaikki työläät ja tylsät työt. Kunhan työmarkkinat alkaa vetää, lähdemme kaikki!

Kiitos kommentistasi! Vaikea sanoa, että onko kyse ollut kateudesta. Toisaalta taas sekä lähiesimies että muutkin esimiehet olivat kouluttautuneita eli siltä osin en oikein tiedä.

Kurjalta kuulostaa, että omalla työpaikallasi on ollut samansuuntaista toimintaa! Sitä tosiaan toivoisi, että työssä olisi mukana myös niitä "helmiä", jolloin oma motivaatiokin pysyisi korkealla. Silloin kun ne kiinnostavat työt viedään pois, niin se tuntui ainakin itsensä lähinnä rangaistukselta.

Tsemppiä uuden työpaikan löytämiseen!

 

Kiitos, sinulla on mukavan kannustava ote :D Uutta työpaikkaa tuskin kovin äkkiä löytyy mutta onhan tässä aikaa.

 

Omalla pomollani on kyllä koulutusta mutta tällaisilla huonoitsetuntoisilla ja kypsymättömillä ihmisillä kyse ei olekaan siitä, mitä itsellä on, vaan siitä, mitä joku muu voi saada - kukaan ei saa saada mitään eikä muilla saisi ollakaan mitään, kun se jotenkin kummallisesti on hänen mielestään häneltä itseltään pois. Ainakaan hän itse ei edesauta sitä, että joku sellainen pääsisi eteenpäin, joka pärjäisi. Sellaisia voi pönkittää, jotka ei pärjää, siinähän vain oma "erinomaisuus" korostuu.

 

 

Olen pohdiskellut tätä paljon. Se auttaa itseä sopeutumaan kun oikeastaan alkaa sääliä tällaista onnetonta tapausta, silloin ei katkeroidu. Katkerana oleminen a eläminen kun ei ole mukavaa eikä se autakaan mitään. Ja onhan siinä sekin hyvä puoli, että kun ei itseä hirveästi harmita (ainakaan vähän ajan päästä) niin se taas harmittaa sitä pomoa ;D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän neljä