Jos tulisitte nyt raskaaksi, mitä tekisitte?

Järkytys ja sen jälkeen mitä luultavimmin iloinen yllätys. Esikoinen on kyllä vasta 3kk, joten se järkytys voisi kestää jonkun aikaa :D

Edessä olisi abortti, muuta vaihtoehtoa en näe.

Vähitäänkin uusi Jeesus! Essuret on, 2 lasta on, jotka ns. tekemällä tehty!

Abortti, koska olen 20-vuotias enkä todellakaan ole valmis äidiksi tai edes halua lasta. 

Neitseellinen ihme! TAI

Kirjautuisin psykiatriseen hoitoon, koska eihän se olisi oikeasti mahdollista, kuvittelisin vaan.

Abortti tai adoptio. Sinänsä en haluaisi sikiöltä riistää mahdollista hyvää elämää minun virheeni vuoksi (olettaen siis että en huolehtinut ehkäisystä) mutta en myöskään haluaisi reilun 18 vuoden kuluttua ketään kotiovelleni etsimään äitiä.

Jeesus olisi. Kuopus 4 viikkoa vanha ja yhtä vanha on selibaattiin.

Olisin onnellinen. Ostimme juuri ison ok talon joten tilaakin olisi. Kaksi lasta on jo.

Abortti vaikka niin olen vastustanut sitä.

Kolme lasta on nyt, nuorin 1v joka oli vahinko. Ehkäisystä huolimatta tulin raskaaksi. Silti ihana vahinko olikin ja olen onnellinen että hän iltatähdeksi meidän perheeseen tuli, mutta enää neljättä lasta en yksinkertaisesi jaksaisi fyysisesti enkä henkisesti. Siksi olen varannut ajan sterilisaatioon, joka tapahtuu vielä tässä kuussa, jottei tarvitsisi aborttia koskaan tehdä. Enkä loppujen lopuksi tiedä, pystyisinkö siihen siltikään koskaan.  Ehkäisyyn en enää sattuneesta syystä luota täysin. 

Abortin joutuisin valitsemaan, valitettavasti. Olen 48- vuotias. Olen saanut sellaisia lääkkeitä perussairauteeni, ettei lapsen pitäminen ole mahdollista enää, vaikka olisin nuorempikin. Lapsi syntyisi vammaisena, jos selviäisi elossa raskaudesta.

Vetäytyisin Lappiin maailmalta piiloon raskauden ajaksi ja sitten antaisin lapsen adoptoitavaksi. Sen jälkeen muuttaisin ulkomaille ja vaihtaisin nimeni.

Meillä on käytössä käytännössä triplaehkäisy. Olen fanaattinen, en halua vauvaa, mutta en pystyisi aborttiin.

Tekisin abortin. Kyseessä olisi ehdottoman ei-toivottu lapsi. T. uudelleenkouluttautuva sinkku, jolle raskaus on suureksi osaksi terveysriski.

Minulla ikää on 46 ja esikoinen on 24 ja kuopus on 22. Lapset asuu omillaan, minä teen töitä noin 60h per viikko.

Vauva ei aivan sopisi kuvioon. Abortti.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kyseessä haluttu lapsi, iloinen yllätys, uusi Jeesus, adoption tai abortin harkinta vai ihan jotain muuta?

Uusi Jeesus se taitaisi olla. Ehkä menisin psykiatrille kysymään, onko minusta äidiksi, kun en yhtään muista, miten lapsi on voinut saada alkunsa. Aborttia en varmaan tekisi, mutta adoptiota voisin harkita.

Vierailija kirjoitti:

Vetäytyisin Lappiin maailmalta piiloon raskauden ajaksi ja sitten antaisin lapsen adoptoitavaksi. Sen jälkeen muuttaisin ulkomaille ja vaihtaisin nimeni.

Meillä on käytössä käytännössä triplaehkäisy. Olen fanaattinen, en halua vauvaa, mutta en pystyisi aborttiin.

Tripla?

Menisin neuvolaan ja panikoisin kaikkea mahdollista mitä tällä kertaa tapahtuu (viimeksi kuoli lapsen isä, kun olin raskaana). Nyt varmaan panikoisin jo lähes 40 vuoden ikääkin. 

Ihan odotettuna saisi syntyä.

Abortti. Periaatteessa elämäntilanteeni on sellainen, että vauva olisi jopa odotettavissa. Mutta en halua lasta ja abortin tekisin silmää räpäyttämättä. Tai no ehkä pelkäisim itse toimenpidettä, että se sattuu fyysisesti tai on ällöttävää.

Voisin synnyttää lapsen ja antaa hänet veljelleni ja hänen vaimolleen (jos sellainen olisi mahdollista) He ovat yrittäneet lasta jo vuosia.

Sen jälkeen ottaisin itse heihin etäisyyttä, muuttaisin varmaan ulkomaille.

Pitäisin lapsen, eli olisi ihan kiva yllätys.

Olemme miehen kanssa olleet yhdessä jo vuosia, kummallakin on ammatti ja taloudellinen tilanne aika hyvä. Emme ole vielä aikoneet perhettä perustaa, mutta jos sattuisi vahinko niin ei haittaisi.

Tekisin abortin ja varmistuisin siitä, että minulla on maailman huonoin tuuri. Meillä on käytössä triplaehkäisy (e-pillerit, kortsu+keskeytetty).