Te tupakoinnin lopettaneet, joilla taipumusta masennukseen

Tupakki pahentaa ja pitää alakuloa yllä, vie energiaa ja lisää ahdistuneisuutta. Lopettamalla saat ainoastaan paremman olon pidemmän päälle. Hetkellinen helpotus on vain pirullinen valhe.

Koska tupakka vaikuttaa aivojen mielihyväkeskukseen ja välittäjäaineisiin, joiden toiminta on minulle ongelmallista, haluaisin kuulla omakohtaisia kokemuksia tupakoinnin lopetuksesta niiltä, joilla on taipumusta masennukseen. En halunnut kuulla yleistä diipadaapaa, jota jokaisessa oppaassa ja nettisivuilla toitotetaan.

Lopetan joka tapauksessa. Haluan tietää mahdolliset huonot puolet, jotta voin ja osaan varautua. Siis up. Ap.

Itse en huomannut kolmen kuukauden tupakkalakossa oikeastaan mitään. Se hieman harmitti. Nyt polttelen taas ja suunnittelen uutta taukoa.

Tupakan lopettaminen ei kyllä pahenna yhtään mitään vaivaa,päinvastoin.

Nelosen kommentti ei tarjonnut mitään uutta näkökulmaa tähän keskusteluun. Lähimmäksi haluamaani kokemusperäistä tietoa on päässyt nro 3.

Aihe ei koske sellaisia, jotka eivät ole koskaan itse tupakoineet. Tai sellaisia, jotka haluavat viisastella ja kiillottaa omaa kruunuaan.

Itse koin huonoa omatuntoa tupakoinnista, joten lopettaminen sai minut tuntemaan itseni ainakin jossain onnistuneeksi. En huomannut oikeastaan muuta eroa, koska tupakointini syyt olivat lähinnä sosiaalisia ja tilanteisiin sidoksissa olevia, en ole koskaan ollut fyysisesti tupakasta kovinkaan riippuvainen. Mutta siis minulle tupakoinnin lopettaminen oli vain positiivinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Nelosen kommentti ei tarjonnut mitään uutta näkökulmaa tähän keskusteluun. Lähimmäksi haluamaani kokemusperäistä tietoa on päässyt nro 3.

Aihe ei koske sellaisia, jotka eivät ole koskaan itse tupakoineet. Tai sellaisia, jotka haluavat viisastella ja kiillottaa omaa kruunuaan.

Kiitoksia. Tosiaan olen ollut ilman tupakkaa useita kuukausia viime vuonna, mutta retkahdin kuitenkin polttamaan. En sitten tiedä pitäisikö kokeilla olla vaikka vuosi polttamatta. Jonkun asteista masennusta epäilemättä poden, mutta en ole havainnut että tupakoimattomuus olisi vaikuttanut suuntaan tai toiseen, mikä on tietty hieman harmillista. Toki olisi parempi olla pilaamatta elimistöään niinkin turhalla asialla kuin tupakointi, mutta se tapa on vahvana. Psykologiaa.

Minua tupakka masensi hirveästi, mutta kun lopetin, niin masennus paheni hetkellisesti. Muutaman viikon oli todella masentunut ja ahdistunut. Sitten alkoi hieman helpottaa ja olo on parempi kuin poltellessa. Petollista siinä oli se että kun olo oli parempi, niin alkoi taas tehdä mieli tupakkaa. En kuitenkaan sortunut, onneksi.

Minulla on taipumusta masennukseen. Tupakkalakko kaatui kerta toisensa jälkeen siihen, että masennus yltyi todella pahaksi siinä toisen lakkoviikon päättyessä. Fyysisiä vieroitusoireita ei oikeastaan edes ollut. Onnistuin kaksi kertaa lopettamaan tupakoinnin, kun jaksoin yli sen pahan masennusvaiheen. Sitä kesti lakkoviikot 3-4. Siinä vain tuntui kuin seinät kaatuisivat totaalisesti päälle, olen täysin paska ihminen, joka ei ansaitse elää ja jota kukaan ei rakasta, olen taakka kaikille, parempi olisi ajaa rekan alle jne. Kun sain itseni pidettyä pinnalla tuon ajan, sen jälkeen masennus haihtui ja oli paljon helpompaa.

Ensimmäisen onnistuneen lopettamisen jälkeen olin tupakoimatta kaksi vuotta, kunnes menin kerran baarissa pummaamaan kaverilta savut ja sille tielle jäin... Sen jälkeen yritin taas monta kertaa lopettaa, mutta aina kaatui tuohon mahdottomaan henkiseen esteeseen, kunnes kerran taas onnistuin. Nyt polttamatta kolme vuotta.

Minä olen ollut alle parikymppisestä asti ensin viihdetupakoija ja kahdeksan vuotta olen polttanut yhä enenevissä määrin säännöllisesti. Poltan n. 8 savuketta päivässä. Olen nyt vähän alle 40-vuotias.

Tästä on muutamia vuosia, kun koin pahan romahduksen enkä ole toipunut kunnolla. Viime syksy oli taas erittäin huono jakso. Noihin jaksoihin liittyvät nro 9:n kuvaamat tunteet. Näistä syistä haluan tietää, mitä on edessä. Jaksan parin kolmen viikon ahdistusjakson, mutten koko kevään mittaista alamäkeä.

En ole koskaan aiemmin ollut tupakkalakossa tai harkinnut siihen ryhtymistä. Kokeilin syksyllä silkasta uteliaisuudesta, kuinka monta päivää voin olla tupakoimatta. Kolme meni ilman vierotusoireita enkä sittenkään lähtenyt tupakalle fyysisten syiden vuoksi.

Kiitos teille, jotka vastasitte siihen, mitä kysyttiin!

Kokeillaan vielä yksi nosto.

Alkuun olo pahenee. Ahdistaa, vituttaa, masentaa, you name it! Siis tuntuu että elämä on kamalaa ja turhaa ilman tupakkaa. Ja että olisit sata kertaa kamalampi ihminen ilman. Kyse on vierotusoireista. Savuttomana (kun on päässyt vierotusoireista) on pidempi pinna, ahdistaa vähemmän, on parempi mieli ja parempi jaksaminen. Tämä omakohtainen kokemus.

Niin ja minulla: Ekat 1-2 päivää helppoja, siitä viikon on raivon partaalla (itseään ja muita kohtaan), itse melkein tuhonnut parisuhteeni tässä kohdin. Sitten iskee 1-2 viikon ahdistus ja alakulo. Elämällä ei ole merkitystä ja olisi parempi kadota maan päältä. Sen kun on kestänyt, on helpottanut jo pahin. Sitten vaan seuraavat vuodet malttaa muistaa kuinka vaikeaa on päästä irti ja kuinka helposti taas ratkeaa siitä yhdestäkin uudestaan. -12-

1,5 vuottaa ollut polttamatta. Pinna palaa paljon nopeammin, kuin poltaessani.

En itse ole ollut koukussa mutta eräältä joka on/on ollut koukussa kuulin, että kyllä on masentanut tosi rankasti kun on yrittänyt lopettaa. Toisaalta myös tupakointi itsessään kuulemma masentaa kun taas nuuska ei.

Nyt on menossa kolmas päivä lopetuspäätöksestä. Fyysisiä vierotusoireita ei ole ollut lukuunottamatta katkonaisia yöunia eikä mielialakaan ole huono. Toistaiseksi tuntuu hyvältä. - Ap

Oloni pareni lopettamisen jälkeen. Olo on vieläkin joskus masentunut mutta on parempi olo kun ei polta

Up. Masentuneena tosiaankin vaikeampi lopettaa. Olin 13v polttamatta paniikkihäiriöstä samalla koko ajan kärsivänä. Mutta sitten kun romahdin masennukseen, niin aloitin uudelleen. Se on jonkinlainen itsetuhovietti mikä minulla vetää tupakoimaan. Kun ei pelkää syöpää, niin jopa jotenkin toivoo, että kärsimys muuttuisi fyysiseksi. Lopettaahan tuo rööki pitäisi, mutta kun henkinen olo on mitä on, niin hirveän paljon vaikeampaa kuin "terveenä" lopettaminen.

Vuosia tupakointia muka stressin lievittämiseksi. Nyt olen ollut ajoittain polttamatta , jolloin oloni on iloisempi ja aikaansaava. Elämä tuo haasteita ja tupakka huuleen ja siitä seuraa että ahdistus lisääntyy.

Vihdoin sain tietää että tupakointi estää serotoniinia. Tulehduttaa aivot ja horjuttaa merkittävästi mielen terveyttäni.Lue lisää ja tervehdy. Harmittaa etten tiennyt tätä. Tiesitkö Sinä, kokeile.

Olin Masentunut ja alakulonen ja stressaantunu ketju tupakoitsija,  lopetin ku 3 viikkoa polttamatta ...ei tehny ees mieli polttaa mutta sit iski 3 viik kohdalla aivan järkkyttävä masennus,   itku kurkussa, tunne kukaan ei rakasta, oon yksin...enkä voi vetää ees röökiä , itse murha olo...se oli pelottavaa!! Tuli tunne että sekoon päästä.  Sit mä poltin 2 päivää ketjussa  ja sit lopetin uudestaan .  Toi masennus on pahin, ku tulee yhtääkkiä tunne että on niin yksinäinen ja elämä on tylsää. 

Pitää  liikkua , tehä muuta ja hemmotella itteensä säästyneillä rahoilla että pääsee masennuksen yli. 

ps.  Auttaa jaksamaan , nyt ollu 1 kk polttamatta ni minua luultiin 20 v nuoremmaksi ja yståvä kysy mitä oot tehnyt iholle kun näyttää niin hyvältä ( en oo kertonut että lopettanu röökin) 

.