Mistä ihmeestä lapselle kummit?

Meillä saatiin kyllä kahdelle muksulle hyvin kummit sukulaisista, vaan nyt tälle kolmannelle on kyllä kummit kiven alla.

Ikävältä tuntuisi sitten kirkon puolesta jotkut kummit pyytää. Kun eivät ole tuttuja eivätkä sukulaisia.

Eilenkin ja vielä tänääkin nolottaa, kun menin onneton kysymään kummiksi sukulaisen mieskaveria. Hän on tuon henkilön kanssa noin vuoden verran pitänyt yhtä. Vaan sukulainen kirjoitti takaisin, että pelkäsi kysymystäni ja pahoitti mielensä ylipäätään kysymyksestäni. Hänelle kummiasia on pyhä juttu. Ja hänestä ei suunnitelmamme ollut ollenkaan hyvä. Kun eivät siis ole pitkään olleet yhdessä ja kun olemme tuon mieskaverin vain kerran tässä nähneet. Mieskään ei ole valmis kummiksi ryhtymään, kun ei vielä kunnolla tunneta toisiamme.

Vaan onnettomalta tämä juttu alkaa näyttämään. Kun ei meillä kummallakaan ole kaveriverkostoa ja meillä on myös olemattomat sukulaisverkostot.

Enkä oikein kehtaisi kummeksi kysyä perhekerhossa näkemiäni äitejäkään. Kun ei tavata muualla kuin tuolla kerhossa ja kun lähinnä vain kuulumiset heidän kanssaan vaihdetaan.

Harmillista olisi vain tämän kolmannen nimi ilmoittaa pelkästään maistraattiin ja häntä ei sitten liitettäisi kirkon jäseneksi. Kun me kaikki muut olemme kirkon jäseniä.