Miltä se tosirakkaus tuntuu?

Vierailija kirjoitti:

Miten määrittelet rakkauden? 

 

Nämä ovat ajatuksiani;

Nykyään monet mieltää rakkauden feromonirakkaudeksi, joka on puhtaasti biologiaa. Voit rakastua tällöin toiseen ensisilmäyksellä; perhosia lentää vatsassa, on kova ikävä ja ajatukset täyttyy vain hänestä. Tällöin tulee usein myös sokeaksi, jolloin toisen huonoja puolia ei nää. Tällaista rakkauta kokevat parit, joilla on mahdollisimman erilainen immuunipuolustus, jolloin heidän jälkeläiset saisivat mahdollisimman hyvän geeniperimän. Rakkauden tunteet kuitenkin laimenee parin vuoden päästä ja silloin alkaa miettimään, kenen kanssa sitä oikein on ja tää tyyppi ei välttämättä ookkaan se, mitä oletti..

 

Voit myös rakastua ihmisen luonteeseen, mutta teillä ei välttämättä tuu noita ihania"fyysisiä oireita". Tämä on enemmän "järkirakkautta". Joidenkin tutkimusten mukaan onnellisuus järjestetyissä avioliitoissa kasvaa, kun tossa ensimmäisessä vaihtoehdossa useimmiten laskee. Rakkaus on myös tahtoa.

 

Todellinen rakkaus syntyy vuosien kuluessa ja tuntuu lämpimältä ja ihanalta. Ei kuitenkaan joka hetki. Rakkaus lasta kohtaan on taas ihan oma lukunsa ja sitä monet kutsuvat todelliseksi rakkaudeksi.

Feromonit saavat aikaan sen ihastumisen ja rakastumisen tunteen. Ilmaiset hormonihuurut tosiaan tasoittuvat parissa vuodessa, mutta se ei välttämättä tarkoita, että rakkaus loppuu, mikäli on muodostunut muuta yhdessäpitävää kiintymystä. Esim seksissä erittyvä oksitosiini lisää pariskunnan kiintymystä toisiinsa. Yhtälailla kuin ns. Järkeen perustuvassa rakastamisessa tässä biologian aikaansaamassa rakastamisessa on kyse siitä, että molemmat tekevät suhteen eteen töitä ja tahtovat rakastaa. Jotkin tietysti rakastuvat niihin rakastumisen fiiliksiin ja siitä syystä siirtyvät suhteesta suhteeseen kun tuntuu, että se tunne haalenee.