Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Akateemisten mollaaminen
04.01.2016 |
On taas aika huomauttaa tästä asiasta niille, jotka tulee ihan kylmiltään tälle palstalle. Nyt on taas aika, kun tätä hölmöjen hommaa taas hiukan enemmän tällä palstalla harrastetaan.
Amisten keskuudessa on kansanhuvi haukkua "koppavia akateemikkoja". Tähän samaan haukkumiseen kuuluu se, että väitetään kirkasotsaisesti, että akateemiset haukkuvat kaikkialla amiksia. Kehotankin palsta-aloittelijoita seuraamaan palstaa. Hyvin pian huomaat, että tosiaan amikset tehtailevat näitä "koppavat akateemikot"-juttuja, akateemiset taas eivät yleensä reagoi mitään, ja eivät todellakaan ole ihmeen kiinnostuneita kommentoimaan amiksia ja amisten tekemisiä. Viisaampi huomaa kyllä todellisuuden, mutta aina joku menee vipuun.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän hölmöä tähän on aamuun mennessä kertynyt? Ei varmaan mitään uutta ja yllättävää...
Ei mitään. Jatkuisko nyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suski79 kirjoitti:
Mä tunnen yhen siivoojan joka on oikeasti tyhmä. Samoiten tunnen yhden DI joka on kyllä täysi idiootti. Mutta kaikkein typerin on yksi tutkija, siis tohtori, se ei kyllä ymmärrä mistään mitään.. Ihan hukassa ja sosiaalisesti täysi idiootti.. Ei kavereitakaan kun varmaan kaks tai kolme,..Mut se on kotoisin jostain pikku oaikkakunnalta ja sen perhekkin on kai jotenkin.. Outoa porukkaa.. Sukunsa ainoa akateeminen.
Ihmisen on vaikea ymmärtää toisen erilaisuutta. Onhan se kyllä muuten aivan kauheaa olla kotoisin pieneltä paikkakunnalta! Voi hirveää, miten joku voi olla syntynyt jonnekin pikkupaikkakuntaan.
Jokaikinen amiskoulukaverini lopetti yhteydenpidon kuin seinään sen jälkeen, kun pääsin myöhemmin yliopistoon valmistuttani ensin amiksesta. Yksikään noin ei onnitellut. Hieman ihmettelin, miksi. Minulla ei ollut tarvetta kerskailla, ja vaikka ihmisenä en muuttunut yhtään, ilmeisesti heidän mielikuvansa minusta muuttuivat. Näin voi fiksukin ihminen olla mielikuviensa vanki.
Vierailija kirjoitti:
DI:na kyllä hävettää oman alan insinöörien ja dippainssien kykenemättömyys/kädettömys lattiatason hommiin. Kummasti meinaan esim työmaan vastuullisena olisi uskottavuutta arskojen keskuudessa jos osaisi edes käytännön perusjutut. Jos pääsen vaikuttamaan uusien jeppejen rekryämiseen, amitsutaustainen insinööri tai DI (amitsu -> tekuAMK -> teknyo) menee aina ylitse vastaavan lukiotaustaisen. Sen on meinaan 15 vuotta sähköalalla opettanut karvaasti.
T: DI (ja tekuinssi ja sähköarska)
sanovat todella että kantsis sähköalan dipaksi käydä amis,AMT ja sitten teknilliseen yliopistoon. Esim DI/tuotantotalous amis ei edes pääse ellei oo käynyt lukiota ellei oo niin välkky että itse opiskelemalla pääsee eli on samalla viivalla lukiolaisten kanssa. Tai sitten suorittaa lukion ja eritoten pitkän matematiikan amiksen ohella. Niitäkin on. Kannattaa myös panostaa enkkuun ja fysiikkaankin.
Vierailija kirjoitti:
Suski79 kirjoitti:
Mä tunnen yhen siivoojan joka on oikeasti tyhmä. Samoiten tunnen yhden DI joka on kyllä täysi idiootti. Mutta kaikkein typerin on yksi tutkija, siis tohtori, se ei kyllä ymmärrä mistään mitään.. Ihan hukassa ja sosiaalisesti täysi idiootti.. Ei kavereitakaan kun varmaan kaks tai kolme,..Mut se on kotoisin jostain pikku oaikkakunnalta ja sen perhekkin on kai jotenkin.. Outoa porukkaa.. Sukunsa ainoa akateeminen.
Ihmisen on vaikea ymmärtää toisen erilaisuutta. Onhan se kyllä muuten aivan kauheaa olla kotoisin pieneltä paikkakunnalta! Voi hirveää, miten joku voi olla syntynyt jonnekin pikkupaikkakuntaan.
Jep. Ja samalla on tietty ihan selvää, että ne pikkupaikkakunnan duunarit on ihan ok, mutta akateeminen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DI:na kyllä hävettää oman alan insinöörien ja dippainssien kykenemättömyys/kädettömys lattiatason hommiin. Kummasti meinaan esim työmaan vastuullisena olisi uskottavuutta arskojen keskuudessa jos osaisi edes käytännön perusjutut. Jos pääsen vaikuttamaan uusien jeppejen rekryämiseen, amitsutaustainen insinööri tai DI (amitsu -> tekuAMK -> teknyo) menee aina ylitse vastaavan lukiotaustaisen. Sen on meinaan 15 vuotta sähköalalla opettanut karvaasti.
T: DI (ja tekuinssi ja sähköarska)
sanovat todella että kantsis sähköalan dipaksi käydä amis,AMT ja sitten teknilliseen yliopistoon. Esim DI/tuotantotalous amis ei edes pääse ellei oo käynyt lukiota ellei oo niin välkky että itse opiskelemalla pääsee eli on samalla viivalla lukiolaisten kanssa. Tai sitten suorittaa lukion ja eritoten pitkän matematiikan amiksen ohella. Niitäkin on. Kannattaa myös panostaa enkkuun ja fysiikkaankin.
tuotantotalouteen jos aikoo niin yhteiskuntaoppi ja ka yli 9.
no kyllä aina silloin tällöin törmää akateemiseen joka on niin täynnä itseään että ei suostu tekemään töitä ei akateemisen kanssa. Ja ei todellakaan tarkoita että olisi pätevä, yleensä päin vastoin. En nyt kauheasti lähtisi akateemisia kokonaisuutena silti mollaamaan. Vähän olen, joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämän koulu se olla pitää ! Toisen astee kouluttus on säälittävää saati sitte joku siitä korkeempi tutkinto .! Oppi velvolisuuden jälkeen vaan suoraan töihi vaikka risumettää...... KYLLÄ IHMINEN TYÖTÄ SAA KU HAKEE ! suomen maa ei selviä jos pellet vaan iopiskelee eikä heti rupee töitä tekee !
Kyse on ihan vaan amisten alemmuudentunnosta, jota yritetään paikata mollaamalla, brassailemalla tms. En muuten tunne yhtään akateemista, joka ei olisi opintojen ohessa tehnyt duunaritöitä. Itselleni niissä hommissa ikävystyttävintä on se, että työn oppii nopeasti ja sitten jokainen päivä on samanlainen, sitä saman toistamista iänikuisesti. Akateemisissa töissä saa haastetta ja voi koko ajan kehittyä, mikä on itselleni tärkeämpää kuin esim. palkan suuruus (joka sekin tosin oli duunaritöissä huonompi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni lakimies on ihmetellyt kuinka saan parempaa palkkaa duunarina kuin he lakimiehinä. Olenkin sanonut heille että ihmettelin samaa asiaa kun itse olin lakimies. Ei duunarius tai akateemisuus tee kenestäkään sen kummempaa. Akateeminen voi tietysti ylpeillä sillä että on todistetusti fiksumpi kuin se tyhmin 30% kansasta. Tosin tuon todistaminen käy suhteellisen nopeast ilman tutkintoakin.
Minä jaksan taas ihmetellä tuota ainaista palkasta ja sen suuruudesta puhumista. Entä työn mielekkyys? Itse ja varmasti moni muukin akateeminen arvottaa työnsä sen kautta.
Kyllä mulle on akateemisena korkea palkka yksi tärkeimmistä ellei jopa tärkein asia työssä. Korkeapalkkainen työ oli yksi niistä asioista, minkä vuoksi yliopistoon hain opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni lakimies on ihmetellyt kuinka saan parempaa palkkaa duunarina kuin he lakimiehinä. Olenkin sanonut heille että ihmettelin samaa asiaa kun itse olin lakimies. Ei duunarius tai akateemisuus tee kenestäkään sen kummempaa. Akateeminen voi tietysti ylpeillä sillä että on todistetusti fiksumpi kuin se tyhmin 30% kansasta. Tosin tuon todistaminen käy suhteellisen nopeast ilman tutkintoakin.
Minä jaksan taas ihmetellä tuota ainaista palkasta ja sen suuruudesta puhumista. Entä työn mielekkyys? Itse ja varmasti moni muukin akateeminen arvottaa työnsä sen kautta.
Kyllä mulle on akateemisena korkea palkka yksi tärkeimmistä ellei jopa tärkein asia työssä. Korkeapalkkainen työ oli yksi niistä asioista, minkä vuoksi yliopistoon hain opiskelemaan.
Ja sitten amis tulee tekeytymään akateemiseksi. Jälleen kerran...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni lakimies on ihmetellyt kuinka saan parempaa palkkaa duunarina kuin he lakimiehinä. Olenkin sanonut heille että ihmettelin samaa asiaa kun itse olin lakimies. Ei duunarius tai akateemisuus tee kenestäkään sen kummempaa. Akateeminen voi tietysti ylpeillä sillä että on todistetusti fiksumpi kuin se tyhmin 30% kansasta. Tosin tuon todistaminen käy suhteellisen nopeast ilman tutkintoakin.
Minä jaksan taas ihmetellä tuota ainaista palkasta ja sen suuruudesta puhumista. Entä työn mielekkyys? Itse ja varmasti moni muukin akateeminen arvottaa työnsä sen kautta.
Kyllä mulle on akateemisena korkea palkka yksi tärkeimmistä ellei jopa tärkein asia työssä. Korkeapalkkainen työ oli yksi niistä asioista, minkä vuoksi yliopistoon hain opiskelemaan.
Ja sitten amis tulee tekeytymään akateemiseksi. Jälleen kerran...
Ihan akateeminen olen. Mitä väärää siinä on, että pitää korkeaa palkkaa tärkeänä? Miksi akateeminen ei saisi pitää korkeaa palkkaa tärkeänä? Uskon vahvasti, että erittäin moni muukin akateeminen pitää korkeaa pakkaa tärkeänä, eivät ainoastaan puhu siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni lakimies on ihmetellyt kuinka saan parempaa palkkaa duunarina kuin he lakimiehinä. Olenkin sanonut heille että ihmettelin samaa asiaa kun itse olin lakimies. Ei duunarius tai akateemisuus tee kenestäkään sen kummempaa. Akateeminen voi tietysti ylpeillä sillä että on todistetusti fiksumpi kuin se tyhmin 30% kansasta. Tosin tuon todistaminen käy suhteellisen nopeast ilman tutkintoakin.
Minä jaksan taas ihmetellä tuota ainaista palkasta ja sen suuruudesta puhumista. Entä työn mielekkyys? Itse ja varmasti moni muukin akateeminen arvottaa työnsä sen kautta.
Kyllä mulle on akateemisena korkea palkka yksi tärkeimmistä ellei jopa tärkein asia työssä. Korkeapalkkainen työ oli yksi niistä asioista, minkä vuoksi yliopistoon hain opiskelemaan.
Ja sitten amis tulee tekeytymään akateemiseksi. Jälleen kerran...
Ihan akateeminen olen. Mitä väärää siinä on, että pitää korkeaa palkkaa tärkeänä? Miksi akateeminen ei saisi pitää korkeaa palkkaa tärkeänä? Uskon vahvasti, että erittäin moni muukin akateeminen pitää korkeaa pakkaa tärkeänä, eivät ainoastaan puhu siitä.
Tässä on asiana se, että korkeakoulu ja työ ihan tosta vaan kytketään yhteen. Ihan kaikilla akateemisilla, joita tiedän, korkeakoulutus ja työ on eri maailmoja. Tiedän, että tää on amiksille vaikea käsittää, mutta tärkein syy mennä opiskelemaan korkeakouluun on halu opiskella sitä asiaa. Yhteys korkeakoulutus->työ/palkka ei ole mikään automaattinen itsestäänselvyys.
Alue: Aihe vapaa
Mitäköhän hölmöä tähän on aamuun mennessä kertynyt? Ei varmaan mitään uutta ja yllättävää...