Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ärsyttää ihmiset, jotka pitävät amisammatteja huonompina ammatteina!

Vierailija
04.01.2016 |

Yllättävän monen olen kuullut sanovan jotain sellaista kuin "joutuivat sitten valitsemaan huonomman ammatin, kun eivät rahkeet riittäneet korkeakouluun". Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, etteivät kaikki edes halua korkeakouluun, vaan heidän unelma-ammattinsa on nimenomaan juuri "duunarityötä". Kyllä duunareitakin tarvitaan, eivät kaikki voi olla korkeasti koulutettuja. Miksi niin monet yleistävät, että amis on tarkoitettu heikkolahjaisille ja peruskoulussa huonosti menestyneille?

Kommentit (53)

Vierailija
41/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikkia tarvitaan. 

Vierailija
42/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikös amikseen ole nykyään keskimäärin vaikeampi päästä kuin lukioon?

Pakkohan niin on olla, kun korkeakouluista valmistuu yhä enemmän automatisoijia, jotka vähentävät duunareiden tarvetta. Kun konemaisesti tehtävät työt katoavat niin työttömyystilanne tulee vielä pahenemaan entisestään. Ja virheellisesti moni silti ajatteee, että lapsia tulisi nyt vääntää "koska suuret ikäluokat" vaikka pitäisi se vääntäminen jättää vähemmälle "koska aina vain vähemmän työpaikkoja".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tienaan välillä 5000e kuukaudessa.

Terveisin amiksen käynyt.

 

Vietän onnellista elämää. Vapaa-aika on se mikä tekee onnelliseksi. Työ vain pakollinen paha että on rahaa elää elämää. 

Vierailija
44/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä joillekin aloille ammattikouluun on edelleenkin vaikea päästä, ja yksi niistä on täällä mollattu hiusala. Tyttäreni kaveri pääsi sinne kyllä, kun keskiarvo oli yli 9, mutta tyttöni ei päässyt 7,8:n keskiarvolla. Moneen lukioon sellaisella todistuksella olisi päästy kevyesti. Toinen tyttöni taas meni ammattikouluun, vaikka kirjoitti kohtalaisen hyvät yo-paperit (heikoin arvosana oli M). Hänellä olisi älli riittänyt hyvinkin korkeakouluun, mutta sieltä ei löytynyt mieleistä opiskelualaa.

Vierailija
45/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta tärkeintä on, että ihminen löytää mieleisensä alan ja ammatin, olipa ammattiin vaadittava koulutustaso mikä tahansa. Kuitenkin olen huomannut, että ammattikoulun käyneissä on enemmän niitä, jotka lopulta ovatkin tyytymättömiä sekä työhönsä että työpaikkaansa, kuin akateemisissa. Tottakai on paljon niitäkin, jotka vielä 20 vuoden päästä valmistumisesta ovat innoissaan omasta työstään ja menevät töihin mielellään. Ammattikoulun käyneillä on olemassa vielä - toki alasta riippuen - se riski, että työn fyysisen kuormittavuuden vuoksi he eivät olekaan vanhuuseläkeikään asti työkykyisiä ja työpaikan vaihto ei onnistu ilman uudelleenkoulutusta. Nivelrikot, selkävaivat yms toimintakykyä haittaavat sairaudet ovat usein seurausta staattisesta kuormituksesta, joka on fyysisesti raskaissa töissä varsin tavallista. 

Vierailija
46/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikäköhän on huonompi ammatti? Jos katsotaan tilastollisesti, niin valitaan se tilastollinen voittaja:

 

- huonommin palkattu ammatti: amis

 

- fyysisesti raskaampi ammatti: amis

 

- huonommat työehdot: amis

 

- tyhmempi työntekijä: amis

 

- likaisempi työ: amis

 

- yksitoikkoisempi työ: amis

 

...

 

Eiköhän ole aika selvää, että amisammatit ovat niitä huonompia ammatteja.

 

Ehkä jotkut haluavatkin fyysisesti raskaampia ammatteja. Eipä siinäkään paljon hohtoa ole, kun istuu toimiston tuolissa koko päivän. Hartia- ja niskavaivatkin saa kaupan päälle, sekä näköongelmia tietokoneruudun jatkuvasta katsomisesta. Erittäin tylsällekin se tuntuu, kun ei liikkua saa yhtään paitsi tauoilla, eikä tilanteet vaihdu.

Palkka; monet duunariammatit ovat paljon paremmin palkattuja, kuin korkeakoulutusta vaativat.

Likaisuus; no voi kauheaa! Ihmiset ovat vain nykyisen mukavoitumisen myötä tulleet sellaisiksi velliperseiksi, että tuollaistakin kauhistellaan. Nykysin sitäpaitsi niin suuri osa vanhoista ennen käsillä tehdyistä likaisista töistä tehdään nappia painamalla tai prosessia valvomalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärrä miksi amikset eivät kykene myöntämään etteivät he keskimäärin yllä akateemisten tasolle älyllisesti. Se ei tietenkään tee amiksista yhtään huonompia, mutta kyllä siihen lääkäriksi pääsyyn (puhumattakaan jostain fyysikosta) vaaditaan vähän enemmän pääkoppaa kuin hiusten leikkaamiseen.

Vierailija
48/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi amikset eivät kykene myöntämään etteivät he keskimäärin yllä akateemisten tasolle älyllisesti. Se ei tietenkään tee amiksista yhtään huonompia, mutta kyllä siihen lääkäriksi pääsyyn (puhumattakaan jostain fyysikosta) vaaditaan vähän enemmän pääkoppaa kuin hiusten leikkaamiseen.

No voin kyllä myöntää, etten ole tarpeeksi älykäs lääkäriksi. Mutta ei se minua haittaa yhtään, kun en ole kiinnostunut mistään korkeakoulututkintoa vaativasta ammatista. Lukion kyllä kävin, mutta sen jälkeen kävin amiksen ja teen nyt itselleni mielekästä työtä kohtuupalkalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi amikset eivät kykene myöntämään etteivät he keskimäärin yllä akateemisten tasolle älyllisesti. Se ei tietenkään tee amiksista yhtään huonompia, mutta kyllä siihen lääkäriksi pääsyyn (puhumattakaan jostain fyysikosta) vaaditaan vähän enemmän pääkoppaa kuin hiusten leikkaamiseen.

En varmastikaan kuulu kohderyhmään, koska myönnän ettei minulla ole lukupäätä tai älynlahjoja akateemiselle tasolle. Mutta kykenevätkö akateemiset myöntämään, ettei heillä ole samanlaisia kädentaitoja tai muuta osaamista kuin amiksilla? Siinä nimittäin voi mennä lääkärillä tai fyysikolla sormi suuhun, jos pitäisi vaikka kaavoittaa ja valmistaa hyvin istuva vaate pelkän kuvan perusteella, ja tietysti aivan erilaiselle kropalle kuin alkuperäinen. Siksikin tällainen vertailu on aika älytöntä, koska eri ammateissa vaaditaan erilaista osaamista, ja vaikka olisi kuinka hyvä omassa ammatissaan, ei saisi jossain muussa työssä aikaan kuin tuhoa.

Vierailija
50/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän monen olen kuullut sanovan jotain sellaista kuin "joutuivat sitten valitsemaan huonomman ammatin, kun eivät rahkeet riittäneet korkeakouluun". Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, etteivät kaikki edes halua korkeakouluun, vaan heidän unelma-ammattinsa on nimenomaan juuri "duunarityötä". Kyllä duunareitakin tarvitaan, eivät kaikki voi olla korkeasti koulutettuja. Miksi niin monet yleistävät, että amis on tarkoitettu heikkolahjaisille ja peruskoulussa huonosti menestyneille?

Koska tasapalkka keskustelussa kaikki olivat tasapalkkaa vastaan.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä tosin kertoo siitä, että haluaisivat tehdä amis hommia, mutta joko luonne ei anna periksi tai sitten rahanahneus.

 

Vierailija
52/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen "koppava akateeminen". Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajattelen kaikkia ammatteja ja ammattialojen osaajia tarvittavan. Maailma ei pyöri ilman putkimiehiä, lähihoitajia, sähköasentajia jne. Minusta on ihana hemmotella itseäni kampaaja-kosmetologin käsittelyllä, enkä todellakaan osaisi itse tehdä kotini sähkö- tai putkihommia. Kaikkia tarvitaan.

 

Kuitenkin olen sitä mieltä, että ihminen, joka tekee selkeästi suorittavaa työtä, tai jonka ainoa koulutus on peruskoulun jälkeen ollut amis, on akateemista tutkintoa/uraa tekevää henkilöä heikompi älyn ja sivistyksen suhteen. Tottahan se on, ettei hiustenleikkuuta voi edes verrata vaikkapa lääketieteeseen. Tietenkin se parturi-kampaaja voi silti olla ihan yhtä tyytyväinen ammatinvalintaansa kuin lääkäri, mutta tämä on jo ihan eri kysymys.

 

Jotenkin pidän näitä amislaisia jollain tavalla kunnianhimottomampina kuin akateemisen uran valinneita. Esimerkiksi lähihoitajalla on huomattavasti vähemmän etenemismahdollisuuksia urallaan kuin akateemisen tutkinnon suorittaneilla. Miksi tyytyä lähihoitajan koulutukseen, eikä opiskella sairaanhoitajaksi? Miksi opiskella sairaanhoitajaksi, eikä lääkäriksi?

 

Valitettavasti ensimmäinen ajatukseni on, että syynä on ollut joko juuri kunnianhimottomuus, näköalattomuus, rahanahneus tai jopa laiskuus. Peruskoulun jälkeen on haluttu nopea tutkinto, varma työpaikka ja nopeasti tienaamaan. Ei ole ollut motivaatiota tai määrätietoisuutta istua koulunpenkillä vähän pidempään ja haastaa itseään vähän enemmän. Ehkä rahkeet eivät ole riittäneet, eikä korkeakouluopintojen eteen niska limassa rehkiminen ole jaksanut kiinnostaa, kun helpommallakin pääsisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/53 |
04.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeesti tarvitaan erilaisia ihmisiä erilaisilla koulutustaustoilla. Arvostan amislaisia ja kaikkia koulutuksen hankkineita. Siihen vielä mieluisa työ, jota innostuneesti tekee, aivan mahtavaa. T. Akateeminen maisteri

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kuusi yksi