Tiesittekö, että ammatikoulun käynyt voi nykyään hakea myös yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Amispohjalle ei pitkälle pötki tekniikan puolella, lisäksi surkea kielitaito hoitelee loput.

Itse asiassa tekniikassa voi pärjätä hyvinkin. Amikseen lähtee paljon poikia vain siksi, ettei lukio kiinnosta mutta älyssä ei ole mitään vikaa. Oma poika on käynyt amiksen ja hänellä on lahjoja sekä kielellisesti, että matikassa, mutta lukioon ei lähtenyt, koska inhosi ainekirjoitusta, ihan hyvä yläasteen keskiarvo. Opo oli järkyttynyt, soitti mulle kotiinkin ja koetti saada vaikuttamaan, että hakisi lukioon. Kyse ei ole siitä, etteikö olisi sitäkin osannut, vaan siitä, että inhosi kirjoitelmia. Inhoaa niiden tekoa yhä, mutta ymmärtää jo, että tehtävä vain on. Hän on nyt amk:ssa ja suunnittelee vaihtoa yliopistoon. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt, miksi opettajat ammattikoulussa ei panosta enemmän yliopistojen pääsykokeiden tärkeyteen. Lukiossa käydään läpi aikaisempien vuosien pääsykoekysymyksiä, mietitään hakuvaihtoehtoja jne., mutta ammattikoulussa opettajat ei ota asiaa vakavasti vaan tyytyy pelkästään opettamaan omaa alaansa. Miksi ei niitä nuoria voi kannusta korkeampiin opintoihin?

Johtuisiko siitä, että lukiosta on tarkoitus suunnata yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, kun taas ammattikoulun tarkoitus on opiskella ammatti? Ensisijainen jatkosuunta ammattikoulusta - työelämän ohella - on kuitenkin ammattikorkeakoulu, joten ei olisi mitään järkeä keskittyä yliopiston pääsykokeisiin. He, joita yliopisto kiinnostaa, osaavat kyllä selvittää hakuun liittyvät yksityiskohdat itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Itse en tiennyt tätä 90-luvulla. Jos olisin tiennyt, olisin valinnut ammattikoulun. Lukiosta on ollut mulle ainoastaan haittaa, koska lukion jälkeen en voinut enää hakea haluamalleni amis-linjalle.

Sama homma täällä. Kaikki pitivät itsestään selvyytenä, että haen lukioon. Mutta tosiasiassa, olisin saanut tekniikan alalle paljon paremmat edellytyksen amiksesta. Matikkaa ja fysiikkaa, joissa olin hyvä, olisi voinut lukea iltalukiossa erikseen muuten vain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt, miksi opettajat ammattikoulussa ei panosta enemmän yliopistojen pääsykokeiden tärkeyteen. Lukiossa käydään läpi aikaisempien vuosien pääsykoekysymyksiä, mietitään hakuvaihtoehtoja jne., mutta ammattikoulussa opettajat ei ota asiaa vakavasti vaan tyytyy pelkästään opettamaan omaa alaansa. Miksi ei niitä nuoria voi kannusta korkeampiin opintoihin?

Johtuisiko siitä, että lukiosta on tarkoitus suunnata yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, kun taas ammattikoulun tarkoitus on opiskella ammatti? Ensisijainen jatkosuunta ammattikoulusta - työelämän ohella - on kuitenkin ammattikorkeakoulu, joten ei olisi mitään järkeä keskittyä yliopiston pääsykokeisiin. He, joita yliopisto kiinnostaa, osaavat kyllä selvittää hakuun liittyvät yksityiskohdat itsekin.

Opettajien laiskuutta! Ei ole olemassa mitään ensisijaisuutta, laissakin todetaan ykskantaan että "keskiasteen tutkinto" tarvitaan. Ei siellä sanota, että amiksesta ensisijaisesti amk:n puolelle.

Iät ja ajathan se on jo ollut noin.

Itse kävin kyllä lukion ja opin siellä lukemaan sujuvasti englanninkielistä asiatekstiä, mistä oli myöhemmin yliopisto-opinnoissa todella paljon hyötyä, ja nyt työelämässä yhä edelleen.

Miten amiksesta saa paremmat lähtökohdat tekniikan alalle, kun lukiossa voi opiskella pitkät matikat, fysiikat ja kemiat, jotka kuitenkin ovat melkoisen oleellisia? Ne lukuaineet voi jättää minimiin halutessaan. Toki on kiva, että on jo varalla ammatti ja helpompi saada työtä opiskelun ohelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amispohjalle ei pitkälle pötki tekniikan puolella, lisäksi surkea kielitaito hoitelee loput.

Itse asiassa tekniikassa voi pärjätä hyvinkin. Amikseen lähtee paljon poikia vain siksi, ettei lukio kiinnosta mutta älyssä ei ole mitään vikaa. Oma poika on käynyt amiksen ja hänellä on lahjoja sekä kielellisesti, että matikassa, mutta lukioon ei lähtenyt, koska inhosi ainekirjoitusta, ihan hyvä yläasteen keskiarvo. Opo oli järkyttynyt, soitti mulle kotiinkin ja koetti saada vaikuttamaan, että hakisi lukioon. Kyse ei ole siitä, etteikö olisi sitäkin osannut, vaan siitä, että inhosi kirjoitelmia. Inhoaa niiden tekoa yhä, mutta ymmärtää jo, että tehtävä vain on. Hän on nyt amk:ssa ja suunnittelee vaihtoa yliopistoon. 

Amiksen ja amk matematiikka, fyysikka ovat ihan eri tasolla kuin yliopiston, pitkän matematiikan puute näkyy pitkään.

Oppikirjat taasen voivat olla vaikkapa englanniksi, yhtäkään suomenkielidtä opusta en muista lukeneeni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt, miksi opettajat ammattikoulussa ei panosta enemmän yliopistojen pääsykokeiden tärkeyteen. Lukiossa käydään läpi aikaisempien vuosien pääsykoekysymyksiä, mietitään hakuvaihtoehtoja jne., mutta ammattikoulussa opettajat ei ota asiaa vakavasti vaan tyytyy pelkästään opettamaan omaa alaansa. Miksi ei niitä nuoria voi kannusta korkeampiin opintoihin?

Johtuisiko siitä, että lukiosta on tarkoitus suunnata yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, kun taas ammattikoulun tarkoitus on opiskella ammatti? Ensisijainen jatkosuunta ammattikoulusta - työelämän ohella - on kuitenkin ammattikorkeakoulu, joten ei olisi mitään järkeä keskittyä yliopiston pääsykokeisiin. He, joita yliopisto kiinnostaa, osaavat kyllä selvittää hakuun liittyvät yksityiskohdat itsekin.

Opettajien laiskuutta! Ei ole olemassa mitään ensisijaisuutta, laissakin todetaan ykskantaan että "keskiasteen tutkinto" tarvitaan. Ei siellä sanota, että amiksesta ensisijaisesti amk:n puolelle.

Ei laiskuutta vaan sitä, että opettajat keskittyvät siihen mistä heille maksetaan, eli opettamiseen. Enpä muuten muista, että meille olisi puhuttu jatko-opintoihin hakeutumisesta mitään muuta kuin se, että voimme hakea ammattikorkeaan ja yliopistoon. Ja tuo ensisijaisesti tarkoitti lähinnä sitä, että valtaosa opiskelua jatkavista jatkaa nimenomaan amk:n puolella.

Miksi amis olisi parempi kuin lukio teknisille tai hoitoaloille? Enemmänhän lukiossa oppii matematiikkaa, biologiaa, kemiaa, fysiikkaa jne.

Ei nyt iät ja ajat ole noin ollut. Kyllähän aina on ollut tietty kiintiö ei ylioppilaille. Mutta on täytynyt hankkia opintoja ennen yliopistoon pyrkimistä, avoin yo tms. Yleinen kelpoisuus yliopistoon toisen asteen tutkinnolla on tullut vasta jossain vaiheessa 2000 lukua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amispohjalle ei pitkälle pötki tekniikan puolella, lisäksi surkea kielitaito hoitelee loput.

Itse asiassa tekniikassa voi pärjätä hyvinkin. Amikseen lähtee paljon poikia vain siksi, ettei lukio kiinnosta mutta älyssä ei ole mitään vikaa. Oma poika on käynyt amiksen ja hänellä on lahjoja sekä kielellisesti, että matikassa, mutta lukioon ei lähtenyt, koska inhosi ainekirjoitusta, ihan hyvä yläasteen keskiarvo. Opo oli järkyttynyt, soitti mulle kotiinkin ja koetti saada vaikuttamaan, että hakisi lukioon. Kyse ei ole siitä, etteikö olisi sitäkin osannut, vaan siitä, että inhosi kirjoitelmia. Inhoaa niiden tekoa yhä, mutta ymmärtää jo, että tehtävä vain on. Hän on nyt amk:ssa ja suunnittelee vaihtoa yliopistoon. 

Amiksen ja amk matematiikka, fyysikka ovat ihan eri tasolla kuin yliopiston, pitkän matematiikan puute näkyy pitkään.

Oppikirjat taasen voivat olla vaikkapa englanniksi, yhtäkään suomenkielidtä opusta en muista lukeneeni.

Nykyään iso osa kakaroista oppii englantia ihan luonnostaan, kun sitä on käyttöohjeet ja netti täynnä. Matikka ei välttämättä helppoa edes pitkän matikan lukijoille, vaan oma lahjakkuus on tärkeämpää. Ei lukion pitkä matikka mielestäni kovin ihmeellistä ollut, eli jos on lahjoja, sen oppii helposti. Fysiikka ja kemia amk:ssa oli suunnilleen sama kuin lukion fysiikka ja kemia; tosin itselläni on jo lukiosta aikaa. 

Lähihoitaja pääsee muualla maailmassa lääkikseen sisään. Ei tarvi mennä kun Pietariin eriasia valmistutko sieltä koskaan. Suomesta tulisi poistaa pääsykokeita ja vaatimuksia muualla maailmassa pääsee kouluihin paljo helpommalla sisään . Siellä vaan pitää pärjätä. Sen takia useasti ilmeisesti on suuria massaluentoja aluksi. Mun mielestä suomalaisia nuoria ja aikuisia syrjitään tolla pääsykoe käytännöllinen mikä on Suomessa voimassa.

Ja täällä päivystävät kaikki (jokaikinen) niistä, jotka ovat päässeet amiksesta yliopistoon . Ja kaikki heistä haukkuvat yliopisto-opiskelijat ja -opetuksen.

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä hoitoalan yliopistotutkintoon ei ole kukaan päässyt opiskelemaan lähihoitajan papereilla. Arvaat varmaan miksi.

Minä en tiedä, kerro ihmeessä? T: lähihoitajaopiskelija, kaikista aineista + näytöistä kiitettävä

No jo on oltu ammattikoulussa hereillä, jos nyt vasta asia huomattu...kyllä se lukio vaan kannattaa!

Avoimen yliopiston kautta uskon et ammattikoulupohjalta vois päästä. Ois kiva lukea joku tutkimus kuinka moni yliopistoopiskelijoista on amiksella tutkinnon kanssa päässyt sisään. Veikkaan et alle 5%. Eikö sinne pääse jos suorittaa tarpeeksi avoimessa arvosanalla hyvä ilman pääsykokeita sisään? Vaikka teologisen?

Vierailija kirjoitti:

Ja täällä päivystävät kaikki (jokaikinen) niistä, jotka ovat päässeet amiksesta yliopistoon . Ja kaikki heistä haukkuvat yliopisto-opiskelijat ja -opetuksen.

Nojaa, minä esim. avasin koko tämän keskustelun koska olen yksi näistä yliopistoon päässeistä amiksista. Mitään haukuttavaa en tosin niistä löydä. Ainakin Helsingin yliopistossa opetus on ollut erinomaista ja opiskelutoverit mukavia.

Minunkin alalleni tarvitsi tietyistä aineista lukion oppimäärän. Kävin aikuislukiossa pari kurssia ja opiskelin itsenäisesti loput. Se oli todella hyvää harjoitusta pääsykoetta varten, koska amiksessa tosiaan ei hirveästi ole sitä pänttäämistä. Oli todella hyvä oppia ensin itselle parhaat opiskelumenetelmät ja tottua itsenäiseen opiskeluun. Olen pärjännyt näillä eväillä todella hyvin.