Auttakaa, päättyykö tämä kyyneliin :(

Joku jännittää elämässään tärkeää asiaa, ja te tulette tänne riitelemään, ja osoittamaan, että pysty osoittamaan ja argumentoimaan " tietämiänne" asioita selkokielisesti millään tavalla. Älkää keskustelko, mikäli ette osaa tehdä sitä kunnioittavasti.



AP:lle. Tsemppiä kovasti! Toivon sydämestäni, että jännityksesi ja odotuksesti palkitaan iloisilla uutisilla. Ilman muuta kannattaa käydä yksityisellä tekemässä kokeet. Itse kävisin, vaikka summa tuntuisi suureltakin opiskelijalle. Onhan kyse suuresta asiasta elämässäsi, ja tiedon odottelu stresseineen ei ainakaan auta alkuraskaudessa. Muistan itse jännittäneeni kovasti raskauden alussa, että onko kyseessä todellakin hyvin kiinnittynyt alkio. Ja niinhän siinä kävi, että hakeuduin ultraan jo 7. viikolla nähdäkseni pienen sykähtelyn vain muutaman millimetrin pituisen lapseni rinnassa. Oli sen arvoista - tai eihän näitä asioita voi rahassa mitata...



Halaus ja voimia. Pidän peukkuja kovasti!! Ja jos saat suru-uutisia, niin sure rauhassa ne pois ja pidä toivo yllä kaikesta huolimatta.

onko kaikki ok??

jännitän niin sun puolesta ja toivon parasta!!

yksi uusi kiinnostunut lisää pinoon :)

Ensinnäkin, kiitos kaikille jotka " elitte" mukana tässä jännityksessä. Mulla kun ei ole montaakaan sellaista tuttua jolle näistä asioista haluaisin puhua.



Iltapäivällä kävin siellä kynellä ja sellaisia tuloksia sain kun aavistelinkin jo etukäteen. Kohtu oli tyhjä ;(

Jossain ontelossa oli nestettä, verta joka aiheuttaa näitä kipuja ja pahoinvointia mulle. Mutta sitä ei ollut kovin paljoa niin ei pitäisi olla syytä huoleen. Veri imeytyy, kuivuu itekseen pois ajan kanssa? Jos HCG olisi ollut korkeampi niin silloin olisi pitänyt jatkaa tutkimuksia. Tarkkaan lääkäri kyllä ultrasi kohdun ja munasarjat (ensimmäisen kerran ultraus sattui). Lääkäri sanoi että todennäköisesti mulla on ollut kohdunulkoinen raskaus joka on onneksi mennyt heti alussa kesken!!! On myös mahdollista että olisi ollut ihan " tavallinen keskenmeno" . Jatkossa ei mihinkään kokeisiin tarvitse mennä jos mitään uusia oireita ei tule tai kivut pahene yms.



Olen itse vain helpottunut tilanteesta. Hyvä että en joutunut kaavintaan yms. enkä kerennyt kiintyä uuteen tulokkaaseen. Viimeksi kun kävi huonommin. Lähinnä vedet nousi silmiini sen vuoksi vastaanotolla kun kuulin lääkärin arvion tulevaisuudesta! Katsoi mieheni tulokset ja totesi että ehkä emme lasta enää tule saamaan ilman hoitoja. Kun miehellä on niin paljon epämuodostuneita siittiöitä niin keskenmenoja tulee mahdollisesti lisää ja terveen lapsen saaminen voi olla lottovoitto.... Ja yksi lottovoitto meillä jo on (7 vuotias lapsi) joten ei hyvältä näytä :(

Pitäisi vain olla onnellinen tästä yhdestäkin lapsesta ja kyllä me ollaankin!!! Tai sitten lähteä lapsettomuushoitoihin jotka ainakin tässä vaiheessa tuntuvat kovin vierailta. En tiedä mihin tässä päädytään miehen kanssa? Vaikka nyt kaikki tuntuu niin vaikealta ja ikävältä niin ehkä vielä joskus meillekkin suodaan onnea ja saamme sen kauan odotetun toisen lapsen?



ap

Mulla oli kohdunulkoinen raskaus viime keväänä.Se selvisi hcg-arvojen vähäisenä nousuna.Ultrattiin toki myös, mutta ei mitään selvää löytynyt.Viikkoja tais olla jotain 6+ ja lopulta sitten arvelivat että se on munasarjassa.Sain siihen jonku kamalan piikin, josta tulin tosi kipeeksi.Hitaasti sitten laskivat noi hcg-arvotkin normaaliin.

Kun mullahan se luku oli 30. Jäin vain miettimään että onko varmasti riittävän alhainen että voi sanoa kaiken olevan kunnossa. Ettei munasarjoihin, vatsaonteloon yms. ole vaan jäänyt mitään? Toki mulle se ultraus tehtiin ja pitäisi luottaa lääkärin sanaan mutta jotenkin jäi vaan epävarma olo kun mitään uusia verikokeita ei tarvitse ottaa...



ap

entäs tää kvantitatiivinen hcg? sen pitäs näyttää ;) puhutteko te samasta tutkimuskesta :D hcg tutkimusta on montaa lajia

Jokaiseen ketjuun pitää tulla riitelemään : /