Lue keskustelun säännöt.
tiesitkö, että skitsofreniasta voi parantua psykoterapialla?
03.01.2016 |
Aika uskomaton juttu. Tuossa dokumentissa kerrotaan, että nainen ei ekoihin kuukausiin puhunut psykoterapiassa mitään. Silti istunto pidettiin. Sitten lopulta nainen alkoi puhumaan. Terapiaa pidettiin 5-6 krt viikossa, olikohan se kahdeksan vuoden ajan! Ja nainen parani. Lääkitys ei olekaan sitä hyvää hoitoa, tuossa dokkarissa oli juttua siitä, että asia on ihan päinvastoin.
Tuollaista hoitoa pitäisi Suomeenkin saada, vaan taitaa olla turha toive, kun edes sitä yhtä psykoterapiakertaa on vaikea saada...Saatika että saisi monta kertaa viikossa lähes kymmenen vuoden ajan. Kuitenkin on kyse ihmisten terveydestä ja loppuelämästä. Hoidammeko psyykkiset sairaudet kuten muutkin sairaudet vai jatkammeko vähättelyä? Hirveä määrä ihmisiä joutuu eläkkeellä näiden sairauksien takia, olisihan tuo kymmenen vuoden terapai parempi kun 40 vuoden työkyvyttömyys...
Nousen näille murtuneille siiville:
Kommentit (83)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Skitsofrenia on krooninen sairaus, siitä ei parane, oireeton toki voi välillä olla
Katsoin alun ja mielenkiintoinen dokkari vaikuttaisi olevan kyseessä. Mutta minusta amerikkalaisilla näytti olevan väärät perustiedot skitsofrenian syistä. Ei sitä ainakaan suomalaisessa kirjallisuudessa väitetä kemialliseksi epätasapainoksi aivoissa. Vaan osalla potilaista tavallaan rakenteellinen tai toiminnallinen poikkeama aivoissa, lisäksi uskotaan, että osalla potilaista _ainoina_ syinä vaikeat lapsuudenkokemukset.
Mutta en itse usko, että skitsofrenian perinnöllisyys (jolloin sen on osalla pakko olla ainakin jonkinlainen elimellinen poikkeavuus) on harhaa. Siitä on käsittääkseni luotettavaa näyttöä. Tuttavani yhdellä siskolla on skitsofrenia ja tuttavani äidilläkin oli. Hänen äidillään oli ollut vaikeita kokemuksia lapsuudessa, mutta hänen siskollaan ei mitään erityistä, kuten ei muillakaan sisaruksilla. Skitsofreniaan sairastumisen todennäköisyys on 10% jos toisella vanhemmalla on se, ja tuttavan äiti sai 8 lasta, joista yhdelle puhkesi se. Aika hyvin tilastoon mahtuu.
Psykoterapiaa ei käytetä enää juuri ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei taida vaan olla totta. Skitsofrenian diagnoosi on vaikea, koska on paljon oireita jotka sopivat myös muihin tiloihin. Skitsofreniasta ei "parannuta" vaan on enepi vähempi oireisia kausia. Lääkkeiden avulla oireita hillitään. Toki psykoterapiastkin apua on.
väite on aivan liian vahva ja luo harhaisen käsityksen ongelman laadusta. Kyse on pitkäaikaisesta prosessisairaudesta,joka on aivojen toimintaan liittyvä poikkeama. Vahva biologinen perusta, joka stressitekijöiden ilmetessä puhkeaa sairautena näkyviin. Monilta lääkitys vie pelottavan harhamaailman pois ja vointi on levollisempi.
Ei noinkaan. Dokkarissa juurikin oli juttua tuosta väitetystä biologisesta taustasta. Lisäksi tutkimuksen mukaan lääkkeiden käyttö nimenomaan vaikeuttaa paranemista. Katso tuo dokkari ja tule sitten kommentoiman uudestaan. Skitsofreniasta voi nimittäin parantua kokonaan. Mutta se vaatii pitkän psykoterapian. Siihen ei auta mikään kerran viikossa, kolme vuotta Kelan tukemana, vaan esim tuossakin tapauksessa se vaati sen 5-6 krt viikossa kahdeksan vuoden ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapiaa ei käytetä enää juuri ollenkaan.
Valitettavasti ei. Siksipä juurikin skitsofreniaa pidetään kroonisena sairautena, kun sitä ei hoideta kunnolla. Mikä tahansa sairaus voidaan nähdä kroonisena, jos sitä ei hoideta kunnolla. Skitsofrenia tarvitsee tiiviin ja pitkäkestoisen psykoterapian, sellaisia ei tässä maassa saa kukaan muukaan, niin voin hyvin kuvitella, miksi skitsofreenikot eivät.
Vierailija kirjoitti:
Skitsofrenia on krooninen sairaus, siitä ei parane, oireeton toki voi välillä olla
Paranee kyllä. Silloin kun alkusyy selvitetään. Suomessa ei vain haluta hoitaa itse syytä, vaan hoidetaan oireita. Tällöin tulee kuva, että kyseessä olisi krooninen sairaus, vaikka se ei pidä paikkaansa. Tuossa dokumentissa nainen ei puhunut ekoihin kuukausiin mitään terapiassa. Suomessa jos joku ei puhu terapiassa mitään kuukausiin, terapia luultavasti lopetetaan. Tuossa tapauksessa terapia jatkui 8 vuotta.... 5-6 krt viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta älkää ihmiset minun kanssani ala kinaamaan, vaan katsokaa tuo dokumentti! Saatte vastauksen moniin kysymyksiinne. monilla on aivan väärä kuva skitsofreniasta kroonisena parantumattomana sairauten. Se todellakin voidaan parantaa, kun alkusyy saadaa selville.
Vierailija kirjoitti:
Ei taida vaan olla totta. Skitsofrenian diagnoosi on vaikea, koska on paljon oireita jotka sopivat myös muihin tiloihin. Skitsofreniasta ei "parannuta" vaan on enepi vähempi oireisia kausia. Lääkkeiden avulla oireita hillitään. Toki psykoterapiastkin apua on.
väite on aivan liian vahva ja luo harhaisen käsityksen ongelman laadusta. Kyse on pitkäaikaisesta prosessisairaudesta,joka on aivojen toimintaan liittyvä poikkeama. Vahva biologinen perusta, joka stressitekijöiden ilmetessä puhkeaa sairautena näkyviin. Monilta lääkitys vie pelottavan harhamaailman pois ja vointi on levollisempi.
Katso dokkari :)
Lääkitys ei paranna, vaan estää paranemisen.
Psykoterapia parantaa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta älkää ihmiset minun kanssani ala kinaamaan, vaan katsokaa tuo dokumentti! Saatte vastauksen moniin kysymyksiinne. monilla on aivan väärä kuva skitsofreniasta kroonisena parantumattomana sairauten. Se todellakin voidaan parantaa, kun alkusyy saadaa selville.
Miinustelijalla:
KATSO DOKKARI!! :) Tule sitten keskustelemaan :)
5 kertaa viikossa on psykoanalyysi.
Psykoanalyyttinen terapia ei ole mitään tieteellisesti toimivaksi todettua. Jotkut tykkää, toiset ei, skitsofreenikon tapauksessa kyse lienee siitä että terapia on pitänyt mielisairaan pinnalla kunnes skitsofrenia on iän myötä taantunut.
Tuollainen rinnallaelämishoito olisi varmasti monille ihmisille tarpeen ja omalla tavallaan toimivaa, mutta vallitsevaan terveydenhoitoajatteluun se on aivan liian sitovaa ja kallista.
Sairastuvan täytyy vain toivoa että omasta lähipiiristä saa tarvittavan tuen tiukan paikan tullen.
Psykoterapia sen sijaan on hoito johon nykyisinkin voi saada Kelan tukea - etenkin jos on työelämässä ja erityisesti työterveydenhuollon piirissä.
Terveyskeskuksen lähetteen psykiatrille saa vain jos on sekaisin kuin seinäkello, ja terapiaa ei tällaisille tarjota.
Tämä saattaa vaihdella asuinpaikan mukaan, mutta näin meillä Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä psykoanalyysissä saa käydä vaikka päällään seisomassa - jos vain on varaa maksaa. Kela ei vain korvaa, ja harvemmalla on varaa käyttää 85€ per 45 min päivittäin kahdeksan vuoden ajan.
Ap., sairastatko itse skitsofreniaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n dokkari kumoaa kaiken olemassaolevan tiedon?
Skitsofreniainfon sivuilta: "Täydellinen parantuminen eli palautuminen oireettomaksi on harvinaista mutta mahdollista. Noin 3 prosenttia potilaista toipuu täydellisesti sairaudestaan. Sairastuneista 40–70 prosenttia on elämäänsä tyytyväisiä ja kärsii vain lievistä oireista. Huomattava osa vakavastikin sairastuneista kykenee säilyttämään työkykynsä."
Eli kahdeksan vuoden jälkeen voi kärsiä enää lievistä oireista, ilman psykoterapiaakin.
Minusta lääkekielteisyys on myös merkillistä. Ainakin antipsykoottien vastainen taistelu.
Vierailija kirjoitti:
5 kertaa viikossa on psykoanalyysi.
Psykoanalyyttinen terapia ei ole mitään tieteellisesti toimivaksi todettua. Jotkut tykkää, toiset ei, skitsofreenikon tapauksessa kyse lienee siitä että terapia on pitänyt mielisairaan pinnalla kunnes skitsofrenia on iän myötä taantunut.
Tuollainen rinnallaelämishoito olisi varmasti monille ihmisille tarpeen ja omalla tavallaan toimivaa, mutta vallitsevaan terveydenhoitoajatteluun se on aivan liian sitovaa ja kallista.
Sairastuvan täytyy vain toivoa että omasta lähipiiristä saa tarvittavan tuen tiukan paikan tullen.
Psykoterapia sen sijaan on hoito johon nykyisinkin voi saada Kelan tukea - etenkin jos on työelämässä ja erityisesti työterveydenhuollon piirissä.
Terveyskeskuksen lähetteen psykiatrille saa vain jos on sekaisin kuin seinäkello, ja terapiaa ei tällaisille tarjota.
Tämä saattaa vaihdella asuinpaikan mukaan, mutta näin meillä Helsingissä.
Ensinnäkään psykoterapian määrä ei kerro sen suuntauksesta. En tiedä, mitä suuntausta tuo nainen sai tuossa dokumentissa (MUTTA HÄN PARANI, joten hoito oli tehokasta), mutta myös muita psykoterapioita voidaan antaa viitisen kertaa viikossa. Itse olen känyt kognitiivilla psykoterapeutilla 4 terapiatuntia viikossa...
Psykoterapioiden eroihin en ota kantaa, mutta sen sanon, että lääkehoito ja biologinen lähetystapa ovat aikansa eläneitä, ei psykoterapia.
Ja kyllä, psykoterapiaa ei Suomessa saa helpolla. Vaan ihmisille laitetaan lääkkeet ja jätetäään hoitamatta. Sitähän minä tässä kritisoin. Ihmistä ei paranneta, vaikka voitaisiin parantaa. Miksi emme siis halua parantaa psyykkisesti sairaita kokonaan, vaan jätätmme heidät oman onnensa nojaan? Miksi raha on tärkeämpää kuin ihmisen terveys? Miksi juuri psyykkiset sairaudet jätetään hoitamatta, ei esim syöpää?
Vierailija kirjoitti:
Ap., sairastatko itse skitsofreniaa?
En sairasta. Olen vaan erittäin huolissani siitä, että psyykkisiä sairauksia ei haluta hoitaa. Itselläni on siis myös vaikea psyykkinen sairaus ja olen omakohtaisesti sen kokenut, kuinka vähättelevästi siihen suhtaudutaan. Ja kuinka hoito on liian lääkekeskeistä. Miksi hoitaa oiretta kun voi hoitaa syytä?
Veikkaan, että suurella rakkaudella, viisaudella, kärsivällisyydellä sekä kuuntelulla (traumoihinsa nähden "korvaavilla" kokemuksilla) moni mielenterveysongelmainen saisi pitkän ajan kuluessa elämänsä kuntoon ilman lääkkeitä. Eikä ehkä aina edes tarvitsisi olla koulutettu ammattilainen, mutta käytännössä läheinen ystävä/sukulainen ei vaan henkisesti jaksa olla aina sellainen tuki ja se on ymmärrettävää. Valitettavasti rahaa eikä ammattiauttajia ole niin paljon, jotta jokaiselle olisi mahdollista tällainen tilanne. Toki osalla lääkkeet ovat erittäin tärkeitä toipumisessa ja biologiaan liittyvissä syissä enkä niiden käyttöä väheksy ollenkaan. Mutta joskus sen syvimmän ytimen löytyminen ongelmalleen oivaltamisen kautta on tärkeintä parantumisessa (eli totuus tekee vapaaksi).
Vierailija kirjoitti:
Ap:n dokkari kumoaa kaiken olemassaolevan tiedon?
Skitsofreniainfon sivuilta: "Täydellinen parantuminen eli palautuminen oireettomaksi on harvinaista mutta mahdollista. Noin 3 prosenttia potilaista toipuu täydellisesti sairaudestaan. Sairastuneista 40–70 prosenttia on elämäänsä tyytyväisiä ja kärsii vain lievistä oireista. Huomattava osa vakavastikin sairastuneista kykenee säilyttämään työkykynsä."
Eli kahdeksan vuoden jälkeen voi kärsiä enää lievistä oireista, ilman psykoterapiaakin.
Minusta lääkekielteisyys on myös merkillistä. Ainakin antipsykoottien vastainen taistelu.
Tuossa dokkarissa on kerrottu ihan luotettavan tahojen tekemiä tutkimuksia, esim WHO:n tutkimus lääkehoidon huonoudesta....
Ja tuo nainen parani skitsofreniasta, kahdeksan vuoden psykoterapian jälkeen. Hän ei ole enää sairas :)
Skitsofrenia on oikeasti yläkäsite monelle eri geneettiselle sairaudelle. Psykoterapiasta voi toki olla apua, mutta geeniperimää se ei muuta.
Ei taida vaan olla totta. Skitsofrenian diagnoosi on vaikea, koska on paljon oireita jotka sopivat myös muihin tiloihin. Skitsofreniasta ei "parannuta" vaan on enepi vähempi oireisia kausia. Lääkkeiden avulla oireita hillitään. Toki psykoterapiastkin apua on.
väite on aivan liian vahva ja luo harhaisen käsityksen ongelman laadusta. Kyse on pitkäaikaisesta prosessisairaudesta,joka on aivojen toimintaan liittyvä poikkeama. Vahva biologinen perusta, joka stressitekijöiden ilmetessä puhkeaa sairautena näkyviin. Monilta lääkitys vie pelottavan harhamaailman pois ja vointi on levollisempi.