Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako lukioon mennä jos uskoo saavansa keskinnertaiset arvosanat?
01.01.2016 |
Vai kannattaisiko mennä amikseen? Olen keskihyvä koulussa, mutta olen totta puhuen aika laiska ja on tullut oltua pois aika paljon. Toiselle asteelle ajattelin kuitenkin koettaa edes parantaa.
Ajattelin että kirjoittaisin enkun, äikän, fysiikan ja lyhyen matikan, jos siis menen lukioon.
Enkun siks että osaan sitä paremmin kuin ruotsia. Fysiikka on lempiaine, ja matikassa olen myöskin parempi kun ruotsissa.
En kyllä tiedä onko noin vähistä aineista mitään iloa varsinkaan jos arvosanat on vaan keskinkertaiset. Lyhyestä matikasta voisin ehkä saada ihan hyvän, kun minulla on kymppi matikassa, mutta muista tuskimpa vaan.
Amiksessa lukisin liiketaloutta eli vLmistuisin merkonomiksi mikä ei myöskäään herätä mitään tunteita suuntaan eikä toiseen.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos halutaan tälle tielle lähteä niin pakko on kysyä: Miten te amista lorvailupaikkana pitävät uskallatte käydä kampaajalla tai soittaa putkimiehen paikalle? Jos he kerran ovat vain istuskelleet opintoaikansa niin eihän heidän pitäisi osata työtään lainkaan.
Ilkutko muuten näitä ammattikoulusta valmistuneita päin naamaa oikeassa elämässäkin? Millaista palautetta on firmasi siivooja antanut siitä kun kutsut häntä laiskottelevaksi amispelleksi?
Hahaha! Laiskotteleva amispelle taas vääntää koko jutun just toisinpäin kuin se todellisuudessa on. Sinä ja kaverisi tehtailette näitä akateemisten haukuntaketjuja täällä, suoli24:ssä ja muualla. Akateemiset ei ole ollenkaan kiinnostunut teidän luonnevioistanne, jotka saa teidät pakonomaisesti haukkumaan akateemisia. Akateemiset on kiinnostunut oman tieteenalansa asioista. Amislaisille akateemisten haukkuminen on pakkomielle, jonka kuka tahansa voi todeta seuraamalla tätäkin palstaa. Et jatka vaan tätä varjoleikkiäs, meitä akateemisia se ei ihan oikeasti kiinnosta.
Sinä kyllä väkisinkin haluat antaa itsestäsi heikkolahjaisen kuvan. Lienet siis sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla näyttää olevan kumma ajatus että arvosanojen taso olisi jotenkin etukäteen määrätty sen perusteella mitä uskot. Ei se niin mene. Lukiosta moni saa ihan hyvät arvosanat, koska ei lintsaa ja panostaa opiskeluun. Ei lukio niin vaikea ole kun miettii mitä varten sen lukion käy, eli on se tulevaisuuden suunnitelma.
Sinä tunnut olevan hieman hukassa tässä asiassa vielä. Ei lukion käymisen idea ole yrittää päästä siitä läpi valitsemalla ne itselleen helpoimmat aineet vaan tärkeintä on se mihin sillä ainevalikoimalla tähtää lukion jälkeen.
Toisin sanoin, sinä tunnut suunnittelevan kuinka parhaiten pääset tältä puolen pihaa aidan yli toiselle puolelle ja kuitenkin keskityt vaan siihen aidan ylitykseen --- mutta miksi olet sen aidan yli kiipeämässä? Mitä siellä toisella puolen aitaa on?
Tarkoitan että koita miettiä minne haluat hakea opiskelemaan lukion jälkeen ja mitä aineita ja arvosanoja tarviset sen suunnitelman toteutumiseen. Lisäksi lukion fyysikassa usein oletuksena on pitkä matikka. Miksi valitset lyhyen matikan ja fysiikan? Miten ajattelit päästä fysiikan läpi lukiossa ja mihin ajattelit sen jälkeen hakea opiskelemaan?
Fysiikka on suosikkiaine, ja matikasta on myös kymppi, ja kun kysyin opinto-ohjaajalta joku aika sitten se kyllä sanoi että fyssasta voi päästä läpi vaikka oliskin vaan lyhyt matikka, niin uskoisin että se on ihan tehtävissä, kun fysiikka mua kuitenkin kiinnostaa, niin varmaan jaksaisin sitä kuitenkin opiskella. Muut reaalit on paljon tylsempiä, niin sillä ajattelin ottaa sen.
Huomaatko? Olet edelleen jumittunut ajatukseen, että "miten pääsen helpoimmin lukion läpi" mutta et pohdi ollenkaan sitä miksi menisit lukioon, mitä varten opiskelet eri aineita ja mihin tähtäät lukiosta?
Reaaliaineet ovat mielestäsi tylsiä (itse en ymmärrä käsitystä, nehän juuri kertovat maailmasta jossa elämme). Fysiikka on sinusta kiinnostavaa, muttei kuitenkaan niin paljon, että ottaisit pitkän matikan, ja miettisit mitä sillä fysiikalla teet lukion jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat opiskella myöhemmin amk:ssa tai yliopistossa, niin lukio antaa siihen selvästi paremman pohjan kuin amis. Yliopistoon voi aina päästä pääsykoekiintiössä, vaikka arvosanat lukiosta olisivatkin vain keskinkertaiset. Miksi et aio ottaa pitkää matematiikkaa, jos sinulla on kerran kymppi matematiikasta? Pitkästä matematiikasta ja fysiikasta on hyötyä moneen paikkaan hakiessa.
Aika tyhmä neuvo. Hyvillä amiksen papereilla voi käytännössä vain valita, mihin ammattikorkeaan haluaa mennä, kun todistuksella on monilla aloilla niin iso painoarvo. Lukion papereilla et välttämättä pääse edes amk:n pääsykokeeseen. Ja ihan yhtälailla yliopistoon voi päästä pääsykoekiintiössä amiksen käynytkin. Itse asiassa mm. Tampereen yliopistossa oli kyseinen kiintiö varattu tietyillä aloilla vain amiksen käyneille, eli jos mokasit yo-kirjoitukset, niin turha oli paikkaa sitten enää havitella. Amiksen käynyt pystyi tekemään ryhtiliikkeen ihan vain opettelemalla pääsykoekirjan ulkoa, vaikka koulun aikana olisi löysäillytkin.
Olen eri mieltä. Lukio antaa pääsykokeisiin valmistautumiseen selvästi paremman pohjan kuin amis. Lukiossa myös harjoitellaan sellaisia taitoja (esim. laajojen kokonaisuuksien lukeminen, esseiden kirjoittaminen, kieliopinnot), joita tarvitaan korkeakouluopinnoissa.
Miten tämä näkyy esim. hoitotyön tai liiketalouden opintoihin pyrkiessä? Ihan kuin amiksen käyneet tulisivat jostain pystymetsästä jatko-opintoihin, nyt valoja päälle, hoi! Aloita sinä niiden laajojen kokonaisuuksien lukeminen vaikka opetussuunnitelmista.
Hohhoijakkaa! Sieltä pystymetsästä sitä tullaan, jos amiksesta tullaan.
Lähihoitaja tulee sairaanhoitajan opintoihin ihan niin pystymetsästä, että saa ensimmäisen harjoittelun hyväksiluettua amispapereillaan. Kerrotko vielä, mitä lukiolainen tietää hoitotyöstä koulun aloitettuaan, ja mitä kaikkea saa lukion papereilla hyväksiluettua?
Lukiolaisella on perustiedot kemiasta, fysiikasta ja matematiikasta. Lääkelaskut, jotka ovat lähihoitajille äärettömän vaikeita, ovat lapsellisen helppoja lukion käyneille. Lähihoitaja tietää, että jos potilaalle on kirjattu sairaus X, niin siihen on lääke Y. Lukiolainen voi jopa (hämärästi) tietää, miksi lääke Y on lääke sairauteen X.
Lukiolainen on käynyt yhden kurssin kemiaa ja yhden fysiikkaa. Niillä taidoilla ei todellakaan tehdä mitään lääkemääräyksiä, ja ihan tiedoksesi, ettei sairaanhoitajallakaan ole lääkkeenmääräämisoikeutta. Henkilö, joka on helvetin taitava kemiassa, fysiikassa ja matematiikassa käytyään kaikki pakolliset ja syventävät kurssit, ei lähde hummaamaan opiskeluvuosiaan sairaanhoitajaopintoihin, joten se siitä.
Ja mikä ihmeen kommentti tuo on, että matematiikka olisi lähihoitajille lähtökohtaisesti vaikeaa? Se, että sinä olet ollut sormi suussa matemaattisten aineiden kanssa, ei liity mitenkään lähihoitajien tai ylioppilaiden taitoihin.
Lukioon tottakai! Lukion antamaa yleissivistystä ei osata arvostaa useinkaan duunaripiireissä. Typerykset menevät amikseen ja pysyvät myös sen jälkeen sellaisina.
Vierailija kirjoitti:
Annat sen kuvan, että opiskelu ei sinua kiinnosta. Ja jos opiskelet, teet sen toisarvoisten seikkojen vuoksi, et oppiaksesi opetettavaa asiaa. Tällöin on parasta mennä amikseen.
Häh, nimenomaan amiksessa pitää oppia opetettava asia, niillä tiedoillahan sitä työtä tehdään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
> Lukiolainen on käynyt yhden kurssin kemiaa ja yhden fysiikkaa.
Miten ihmeessä minä kävin noin 10 kurssia laajaa fysiikkaa lukiossa? Olenkohan vaan nähnyt unta?
> Niillä taidoilla ei todellakaan tehdä mitään lääkemääräyksiä, ja ihan tiedoksesi, ettei sairaanhoitajallakaan ole lääkkeenmääräämisoikeutta.
Mitä ihmettä horiset?
> Ja mikä ihmeen kommentti tuo on, että matematiikka olisi lähihoitajille lähtökohtaisesti vaikeaa?
Miten voit kieltää todellisuuden? Lääkelaskut ovat lähinnä verrantoja, muutoksia yhdestä mittayksiköstä toiseen. Sekä perusopinnoissa että taitojen ylläpito-opinnoissa lääkelaskut ovat lähihoitajille ylivoimaisesti vaikein ja hermostusta herättävin osuus.
> Se, että sinä olet ollut sormi suussa matemaattisten aineiden kanssa, ei liity mitenkään lähihoitajien tai ylioppilaiden taitoihin.
Minä kirjoitin pitkästä matematiikasta L:n. Olin kolmen parhaimman joukossa koulussani.
Vierailija kirjoitti:
> Lukiolainen on käynyt yhden kurssin kemiaa ja yhden fysiikkaa.
Miten ihmeessä minä kävin noin 10 kurssia laajaa fysiikkaa lukiossa? Olenkohan vaan nähnyt unta?
> Niillä taidoilla ei todellakaan tehdä mitään lääkemääräyksiä, ja ihan tiedoksesi, ettei sairaanhoitajallakaan ole lääkkeenmääräämisoikeutta.
Mitä ihmettä horiset?
> Ja mikä ihmeen kommentti tuo on, että matematiikka olisi lähihoitajille lähtökohtaisesti vaikeaa?
Miten voit kieltää todellisuuden? Lääkelaskut ovat lähinnä verrantoja, muutoksia yhdestä mittayksiköstä toiseen. Sekä perusopinnoissa että taitojen ylläpito-opinnoissa lääkelaskut ovat lähihoitajille ylivoimaisesti vaikein ja hermostusta herättävin osuus.
> Se, että sinä olet ollut sormi suussa matemaattisten aineiden kanssa, ei liity mitenkään lähihoitajien tai ylioppilaiden taitoihin.
Minä kirjoitin pitkästä matematiikasta L:n. Olin kolmen parhaimman joukossa koulussani.
Juu, kyllä. Jotkut käyvät lukiossa kaikki mahdolliset kurssit kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. Se joukko, joka heistä jatkaa sairaanhoitotyön opintoihin, on määrältään täysin merkityksetön. Joten se siitä.
Lääkelaskutenteissä on joka vuosi, siis JOKA vuosi niitä, jotka eivät pääse kerralla läpi. Kuten myös niitä, jotka pääsevät kerralla läpi. Sekä lähihoitajia että ylioppilaita. Ihme kyllä tutkintonimike ei vaikuta tähän asiaan.
Että oikein laudatur matematiikasta, hienoa! Saitko jokeritkin oikein ja tonnin puhtaana käteen? Hyvä että oikaisit, viesteistäsi kun sai sen käsityksen että sinä olet se lähihoitaja joka ei pärjännyt sairaanhoitajan opinnoissa, kun olit niin paska matematiikassa ja oikeastaan vähän muussakin. Välittyi jotenkin niin "aidosti" tuo huolesi, että ajattelin, että sen on pakko perustua vain omakohtaiseen kokemukseen. Kenelläkään muulla kun ei ole sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos voisin nyt neuvoa lukioaikaista minääni, niin sanoisin että "älä mene lukioon".
Kolme vuotta heitettynä kuin hukkaan. Mene suoraan sinne minne haluat.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa, jos tarvit yo-todistusta jatko-opintoihin pääsemiseen. Muuta syytä en oikein keksi lukioon menolle.
Jatko-opintoihin pääsee millä tahansa toisen asteen tutkinnolla, eli vaikka LVI-asentajana oikeustieteelliseen, kun siinäkään ei mitään ehtoja ole.
Siinä on mennyt se ainoakin syy, jos vuosikymmeniä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukiolaisella on perustiedot kemiasta, fysiikasta ja matematiikasta. Lääkelaskut, jotka ovat lähihoitajille äärettömän vaikeita, ovat lapsellisen helppoja lukion käyneille. Lähihoitaja tietää, että jos potilaalle on kirjattu sairaus X, niin siihen on lääke Y. Lukiolainen voi jopa (hämärästi) tietää, miksi lääke Y on lääke sairauteen X.
Onko sinulla minkäänlaista käsitystä niistä laskuista? Ne ovat ihan tavallisia, joita voi laskea aivan peruskoulupohjalla. Lukion matematiikka, varsinkin se pitkä on erilaista kuin amismatematiikka, mutta kummastakin selviää.
Ihan yhtä hyvin se amiksen käynyt voi tietää, miksi lääke auttaa sairauteen ja paljon muutakin, sillä todellisuudessa lukio ei tarjoa mitään niin ylivertaista tietoa ja sivistystä, jota ei muualta ole saatavissa.
Totuus tässä on se, että sinun kannattaa tarkkaan miettiä, mistä saat parhaan mahdollisen todistuksen , jolla pääset edes pääsykokeeseen. Sinä et nimittäin keskinkertaisella todistuksella sen pitemmälle kuitenkaan pääse, vaan pääsykoekiintiössä saat opiskelipaikan, kunhan pääset ensin pääsykokeeseen jollakin todistuksella.
Esim. fysioterapiaan täytyy olla ihan hullut taustapisteet päästäkseen pelkkään valintakokeeseen, niin mitäpä siinä sitten tekee jollain 7-8 lukion papereilla... ei mitään.
Lukiolaisella on perustiedot kemiasta, fysiikasta ja matematiikasta. Lääkelaskut, jotka ovat lähihoitajille äärettömän vaikeita, ovat lapsellisen helppoja lukion käyneille. Lähihoitaja tietää, että jos potilaalle on kirjattu sairaus X, niin siihen on lääke Y. Lukiolainen voi jopa (hämärästi) tietää, miksi lääke Y on lääke sairauteen X.