Miltä tuntuu olla kivassa työssä?

Vierailija kirjoitti:

Nyt sanoisin, että vikaa ei ole ollut töissä eikä työpaikoissa vaan ap:ssa itsessään. Kaikki luetellut ovat ihan mukavia töitä, joissa kyllä pääsee myös toteuttamaan itseään, ja vaihteluakin on ollut vaikka kuinka.

Alkuperäinen kysymys ei ollutkaan minun vioistani. Tiedän itsekin olevani erilainen kun valtaosa ihmisistä. Kuitenkin kysyin millaista se on kun työstään nauttii. Minä en ole saanut muuta tyydytystä työstäni kuin palkan. Sen voimalla mennään. Onnea heille jotka työssä viihtyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kiva työ. Kiva mennä aamulla, kivat työkaverit. Työ on vastivaa asiantuntijatyötä, josta saan mukavasti haastetta mutta en stressaa.

Tosin kun opiskeluaikana tein siivoustöitä, olin pesulassa, kaupankassalla, hampurilaisbaarissa, niin niissäkin oli aina mukavaa. Eli oliskohan perusasenteesta kiinni?

Veikkaan, että saat myös mukavasti palkkaa.

Saan kyllä, mutta miten selität että minulla oli kiva työ myös hanttihommia tehdessä?

Viihdyn erittäin hyvin asiantuntijatyössäni. Pieni puulaaki, käytännössä ei pomoa, ketään ei kiinnosta missä ja miten työsi teet kunhan teet. Kivat työkaverit ja modernit toimitilat. Palkka keskitasoa, en todellakaan valita. 99% on aina kiva mennä töihin. Ja jos ei ole kokousta aamusta niin jos väsy/sää näyttää kivalta niin läppäri käteen ja vaikka rannalle tekemään töitä. Olen kiitollinen.

Aika outo kysymys ap:lla. Miltä tuntuu olla kivassa työssä? No tuntuisiko ehkä ikävystyttävältä, rasittavalta, piinalliselta? Vai olisiko mahdollista, että tuntuisi oikein mukavalta? :D

Ap:lle siis joka duuni on paskaduuni.

Sitten on niitä, joille paskaduunitkin ovat kivoja duuneja.

Yksi (yhdys)sana: asennekysymys.

Vierailija kirjoitti:

Aika outo kysymys ap:lla. Miltä tuntuu olla kivassa työssä? No tuntuisiko ehkä ikävystyttävältä, rasittavalta, piinalliselta? Vai olisiko mahdollista, että tuntuisi oikein mukavalta? :D

Moni on silti osannut vastata ja kiitos heille. :) Ehkä joskus itsekin... Ap

No, kaikki ne, jotka tykkäävät työstään, ovat vastanneet että "kivalta"  [tuntuu olla kivassa työssä]. Vähän kutsuisin tätä tulosta nollatutkimukseksi... :)

Aikansa oli mukava aamulla lähteä, sitten tuli rasittava työkaveri ja nyt haaveilen uudesta. 

Vierailija kirjoitti:

No, kaikki ne, jotka tykkäävät työstään, ovat vastanneet että "kivalta"  [tuntuu olla kivassa työssä]. Vähän kutsuisin tätä tulosta nollatutkimukseksi... :)

Tietääkseni en ollut tekemässä tieteellistä tutkimusta jonka haluan julkaista korkeatasoisessa tiedelehdessä :) Ap

Mä en tiedä mitään mukavampaa, kuin aamunavetta :)

Puoliunessa kävelee navetalle, lehmät makoilee vielä oljilla ja sitten ne ajetaan lypsylle. Ei tarvitse kun kävellä niiden seassa oljilla, niin ne nousee ja talsii odotustilaan lypsyasemalle, ensimmäiset lehmät omille paikoilleen lypsyä odottamaan. 

Työt on jaettu; pari hoitaa lypsyn, pari lisää puhdasta olkea navettaan, lapioi vanhat ruuat pois ja lisää uutta, pari lämmittää vasikoille maitoa ja ruokkii ne + puhdasta olkea, hiehoille ja sonneille ruokaa ja puhdasta olkea. Työn lomassa juodaan kahvia (parhautta ruiskuttaa kahviin tissinlämmintä maitoa, tulee hieno vaahtokin!)

Hommaan menee n 1,5 tuntia, tässä kohtaa kaikki on jo hereillä ja päivä valkenee. Kesäisin vielä lypsyn jälkeen lehmät viedään laitumelle.

Ei tunnu työltä!

Töitä joista olen tykännyt, ovat olleet tehdastyö ja nykyinen työ assarina, tämän viimeisimmän on siis pilannut rasittava työkaveri, enkä enää saa olla usein yksinäni, kuten ennen. Mikrotukihenkilönä olin myös takavuosina ja siitä tykkäsin, muutoin olen asiakaspalvelua inhonnut. Tiettyjä töitä arvostaa, kun ajattelee niitä, missä on viihtynyt huonommin. Viihdyn missä tahansa, missä ei ole jatkuvaa asiakaspalvelua ja mahdollisimman vähän kanssakäymistä työkavereiden kanssa. Tehdastyökin on ollut siitä kivaa, ettei tarvitse höpötellä muiden kanssa kuin kahvitauoilla. 

Töissä on ollut kivaa, kun ryhmähenki on ollut hyvä. Apua on ollut helppo pyytää ja kiva antaa. Hommat ovat sujuneet hyvin. Arvioisin, että noin pari tuollaista vuotta minulla on urani aikana ollut noin. Sillä on iso merkitys, miten tulee toimeen työpaikan muiden ihmisten kanssa.

Jos työkaverit sanovat, että haluaisivat vetää lättyyn, en tajua huumoria. Olen sillä tavalla rajoittunut ja kapea-alainen.

Olen miettinyt tätä paljon viime aikoina. Miten töihin meno voikin olla niin vastenmielistä. Tätä on jatkunut yli 15 vuotta, ja tänä aikana olen ehtinyt opiskella uuden ammatin. Hoitovapaalla ym. ollessani olen ollut niin onnellinen. Ei mitään ammatillisia velvoitteita. Tosin olen introvertti luonteeltani, johtuiskohan tuo vastenmielisyys osin siitä.

Kivaa kun töissä on vapautta suunnitella oma aikataulu, vaikuttaa omiin tavotteisiin, toteuttaa asiat mahdollisimman hyvin omalla tavalla. Mukavaa kun on ihmisiä jotka asioista yhtä innostuneita kuin itse, ryhmätyöskentelykin on kivaa. Mutta eniten pidän kun saan suunnitella itse.