en osaa/uskalla keskustella ihmisten kanssa :-(
siksi olen alkanut karttaa kaikenlaisia sosiaalisia tilanteita. Häpeän itseäni ja häpeä sitä että mies joutuu kestämään tällaista tuppisuuta. Syytän tästä koulukiusaamista sekä työurani alussa minulle naureskellutta kollegaa joka teki suuren numeron siitä kun punastuin pöydässä kahvitunnilla.
Kommentit (6)
Mä taas uskaltaisin kyllä, mutta en vasn keksi mitään sanottavaa, jonka voisi kuvitella kiinnostavan ketään. Ja ei, asiaa ei auta se, että tiedostan, että monesti näissä sosiaalisissa tilanteissa ja smaltalkissa ei olekaan kyse siitä, että suurimman osan sanottavasta pitäisi ketäön kiinnostaa, kyse on pikemminkin kanavan hausta sitä varten, että jossain völissä jollakulla sattuisi tulemaan jotain tärkeää tai jotain kiinnostavaa asiaa. En vaan osaa höpöttää.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas uskaltaisin kyllä, mutta en vasn keksi mitään sanottavaa, jonka voisi kuvitella kiinnostavan ketään..
Yksi hyvä neuvo minkä oon saanut on toimiva. Kysele keskustelukumppanistasi. Ihmiset puhuvat mielellään itsestään.
Olin vuosia vapaaehtoishommassa, ja joka viikko tuli uudet ihmiset työpariksi. Tuo neuvo toimi yleensä aina.
Ihan ystävällisesti:
Taidat ottaa itsesi aika vakvasti. Koulukiusaamisesta on jo vuosia. Olet päässyt elämässäsi eteenpäin, sinulla työ ja elämänkumppani. Silti työkaverin ehkä läpällä heittämä, ajattelematon kommentti mykistää sinut.
Mitä pelkäät että tapahtuu jos avaat suusi. Katto ei putoa niskaasi, siitä olen varma. Jos joku ei ymmärrä mitä tarkoitat, selvennä. Jos joku ei ole samaa mieltä, sehän on hyvä. Silloin syntyy keskustelua/ väittelyä, joka vie mennessään etkä ajattele itseäsi koko ajan. Netissä sinulle ilkeillään paljon enemmän kuin livenä tuttujen kesken, eli älä ainakaan täällä hakeudu keskusteluihin. Avaa suusi, ota oma tilasi (vaikka pienikin). Alussa se on hankalaa, mutta harjaannut. Muista, että sinä et ole keskustelutilanteen päähenkilö, vaan ihan saman veroinen muiden kanssa. Kaikki muut eivät ts. ajattele kaiken aikaa miten surkea ja tuppisuinen sinä olet. Ja muista myös kuunnella mitä muut puhuvat, silloin unohdat keskittyä vain itseesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas uskaltaisin kyllä, mutta en vasn keksi mitään sanottavaa, jonka voisi kuvitella kiinnostavan ketään..
Yksi hyvä neuvo minkä oon saanut on toimiva. Kysele keskustelukumppanistasi. Ihmiset puhuvat mielellään itsestään.
Olin vuosia vapaaehtoishommassa, ja joka viikko tuli uudet ihmiset työpariksi. Tuo neuvo toimi yleensä aina.
Mulla on sama vaiva kauniiden tai jollaintavalla kiinnostavien naisten kanssa? Sitä menee ihan jumiin eikä saa mitään järkevää suusta.
Olen kuitenkin aikuinen mies.
Keskustele apinoiden kans. Esim kolmijalkaset on hyvää harjotusta sitten normaalien ihmisten kanssa keskusteluun.
Voit syyttää ongelmistasi muita ihan oikeutetustikin, mutta kukaan toinen ei voi tilannettasi korjata, vain sinä itse. Jos miehesi ymmärtää hankaluutesi, niin ehkä voitte "harjoitella" sosiaalisia tilanteita yhdessä? Menette yhdessä, ja miehesi voi tarvittaessa auttaa sinua juttelutilanteissa, mikäli menet lukkoon.