Onko ihmisen elämän tarkoitus saada muilta ihmisiltä hyväksyntää?
Kun tarkemmin ajattelee niin noin se taitaa olla. Niin kauan ihminen jaksaa elää tyytyväisenä tai onnellisena kun hän välittää siitä mitä muut hänestä ajattelevat. Jos on surkea itsetunto mutta on kiinnostunut muiden mielipiteistä -pyrkii parantamaan itsetuntoaan ja näin ollen jaksaa siis elää - on jokin päämäärä (=muiden hyväksynnän saaminen). Jos taas on hyvä itsetunto ja välittää siitä miten muut näkevät - mikäpä sen parempaa. Varmasti löytyy elämänhalua.
Jos ihminen taas ei välitä muista ihmisistä eikä mitä he ajattelevat - elämänhalua ja -iloa tuskin löytyy. Uskon siis että monien masentuneiden syy masennukseensa on se etteivät he välitä muiden ihmisten mielipiteistä.
Kommentit (17)
Ei elämän tarkoitus ole miettiä muiden mielipiteitä itsestä.
Tyytyväisyys ja onnellisuus tulee siitä kun saa elää sellaista elämää kuin itse haluaa, eikä niinkuin muut haluaa sinun elävän.
Vierailija kirjoitti:
Ei elämän tarkoitus ole miettiä muiden mielipiteitä itsestä.
Tyytyväisyys ja onnellisuus tulee siitä kun saa elää sellaista elämää kuin itse haluaa, eikä niinkuin muut haluaa sinun elävän.
Pystyisitkö siis olemaan onnellinen maailmassa jossa olisit ainoa ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei elämän tarkoitus ole miettiä muiden mielipiteitä itsestä.
Tyytyväisyys ja onnellisuus tulee siitä kun saa elää sellaista elämää kuin itse haluaa, eikä niinkuin muut haluaa sinun elävän.
Pystyisitkö siis olemaan onnellinen maailmassa jossa olisit ainoa ihminen?
Tai uskotko että sinulla olisi elämänhalua, jos tietäisit ettei kukaan ihminen pidä sinusta eikä tule koskaan pitämään olitpa millainen tahansa?
Elämän tarkoitus on aika iso filosofinen kysymys. Itse ymmärrän sen laajemmin kuin vain ihmisen elämän tarkoituksena. Ihmisen elämän tarkoitus on vain pieni hippunen suuressa elämän tarkoituksen kysymyksessä!
Enkä usko että elämän tarkoitus on saada toisen samaa elämän lajia olevan hyväksyntää.
Vierailija kirjoitti:
Elämän tarkoitus on aika iso filosofinen kysymys. Itse ymmärrän sen laajemmin kuin vain ihmisen elämän tarkoituksena. Ihmisen elämän tarkoitus on vain pieni hippunen suuressa elämän tarkoituksen kysymyksessä!
Enkä usko että elämän tarkoitus on saada toisen samaa elämän lajia olevan hyväksyntää.
Niin onkin pikku hippunen universumissa mutta ei se tarkoita etteikö juuri ihmisen elämän tarkoituksesta voisi olla kiinnostunut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei elämän tarkoitus ole miettiä muiden mielipiteitä itsestä.
Tyytyväisyys ja onnellisuus tulee siitä kun saa elää sellaista elämää kuin itse haluaa, eikä niinkuin muut haluaa sinun elävän.
Pystyisitkö siis olemaan onnellinen maailmassa jossa olisit ainoa ihminen?
Tai uskotko että sinulla olisi elämänhalua, jos tietäisit ettei kukaan ihminen pidä sinusta eikä tule koskaan pitämään olitpa millainen tahansa?
En ole tuo jota lainasit, mutta: maailmassa on tasan yksi ihminen, joka voi tehdä minut onnelliseksi. Minä itse. Joten, olinpa millainen vain, niin pitkään kuin pidän itsestäni, minulla on elämänhalua enkä tarvitse ketään sitä antamaan minulle. Minulle, minun elämän tarkoitus on elää oma elämäni ja antaa muiden elää omaansa, kunhan he eivät yritä elää minun elämääni tai yritä saada minua elämään heidän elämäänsä. Lapset ja sairaat ovat niitä, jotka eivät pysty täysin elämään ilman toisia, mutta varsinkin lapsille pitäisi saada hyvä itsetunto ja terve itserakkaus, jotta heistä ei kasvaisi aikuisia, jotka yrittävät elää toisen elämää tai saada joku elämään hänen elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei elämän tarkoitus ole miettiä muiden mielipiteitä itsestä.
Tyytyväisyys ja onnellisuus tulee siitä kun saa elää sellaista elämää kuin itse haluaa, eikä niinkuin muut haluaa sinun elävän.
Pystyisitkö siis olemaan onnellinen maailmassa jossa olisit ainoa ihminen?
Tai uskotko että sinulla olisi elämänhalua, jos tietäisit ettei kukaan ihminen pidä sinusta eikä tule koskaan pitämään olitpa millainen tahansa?
En ole tuo jota lainasit, mutta: maailmassa on tasan yksi ihminen, joka voi tehdä minut onnelliseksi. Minä itse. Joten, olinpa millainen vain, niin pitkään kuin pidän itsestäni, minulla on elämänhalua enkä tarvitse ketään sitä antamaan minulle. Minulle, minun elämän tarkoitus on elää oma elämäni ja antaa muiden elää omaansa, kunhan he eivät yritä elää minun elämääni tai yritä saada minua elämään heidän elämäänsä. Lapset ja sairaat ovat niitä, jotka eivät pysty täysin elämään ilman toisia, mutta varsinkin lapsille pitäisi saada hyvä itsetunto ja terve itserakkaus, jotta heistä ei kasvaisi aikuisia, jotka yrittävät elää toisen elämää tai saada joku elämään hänen elämäänsä.
Et vastannut kysymykseeni. Olen siis ap, en vaan muistanut laittaa sitä noihin viesteihin.
Tulkaa kertomaan ajatuksenne. Jo 10 ollut eri mieltä. Miksi ette kuitenkaan kommentoi? Ap
Tuskin, minä en ainakaan jaksaisi haaskata aikaani ja odotella ikuisesti jotain turhanpäiväistä hyväksyntää. Porskutan eteenpäin omaan tahtiini, muut mietti mitä haluavat, joko hyväksyvät tai hylkäävät. EVVK.
Minä olen sitä mieltä, et elämän tarkoitus on juurikin löytää itsensä ja siinä samassa löytää yhteys muihin ihmisiin. Ihminen, joka ei tunne itseään ei voi myös liittyä toisiin aidosti. Toisten hyväksyntä ja muihin kuuluminen on siis myös ihmiselle tärkeä elinehto, mutta sitä ei voi tehdä hukkaamalla itsensä.
No ton sun tekstin kautta päästään käsiin siihen mikä ihmisen tarkoitus on, etsiä rakkautta ja saada rakkautta ja jos et välitä yhtään miltä näytät, tuskin kauhean kovat tsäänssit ole. Rakkauden keskellä haavat paranee ja pystyt etsimään omaa persoonaasi "turvassa" - lue Tommy Hellstenin Saat sen mistä luovut, kun olet kiinnostunut syvällisistä asioista, osa saattaa olla ihan hömppää siinä, mutta kirjasta pystyy poimimaan valtavasti oivalluksia.
Olettaako ap nyt, että sitä hyväksyntää saa joko kaikilta muilta ihmisiltä tai sitten ei keneltäkään? Itse en usko, että elämän tarkoitus olisi saada hyväksyntää jotenkin mahdollisimman paljon ja monilta, mutta en usko sitäkään, että ihminen voi olla onnellinen, jos yhtään kukaan ei hyväksy. Hetkellisesti sitä voi sietää, mutta pidemmän päälle ei. Kuitenkin pienen joukon hyväksyntä riittänee monelle, vaikka suurin osa ei hyväksyisi.
Vierailija kirjoitti:
Olettaako ap nyt, että sitä hyväksyntää saa joko kaikilta muilta ihmisiltä tai sitten ei keneltäkään? Itse en usko, että elämän tarkoitus olisi saada hyväksyntää jotenkin mahdollisimman paljon ja monilta, mutta en usko sitäkään, että ihminen voi olla onnellinen, jos yhtään kukaan ei hyväksy. Hetkellisesti sitä voi sietää, mutta pidemmän päälle ei. Kuitenkin pienen joukon hyväksyntä riittänee monelle, vaikka suurin osa ei hyväksyisi.
En oleta. Tämä on vain ajatusleikki. Kukaan ei ole vielä vastannut kysymykseeni "Uskoisitko että sinulla olisi elämänhalua jos tietäisit, että kukaan ihminen ei pidä sinusta eikä koskaan tule pitämään, olitpa millainen tahansa?"
Jos kerran muiden mielipiteillä ei ole mitään väliä, tuonhan ei pitäisi haitata.
Ap
Kaikilla on kai omat elämän tarkoituksensa. Minulla ei ollut tarkoitusta ennen lapsia ja nyt elämän tarkoitukseni on rakastaa ja kasvattaa heitä sekä rakentaan kotia ja tulevaisuutta miettien jo lasten lapsia. Olin masentunut ennen lapsia joten voisin päätellä että masentuneilla ei ole elämän tarkoitusta joka kantaisi eteenpäin.