Kateellinen naisille, jotka saavat hienon lahjan mieheltään

Jos yhtään lohduttaa, niin minun mieheni antoi kauniin kaulakorun aamulla ja jätti illalla. Ei se lahjojen antaminenkaan aina mitään merkitse miehille, jos he antavat ne vain sosiaalisten paineiden vuoksi.

Paha sanoa, että miksi osa miehistä ei laita vaivaa lahjoihin. Omani hankki todella ihanat huomaavaiset lahjat vaikka meillä tiukka budjetti olikin. Syynä kertoi olevan sen, että rakastaa minua enemmän kuin mitään muuta ja teen hänen elämästään parempaa ja huomaavaisilla lahjoilla hän haluaa osoittaa tätä rakkauttaan.

Jep, mieluummin kunnollinen mies, joka pitää perheestään huolta kuin sellainen lipevä mies, joka ottaa alta, kun kyllästyy.

Vierailija kirjoitti:

Jos yhtään lohduttaa, niin minun mieheni antoi kauniin kaulakorun aamulla ja jätti illalla. Ei se lahjojen antaminenkaan aina mitään merkitse miehille, jos he antavat ne vain sosiaalisten paineiden vuoksi.

Todella ikävää, olen pahoillani puolestasi! Tuossa oli miehellä kyse selvästi yrityksestä peitellä huonoa omaa tuntoaan, kun jätti. En muuten ymmärrä, miten jollain voi tulla mieleen jättää puoliso tällaisena merkkipäivänä kuin jouluna. Se on hämmästyttävän yleistä. Eikö sitä voisi odottaa, että pyhät on ohi. Voimia sinulle! Tuollaisen surkimusmiehen perään ei kannata tuhlata yhtään kyyneltä!

Mikä sitten kenellekin on hieno lahja, minulle se ei ole kallis koru, ei hieno merkkilaukku, vaan vaikka maalattu taulu, joku johon on laitettu oikeasti ajatusta.

Minulla on juuri tuollainen hemmotteleva mies ja se on kyllä ihanaa. Oletko kertonut miehellesi suoraan, että haluaisit sellaista?

Vierailija kirjoitti:

Jep, mieluummin kunnollinen mies, joka pitää perheestään huolta kuin sellainen lipevä mies, joka ottaa alta, kun kyllästyy.

Minun mieheni ei kyllä "pidä huolta perheestään" mitenkään. En edes ymmärrä, mitä tarkoitat tuolla? Asuntommekin on minun yksin omilla rahoillani ostama ja kaikki huonekalut ja tavarat. Mies ei elätä meitä eikä "pidä huolta" millään tavoin, mitä pystyisin yksilöimään tähän jotenkin.

Nyt alkoi muuten mietityttää tämä asia. Millä tavalla teidän iehenne "pitää huolta perheestään" arjessa?

Mä olen ihan tyytyväinen suklaaseen ja paituliin :D

En edes osaisi pitää missään mitään hienoa korua tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, mieluummin kunnollinen mies, joka pitää perheestään huolta kuin sellainen lipevä mies, joka ottaa alta, kun kyllästyy.

Minun mieheni ei kyllä "pidä huolta perheestään" mitenkään. En edes ymmärrä, mitä tarkoitat tuolla? Asuntommekin on minun yksin omilla rahoillani ostama ja kaikki huonekalut ja tavarat. Mies ei elätä meitä eikä "pidä huolta" millään tavoin, mitä pystyisin yksilöimään tähän jotenkin.

Nyt alkoi muuten mietityttää tämä asia. Millä tavalla teidän iehenne "pitää huolta perheestään" arjessa?

En ole lainaamasi, minun mieheni pitää huolta perheestään panostamalla rahallisesti yhtä lailla kuin minä, pitämällä lapsista huolta yhtä paljon kuin minä, pistämällä meidät etusijalle päätöksiä tehdessään, aivan kuin minä. Eli pidämme yhtälailla perheestämme huolta, se on vähän niinkuin vanhempien tehtävä.

Valentinen päivä... voi jeesus.

Varmasti siihen vaikuttaa osaltaan omien vanhempien antama malli.

Jotkut ajattelevat ,että se on tuhlausta, toiset eivät ole niin empaattisia.

Ehkäpä jotkut saavat niin paljon antamisesta myös iloa itselleen, varsinkin kun tietävät ,että lahjan saajalle se merkitsee todella paljon.

Tällasia ajatuksia nyt tuli mieleen.

Kadehtikaa vähemmän. 

Toisella siskollani on hyvin toimeentuleva mies ja se oli antanut jotain koruja siskolle. Toisella siskolla ei ole miestä ja glögipäissään se jaksoi useampaan otteeseen ulista ja piikitellä niistä koruista eilen. Noloa!

Vierailija kirjoitti:

Jep, mieluummin kunnollinen mies, joka pitää perheestään huolta kuin sellainen lipevä mies, joka ottaa alta, kun kyllästyy.

Jep jep, saamattomuus, vetelyys ja välinpitämättömyys ne ovat ne kunnon miehen tunnuspiirteet! :)

Meillä on rahasta tiukkaa, joten jos mieheni olisi ostanut jotain yli 50 euron arvoista, olisin kyllä pahoittanut mieleni. Minusta hieno lahja ei tarkoita samaa kuin kallis lahja. Minun mieheni ei ole mikään romantikko, mutta hän vie lapsen ulos leikkimään, jotta minä saan leipoa rauhassa, ja vaihtaa autooni renkaat ja öljyt ja valot pyytämättä ja tuo joskus kukkia muuten vain. En minä sen kummempaa tarvitse tai halua.

Mitä tulee ystävänpäivään - sitä en ole tottunut juhlimaan mitenkään, se ei kuulu minun elämääni sen enempää kuin viattomien lasten päivän juhlinta.

Ylipäänsä ajatus siitä, että mies ostaa kalliita lahjoja vaimo(kkee)lleen arvostuksen osoituksena, on jotenkin omituinen. Miten vaimo sitten osoittaa arvostustaan miehelleen? Ostelee vähän väliä kultaisia kravattineuloja tai maksaa ravintolassa molempien ruuat?

Vierailija kirjoitti:

Paha sanoa, että miksi osa miehistä ei laita vaivaa lahjoihin. Omani hankki todella ihanat huomaavaiset lahjat vaikka meillä tiukka budjetti olikin. Syynä kertoi olevan sen, että rakastaa minua enemmän kuin mitään muuta ja teen hänen elämästään parempaa ja huomaavaisilla lahjoilla hän haluaa osoittaa tätä rakkauttaan.

Itse en piittaa lahjoista. En tarvitse yhtään mitään ja toisaalta tuotan toisille iloa mieluummin muilla tavoin. Tulen joka päivä iloisena kotiin vaimon luo, pidän kodista ja yhteisestä elämästä huolta, autan ja tuen suruissa ja haasteissa ja iloitsen onnistumisten puolesta 365 päivää vuodessa. Jos se ei kelpaisi vaimolleni rakkauden osoitukseksi, vaan tunnin vaivannäkö aatonaattona olisi hänelle paljon isompi ja merkittävämpi osoitus, niin olisin väärän naisen kanssa.

Itsepäs olet ap täyspaskan miehen viereesi valinnut. Kait sitäkin voi kouluttaa?

suomessa naiset ja miehet ovat samanarvoisia joten tollasta ei tehdä. nauttikaa feministin unelmasta ja miehen elämästä. ei meitäkään viedä ulos tai syömään. :D

Me ei olla ostettu lahjoja koskaan. Hyvin on toiminut yli 20 vuotta. Matkusteltu on. Jos ne lahjoiksikin on luokiteltavissa. Rahaa olisi, mutta kun tavarataivas ei nappaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paha sanoa, että miksi osa miehistä ei laita vaivaa lahjoihin. Omani hankki todella ihanat huomaavaiset lahjat vaikka meillä tiukka budjetti olikin. Syynä kertoi olevan sen, että rakastaa minua enemmän kuin mitään muuta ja teen hänen elämästään parempaa ja huomaavaisilla lahjoilla hän haluaa osoittaa tätä rakkauttaan.

Itse en piittaa lahjoista. En tarvitse yhtään mitään ja toisaalta tuotan toisille iloa mieluummin muilla tavoin. Tulen joka päivä iloisena kotiin vaimon luo, pidän kodista ja yhteisestä elämästä huolta, autan ja tuen suruissa ja haasteissa ja iloitsen onnistumisten puolesta 365 päivää vuodessa. Jos se ei kelpaisi vaimolleni rakkauden osoitukseksi, vaan tunnin vaivannäkö aatonaattona olisi hänelle paljon isompi ja merkittävämpi osoitus, niin olisin väärän naisen kanssa.

Ymmärrän toki. Mieheni myös päivittäin osoittaa rakkauttaan, mutta vietettiin joulu vain kahdestaan, joten lahjat toivat mukavaa tunnelmaa ja erikoinen juttu, en minä lahjoja usein saa.

Ja tosiaan lahjat olivat tyyliin lempiteetäni, salmiakkia, raastin ja body butter, pieniä asioita joita olisin kuitenkin tarvinnut. Meillä ollut vaikea vuosi, mies halusi laittaa extrapaukkuja lahjoihin, jotta voisi osoittaa, että haluaa olla parempi jatkossa. Arvostan.

Eihän se naisen arvosta mitään kerro, jos mies ei ole huomaavainen ja hanki lahjoja. Miehestä se kertoo enemmän.