Kateellinen naisille, jotka saavat hienon lahjan mieheltään

Vierailija kirjoitti:

Meillä on rahasta tiukkaa, joten jos mieheni olisi ostanut jotain yli 50 euron arvoista, olisin kyllä pahoittanut mieleni. Minusta hieno lahja ei tarkoita samaa kuin kallis lahja. Minun mieheni ei ole mikään romantikko, mutta hän vie lapsen ulos leikkimään, jotta minä saan leipoa rauhassa, ja vaihtaa autooni renkaat ja öljyt ja valot pyytämättä ja tuo joskus kukkia muuten vain. En minä sen kummempaa tarvitse tai halua.

 

Mitä tulee ystävänpäivään - sitä en ole tottunut juhlimaan mitenkään, se ei kuulu minun elämääni sen enempää kuin viattomien lasten päivän juhlinta.

 

Ylipäänsä ajatus siitä, että mies ostaa kalliita lahjoja vaimo(kkee)lleen arvostuksen osoituksena, on jotenkin omituinen. Miten vaimo sitten osoittaa arvostustaan miehelleen? Ostelee vähän väliä kultaisia kravattineuloja tai maksaa ravintolassa molempien ruuat?

Monella naisella on sellainen ajatus, että hän itse on se lahja miehelle :D

Useimmat miehet eivät kaipaakaan mitään lahjuksia. Aina kun minulla on ollut nainen, olen antanut sille lahjoja. Mutta en ole voinut välttyä ajatukselta, että tapa antaa naisille lahjoja (tätä taitaa esiintyä kaikissa kulttuureissa) johtuu siitä, että miehet ovat jotenkin yksinkertaisia, eivätkä muuten osaa osoittaa naiselle pitävänsä hänestä - tulee mielikuva luolamiehestä, joka tuo naiselle jotakin arvokasta ja sillä naisen saa jäämään. 

Vierailija kirjoitti:

suomessa naiset ja miehet ovat samanarvoisia joten tollasta ei tehdä. nauttikaa feministin unelmasta ja miehen elämästä. ei meitäkään viedä ulos tai syömään. :D

Typerys. Minä feministinä juuri vien miestäni ulos syömään ja ostan kivoja lahjoja. Olisit valinnut feministin. ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paha sanoa, että miksi osa miehistä ei laita vaivaa lahjoihin. Omani hankki todella ihanat huomaavaiset lahjat vaikka meillä tiukka budjetti olikin. Syynä kertoi olevan sen, että rakastaa minua enemmän kuin mitään muuta ja teen hänen elämästään parempaa ja huomaavaisilla lahjoilla hän haluaa osoittaa tätä rakkauttaan.

Itse en piittaa lahjoista. En tarvitse yhtään mitään ja toisaalta tuotan toisille iloa mieluummin muilla tavoin. Tulen joka päivä iloisena kotiin vaimon luo, pidän kodista ja yhteisestä elämästä huolta, autan ja tuen suruissa ja haasteissa ja iloitsen onnistumisten puolesta 365 päivää vuodessa. Jos se ei kelpaisi vaimolleni rakkauden osoitukseksi, vaan tunnin vaivannäkö aatonaattona olisi hänelle paljon isompi ja merkittävämpi osoitus, niin olisin väärän naisen kanssa.

Ei noi ole niitä asioita joita naiset oikeasti arvostaa miehessä. Ne otetaan itsestäänselvyytenä vaikka tietysti valitetaan, jos mies ei niitä tee. Kun on komea high status äijä, joka sen verran näkee vaivaa että viitsii drinkin tarjota ja ehkä käydä kerran kukkakaupassa, niin saa naisesta irti huomattavasti enemmän heti kuin mitä joka päivä huomioiva vähemmän komea tavisinssi koko avioliiton aikana. Sanotaan vaan että menneet on menneitä ja ihmetellään, miksi oma mies on vähän katkera siitä että nuorempana viikon suhteessa on annettu jollekin pelimiehelle kaikki niin fyysisesti kuin henkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paha sanoa, että miksi osa miehistä ei laita vaivaa lahjoihin. Omani hankki todella ihanat huomaavaiset lahjat vaikka meillä tiukka budjetti olikin. Syynä kertoi olevan sen, että rakastaa minua enemmän kuin mitään muuta ja teen hänen elämästään parempaa ja huomaavaisilla lahjoilla hän haluaa osoittaa tätä rakkauttaan.

Itse en piittaa lahjoista. En tarvitse yhtään mitään ja toisaalta tuotan toisille iloa mieluummin muilla tavoin. Tulen joka päivä iloisena kotiin vaimon luo, pidän kodista ja yhteisestä elämästä huolta, autan ja tuen suruissa ja haasteissa ja iloitsen onnistumisten puolesta 365 päivää vuodessa. Jos se ei kelpaisi vaimolleni rakkauden osoitukseksi, vaan tunnin vaivannäkö aatonaattona olisi hänelle paljon isompi ja merkittävämpi osoitus, niin olisin väärän naisen kanssa.

Ei noi ole niitä asioita joita naiset oikeasti arvostaa miehessä. Ne otetaan itsestäänselvyytenä vaikka tietysti valitetaan, jos mies ei niitä tee. Kun on komea high status äijä, joka sen verran näkee vaivaa että viitsii drinkin tarjota ja ehkä käydä kerran kukkakaupassa, niin saa naisesta irti huomattavasti enemmän heti kuin mitä joka päivä huomioiva vähemmän komea tavisinssi koko avioliiton aikana. Sanotaan vaan että menneet on menneitä ja ihmetellään, miksi oma mies on vähän katkera siitä että nuorempana viikon suhteessa on annettu jollekin pelimiehelle kaikki niin fyysisesti kuin henkisesti.

LASSUKKA-ALERT !!!!! :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on rahasta tiukkaa, joten jos mieheni olisi ostanut jotain yli 50 euron arvoista, olisin kyllä pahoittanut mieleni. Minusta hieno lahja ei tarkoita samaa kuin kallis lahja. Minun mieheni ei ole mikään romantikko, mutta hän vie lapsen ulos leikkimään, jotta minä saan leipoa rauhassa, ja vaihtaa autooni renkaat ja öljyt ja valot pyytämättä ja tuo joskus kukkia muuten vain. En minä sen kummempaa tarvitse tai halua.

 

Mitä tulee ystävänpäivään - sitä en ole tottunut juhlimaan mitenkään, se ei kuulu minun elämääni sen enempää kuin viattomien lasten päivän juhlinta.

 

Ylipäänsä ajatus siitä, että mies ostaa kalliita lahjoja vaimo(kkee)lleen arvostuksen osoituksena, on jotenkin omituinen. Miten vaimo sitten osoittaa arvostustaan miehelleen? Ostelee vähän väliä kultaisia kravattineuloja tai maksaa ravintolassa molempien ruuat?

 

Monella naisella on sellainen ajatus, että hän itse on se lahja miehelle :D

Useimmat miehet eivät kaipaakaan mitään lahjuksia. Aina kun minulla on ollut nainen, olen antanut sille lahjoja. Mutta en ole voinut välttyä ajatukselta, että tapa antaa naisille lahjoja (tätä taitaa esiintyä kaikissa kulttuureissa) johtuu siitä, että miehet ovat jotenkin yksinkertaisia, eivätkä muuten osaa osoittaa naiselle pitävänsä hänestä - tulee mielikuva luolamiehestä, joka tuo naiselle jotakin arvokasta ja sillä naisen saa jäämään. 

Osaavat ne monet pitämisen osoittaa, mutta ei naiset yleensä sitä arvosta. Perhosia pitää saada vatsaan ja kokea itsensä naiseksi. Siihen toimii parhaiten vieras paljon pannut pukki, mieluiten salaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paha sanoa, että miksi osa miehistä ei laita vaivaa lahjoihin. Omani hankki todella ihanat huomaavaiset lahjat vaikka meillä tiukka budjetti olikin. Syynä kertoi olevan sen, että rakastaa minua enemmän kuin mitään muuta ja teen hänen elämästään parempaa ja huomaavaisilla lahjoilla hän haluaa osoittaa tätä rakkauttaan.

Itse en piittaa lahjoista. En tarvitse yhtään mitään ja toisaalta tuotan toisille iloa mieluummin muilla tavoin. Tulen joka päivä iloisena kotiin vaimon luo, pidän kodista ja yhteisestä elämästä huolta, autan ja tuen suruissa ja haasteissa ja iloitsen onnistumisten puolesta 365 päivää vuodessa. Jos se ei kelpaisi vaimolleni rakkauden osoitukseksi, vaan tunnin vaivannäkö aatonaattona olisi hänelle paljon isompi ja merkittävämpi osoitus, niin olisin väärän naisen kanssa.

Ei noi ole niitä asioita joita naiset oikeasti arvostaa miehessä. Ne otetaan itsestäänselvyytenä vaikka tietysti valitetaan, jos mies ei niitä tee. Kun on komea high status äijä, joka sen verran näkee vaivaa että viitsii drinkin tarjota ja ehkä käydä kerran kukkakaupassa, niin saa naisesta irti huomattavasti enemmän heti kuin mitä joka päivä huomioiva vähemmän komea tavisinssi koko avioliiton aikana. Sanotaan vaan että menneet on menneitä ja ihmetellään, miksi oma mies on vähän katkera siitä että nuorempana viikon suhteessa on annettu jollekin pelimiehelle kaikki niin fyysisesti kuin henkisesti.

LASSUKKA-ALERT !!!!! :)

Lassukka tai ei, mutta pistähän kommentoiden itse asiaa. Mikä tuossa ei pidä paikkaansa? Komeiden miesten suosio vähällä vaivalla? Tavismiesten katkeruus naisten aiemmille kokemuksille välinpitämättömien miesten käsissä? Se että vuosien välittäminen ja tuki on aivan hemmetisti isompi uhraus kun vartin kestävä korvakorujen osto?

Minä sain mieheltä lahjaksi pari kirjaa. Kävimme kaupassa yhdessä, minä valitsin haluamani kirjat ja mies maksoi ne. Lisäksi mies oli hankkinut minulle yllätyslahjaksi yhden ketjun 100 euron lahjakortin ja sanoi, että hanki mitä tykkäät. Maksan tuolla kortilla meille jonkun hotelliyön reissussa. Miehen lahjan ostin samalla tavalla eli mies valitsi, minä maksoin.

Minä pidän itseäni feministinä ja kyllä minä maksan vuorollani leffareissut ja ravintolakäynnit. Minusta on mukava ilahduttaa miestä, kun hän noista kuitenkin pitää. Mies ei ole romanttinen, mutta en ole minäkään. Hän ei taida edes tietää, milloin ystävänpäivä on. Minulle on tärkeää, että mies pitää huolta lapsistaan ja minusta eikä häviä pahan päivän tullen. Sellaisenkin sankarin olen tavannut, joka jätti vaimonsa kesken naisen syöpähoitojen.

En saa lahjoja, kukkia tai valentine-muistamisia. Sen sijaan saan päivittäin arjessa huomiointia: kirjalainojanikuskataan kirjastoon, minua kuskataan aikaisina työvuoroaamuina töihin ja saan aamukahvin valmiiksi keitettynä jne. ja toiveitani kuullaan ajankäytön suhteen (esim. eilinen meni aika pitkälti minun mieltymyksieni mukaisesti) Meillä romantiikka ilmenee toisen kunnioittamisessa ja huomioimisessa arjen pienissä ja suuremmissa teoissa. Se etten saa jouluna lahjoja ei merkitse, ettenkö olisi tärkeä ja rakastettu.  

Vierailija kirjoitti:

En saa lahjoja, kukkia tai valentine-muistamisia. Sen sijaan saan päivittäin arjessa huomiointia: kirjalainojanikuskataan kirjastoon, minua kuskataan aikaisina työvuoroaamuina töihin ja saan aamukahvin valmiiksi keitettynä jne. ja toiveitani kuullaan ajankäytön suhteen (esim. eilinen meni aika pitkälti minun mieltymyksieni mukaisesti) Meillä romantiikka ilmenee toisen kunnioittamisessa ja huomioimisessa arjen pienissä ja suuremmissa teoissa. Se etten saa jouluna lahjoja ei merkitse, ettenkö olisi tärkeä ja rakastettu.  

Oletko nainen vai mies? Ei osata muuten peukuttaa.

Minulla on jo pitkään ollut kaikki tarpeellinen ja vähän tarpeetontakin, joten en koe enää sillä tavalla tarvitsevani mitään lahjoja. Mies ostaa minulle jouluisin rasian käsintehtyjä belgialaisia suklaakonvehteja ja se riittää minulle. Minulle lahjoja enemmän merkitsee se, että meillä on yhteiset rahat ja pääsen mukaan perheen yhteisille ulkomaanmatkoille, vaikka minulla ei niihin omilla rahoilla olisi varaa. Asunto omistetaan puoliksi, vaikka mies tienaa noin 80% meidän yhteisistä tuloista. En siis ole mitään huomaavaisuuslahjoja vailla, minulle riittää että mies pysyy rinnalla ja että lapsi saa kaiken tarvitsemansa ja vähän päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

suomessa naiset ja miehet ovat samanarvoisia joten tollasta ei tehdä. nauttikaa feministin unelmasta ja miehen elämästä. ei meitäkään viedä ulos tai syömään. :D

Typerys. Minä feministinä juuri vien miestäni ulos syömään ja ostan kivoja lahjoja. Olisit valinnut feministin. ;)

Kuka haluaa feministin, joka haukkuu tuntemattomia ihmisiä netissä mielipide-erojen vuoksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos yhtään lohduttaa, niin minun mieheni antoi kauniin kaulakorun aamulla ja jätti illalla. Ei se lahjojen antaminenkaan aina mitään merkitse miehille, jos he antavat ne vain sosiaalisten paineiden vuoksi.

Todella ikävää, olen pahoillani puolestasi! Tuossa oli miehellä kyse selvästi yrityksestä peitellä huonoa omaa tuntoaan, kun jätti. En muuten ymmärrä, miten jollain voi tulla mieleen jättää puoliso tällaisena merkkipäivänä kuin jouluna. Se on hämmästyttävän yleistä. Eikö sitä voisi odottaa, että pyhät on ohi. Voimia sinulle! Tuollaisen surkimusmiehen perään ei kannata tuhlata yhtään kyyneltä!

Kiitos <3 Onneksi olen kuitenkin perheen luona nyt, joten en ole yksin. 

Nainen. ja tarkennan sen verran, että saan lahjoja jos itse sanon mitä haluan - mies maksaa kohtuuhintaiset ja järkevät lahjat. En halua mitään yllätyksiä, koska olen tosi tarkka että jos jotain tavaraa haluan, niin se on sitten tosiaankin just eikä melkein mieleeni. Mies on samanlainen. Ilman kysymisiä ei kannata ostaa mitään, kirjoissakin on tarkka maku. Yhdessä päätetään jos jotain ostetaan ja mietitään tarkkaan hankinnat. Joustetaan tilanteen mukaan muutenkin, jotta kaikilla perheenjäsenillä olisi hyvä olla ja kaikki saisivat asioita (muitakin kuin materiaalisia) joita tarvitsevat ja jotka ovat hyväksi. 

Onpa täällä marttyyrejä, jotka eivät edes halua lahjoja, ovat vain nöyrästi kiitollisia siitä, että mies elää normaslia elämää heidän kanssaan.

Jos lahjoilla ja muistamisella ei ole mitään merkitystä ihmiskulttuureissa, niin miksi niitä yleensä annetaan kenenkään?

Mieheni synttärit on kohta, täyttää pyöreitä vuosia. En anna hänet mitään lahjaa, koska minähän jo pyöritän meidän arkea joka päivä. Se kun näköjään sitten riittää enemmän kuin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paha sanoa, että miksi osa miehistä ei laita vaivaa lahjoihin. Omani hankki todella ihanat huomaavaiset lahjat vaikka meillä tiukka budjetti olikin. Syynä kertoi olevan sen, että rakastaa minua enemmän kuin mitään muuta ja teen hänen elämästään parempaa ja huomaavaisilla lahjoilla hän haluaa osoittaa tätä rakkauttaan.

Itse en piittaa lahjoista. En tarvitse yhtään mitään ja toisaalta tuotan toisille iloa mieluummin muilla tavoin. Tulen joka päivä iloisena kotiin vaimon luo, pidän kodista ja yhteisestä elämästä huolta, autan ja tuen suruissa ja haasteissa ja iloitsen onnistumisten puolesta 365 päivää vuodessa. Jos se ei kelpaisi vaimolleni rakkauden osoitukseksi, vaan tunnin vaivannäkö aatonaattona olisi hänelle paljon isompi ja merkittävämpi osoitus, niin olisin väärän naisen kanssa.

Ei noi ole niitä asioita joita naiset oikeasti arvostaa miehessä. Ne otetaan itsestäänselvyytenä vaikka tietysti valitetaan, jos mies ei niitä tee. Kun on komea high status äijä, joka sen verran näkee vaivaa että viitsii drinkin tarjota ja ehkä käydä kerran kukkakaupassa, niin saa naisesta irti huomattavasti enemmän heti kuin mitä joka päivä huomioiva vähemmän komea tavisinssi koko avioliiton aikana. Sanotaan vaan että menneet on menneitä ja ihmetellään, miksi oma mies on vähän katkera siitä että nuorempana viikon suhteessa on annettu jollekin pelimiehelle kaikki niin fyysisesti kuin henkisesti.

LASSUKKA-ALERT !!!!! :)

Lassukka tai ei, mutta pistähän kommentoiden itse asiaa. Mikä tuossa ei pidä paikkaansa? Komeiden miesten suosio vähällä vaivalla? Tavismiesten katkeruus naisten aiemmille kokemuksille välinpitämättömien miesten käsissä? Se että vuosien välittäminen ja tuki on aivan hemmetisti isompi uhraus kun vartin kestävä korvakorujen osto?

Ei niinku millään jaksaisi edes kommentoida näitä lassukkakliseitä, mutta menköön nyt, kun niin kovasti toivot.

Eli. Luuletko ettei tavisnaisia harmita esim miesten pornolle kuolaus, tyttökalenterit jne jne ihan suhteen aikanakin? Luuletko ettei naisia harmita kun ne tavismiehet ovat pitkään yrittäneet niitä kaikkein kauneimpia naisia ja katkerana tyytyvät sinuun, kuvitellen että oikeasti olisivat ansainneet sen lukion kauneimman tytön sieltä nuoruudestaan? Miksi et valitse vaatimattomamman näköistä naista, hän ei varmasti ole saanut pelimiesten huomiota?

Luuletko etteivät kauniit naiset saa suosiota vähällä vaivalla? Luuletko ettei se harmita tavisnaisia?

Totta kai vuosien välittäminen on suurempi välittämisen merkki kuin lahjan osto, mutta yleensä ne kaikkein välittävimmät ihmiset jonkun lahjan onnistuvat hankkimaan rakkailleen. Poikkeuksia on toki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

suomessa naiset ja miehet ovat samanarvoisia joten tollasta ei tehdä. nauttikaa feministin unelmasta ja miehen elämästä. ei meitäkään viedä ulos tai syömään. :D

Typerys. Minä feministinä juuri vien miestäni ulos syömään ja ostan kivoja lahjoja. Olisit valinnut feministin. ;)

Kuka haluaa feministin, joka haukkuu tuntemattomia ihmisiä netissä mielipide-erojen vuoksi?

Kyllä aika monelle ois kelvannu. ;)

Mun mies osaa ajatuksella hankkia synttäri ja joululahjan. Se ei välttämättä maksa maltaita.. muun ajan vuodesta se on ns ellun kana. Jos romantiikkaa kaipaan, niin itse se on järjestettävä.

Tänä jouluna ajatus onnistui, mutta mokan teki siinä, ettei ole kuunnellut mua. Mulla oli jo kys juttu, kun romantiikan nälässäni itseäni hemmottelin lokakuussa..

Hei oikeesti, pienet on sunkin murheet, jos tuollainen asia harmittaa. Itselleni ei tulisi mieleenkään toivoa, että olisin joku miehen pikku prinsessa, jota se välillä lahjoo saadakseen sitten taas hyväksikäyttää minua sängyssä, miten tahtoo. Tai sitten että olisin miehen pikku prinsessa, jolle se hankkii asioita kuin vähä-älyiselle.

Me olemme miehen kanssa tasa-arvoisia. Minusta olisi alentavaa olla miehen määrättävissä, koska sitähän tuo tarkoittaa tuo toive. Mies saisi sen jälkeen vaatia asioita... Nyt se ei saa ja mä oon vapaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paha sanoa, että miksi osa miehistä ei laita vaivaa lahjoihin. Omani hankki todella ihanat huomaavaiset lahjat vaikka meillä tiukka budjetti olikin. Syynä kertoi olevan sen, että rakastaa minua enemmän kuin mitään muuta ja teen hänen elämästään parempaa ja huomaavaisilla lahjoilla hän haluaa osoittaa tätä rakkauttaan.

Itse en piittaa lahjoista. En tarvitse yhtään mitään ja toisaalta tuotan toisille iloa mieluummin muilla tavoin. Tulen joka päivä iloisena kotiin vaimon luo, pidän kodista ja yhteisestä elämästä huolta, autan ja tuen suruissa ja haasteissa ja iloitsen onnistumisten puolesta 365 päivää vuodessa. Jos se ei kelpaisi vaimolleni rakkauden osoitukseksi, vaan tunnin vaivannäkö aatonaattona olisi hänelle paljon isompi ja merkittävämpi osoitus, niin olisin väärän naisen kanssa.

Ei noi ole niitä asioita joita naiset oikeasti arvostaa miehessä. Ne otetaan itsestäänselvyytenä vaikka tietysti valitetaan, jos mies ei niitä tee. Kun on komea high status äijä, joka sen verran näkee vaivaa että viitsii drinkin tarjota ja ehkä käydä kerran kukkakaupassa, niin saa naisesta irti huomattavasti enemmän heti kuin mitä joka päivä huomioiva vähemmän komea tavisinssi koko avioliiton aikana. Sanotaan vaan että menneet on menneitä ja ihmetellään, miksi oma mies on vähän katkera siitä että nuorempana viikon suhteessa on annettu jollekin pelimiehelle kaikki niin fyysisesti kuin henkisesti.

LASSUKKA-ALERT !!!!! :)

Lassukka tai ei, mutta pistähän kommentoiden itse asiaa. Mikä tuossa ei pidä paikkaansa? Komeiden miesten suosio vähällä vaivalla? Tavismiesten katkeruus naisten aiemmille kokemuksille välinpitämättömien miesten käsissä? Se että vuosien välittäminen ja tuki on aivan hemmetisti isompi uhraus kun vartin kestävä korvakorujen osto?

Ei niinku millään jaksaisi edes kommentoida näitä lassukkakliseitä, mutta menköön nyt, kun niin kovasti toivot.

Eli. Luuletko ettei tavisnaisia harmita esim miesten pornolle kuolaus, tyttökalenterit jne jne ihan suhteen aikanakin? Luuletko ettei naisia harmita kun ne tavismiehet ovat pitkään yrittäneet niitä kaikkein kauneimpia naisia ja katkerana tyytyvät sinuun, kuvitellen että oikeasti olisivat ansainneet sen lukion kauneimman tytön sieltä nuoruudestaan? Miksi et valitse vaatimattomamman näköistä naista, hän ei varmasti ole saanut pelimiesten huomiota?

Luuletko etteivät kauniit naiset saa suosiota vähällä vaivalla? Luuletko ettei se harmita tavisnaisia?

Totta kai vuosien välittäminen on suurempi välittämisen merkki kuin lahjan osto, mutta yleensä ne kaikkein välittävimmät ihmiset jonkun lahjan onnistuvat hankkimaan rakkailleen. Poikkeuksia on toki.

Varmasti naisiakin harmittaa mutta se ei liity mitenkään viestiini. Vaatimattomatkin naiset ovat saaneet valloituksia etsiviltä pelimiehiltä huomiota jos vaan baarissa käyvät. Nämä miehet eivät naista arvosta pätkän vertaa, käyttävät vain, ja siihen nainen alistuu. Yritä nyt sitten itse katsoa naista arvokkaana tyyppinä kun tiedät että jonkun välinpitämättömän mulkun perään on itketty surkeana jaon jälkeen aiemmin.

Ja taas vedät jonkun yhtäläisyysmerkin että lahjan osto olisi yleensä enemmän välittämistä. Tajuatko että siihen menee vartti kun työmatkalla hakee jotkut korvakorut?

Ei muuten kannata noin alentuvasti aloittaa kommenttia, kun vetelit aivan totaalisesti aiheen vierestä.

Vierailija kirjoitti:

Hei oikeesti, pienet on sunkin murheet, jos tuollainen asia harmittaa. Itselleni ei tulisi mieleenkään toivoa, että olisin joku miehen pikku prinsessa, jota se välillä lahjoo saadakseen sitten taas hyväksikäyttää minua sängyssä, miten tahtoo. Tai sitten että olisin miehen pikku prinsessa, jolle se hankkii asioita kuin vähä-älyiselle.

Me olemme miehen kanssa tasa-arvoisia. Minusta olisi alentavaa olla miehen määrättävissä, koska sitähän tuo tarkoittaa tuo toive. Mies saisi sen jälkeen vaatia asioita... Nyt se ei saa ja mä oon vapaa.

Huoran hommaahan se lahjojen vaatiminen on.