stressaan jo valmiiksi sitä jokavuotista parkua pakettien avaamisen jälkeen
Lapset eivät voi tietenkään saada jokaista toivomaansa lahjaa, mistä seuraa verenpainetta nostava itkushow.
Tähän tyyliin "
" missä on monster high barbie?!"
" katsos, tässä on tämä Robinin levy mitä toivoit.."
" en halua sitä!!! Halusin monster.. yhyy..highin.. byhyy "
joka vuosi. Ensin kilahtaa 9v ja sitten 5v.
vaikka tiedän, että tuo on normaalia , jännitys ja väsymys purkautuvat niin silti kyllä siitä uhkaa mennä itseltä se vähäinenkin joulufiilis..
Kommentit (43)
No ei ollut normaalia minun lapsuudessani :O sano että voivat antaa lahjat pois jos ei kelpaa
Niin ja lapseni eivät ole hemmoteltuja eivätkä myöskään pellossa kasvaneita.
Aamusta asti kestänyt jännitys vain räjähtää käsiin ja hyvä syy seota on se että yksi toivottu lahja uupuu!
Ap
Vierailija kirjoitti:
En mitään sädekehää tässä halua mutta ei meillä lapse ole noin käyttäytyneet koskaan.
Juuri näin! Mitä lie roskaväkeä ap edustaa.
Ehkä tuo on normaalia niinkuin ap kirjoittaa, mutta ei meullä ole tuollaista ollut koskaan. Lapset iältään 6 ja 9. Eivät todellakaan saa kaikkea mitä toivovat. Etukäteen olen sanonutkin ettei joulupukki kaikkea voi tuoda mitä lapset keksivät toivoa.
Yhtenäkään vuonna muksut eivät ole mitään itkukonsertteja vetäneet.
Tekevätkö toivelistaa? Toteutatko sen mukaan?
Ei kauhean normaalilta kuulosta. Tai en ainakaan itse eivätkä serkkuni koskaan valittaneet joululahjoista lapsina. Vaikkei todellakaan saatu kaikkea mitä haluttiin. Oltiin tyytyväisiä siihen mitä saatiin.
Tuo tosin oli 90-luvulla. Ehkä nykyään lapsilla on sitten eri meininki.
Sen verran pieniä ovat vielä, mä ratkaisisin niin, että saavat aamulla avata yhdet lahjat, sellaiset, joilla voi leikkiä.
Ap varmaan taas jokin curling-äiti. Huoh........... Normaalit lapset eivät todellakaan käyttäydy noin.
Meillä tehdään toivelista, max kolme toivetta ja saa yhden
Ei tuo minusta ole normaalia. En ole ikinä nähnyt kenenkään käyttäytyvän noin, missään tilanteessa missä lahjoja saadaan. Olen sentään todistanut niitä tilanteita aika paljon.
Miksi et anna lahjoja jo heti aamusta? Miksi pitää odotuttaa monta tuntia?
Vierailija kirjoitti:
Sen verran pieniä ovat vielä, mä ratkaisisin niin, että saavat aamulla avata yhdet lahjat, sellaiset, joilla voi leikkiä.
Jessus. Tää on just tyypillinen esimerkki siitä että mennään sieltä mistä aita on matalin. Eihän se lapsi ikinä opi käyttäytymään ja nöyryyttä yms.jos koko elämä silotellaan sille. Yhtäkään pettymystä kun ei sallita niin kyllä tulee olemaan vaikea elämä.
En tunne yhtäkään perhettä, jossa olisi noin. Ehkä siksi, että lapsille kerrotaan, että se ei ole tilauslista vaan toivelista. Kaikkea ei saa.
Ovatko teidän muiden lapset aidosti tyytyväisiä lahjoihinsa, vai vain oppineet, että ei kuulu olla pettynyt, vaikkei lahjat miellyttäisikään?
Ihmettelen, jos kaikki aina onnistuvat lahjoissa vuodesta toiseen. En ole ap. Mitä pienempi lapsi, sen parempi minusta, ettei tukahduta aitoa rektiotaan.
Mitä ihmettä? Olisipa todella kurjaa, jos joululahjojen avaaminen menisi noin. Meillä onneksi lapset (8v ja 6v) ovat aina olleet innoissaan lahjoistaan ja vaikkei kaikkia toivelahjoja ole saaneet, eivät ole valittaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran pieniä ovat vielä, mä ratkaisisin niin, että saavat aamulla avata yhdet lahjat, sellaiset, joilla voi leikkiä.
Jessus. Tää on just tyypillinen esimerkki siitä että mennään sieltä mistä aita on matalin. Eihän se lapsi ikinä opi käyttäytymään ja nöyryyttä yms.jos koko elämä silotellaan sille. Yhtäkään pettymystä kun ei sallita niin kyllä tulee olemaan vaikea elämä.
Mun mies sanoo aina, että kyllä niitä pettymyksiä ehtii tulla, että vaikka pystyy ohittamaan niitä, niin siinä ei käy noin kuin ennustat.
Meillä lapset ainakin suhtautuvat todella tyynesti pettymyksiin ensireaktion ohi mentyä, eikä sekään välttämättä ole "paha", kun on koitettu välttää pettymyksiä. Lapset nyt 6 ja 8. Tuntuu, että ovat aina nähneet, että heistä välitetään ja heitä ajatellaan, niin ei kannata niin pettyä, jos aina ei mene kuten tahtoo.
Aivan kuin lapsipuoleni. Aina naukumassa. Mikään ei riitä. "Äidillä mä en koskaan saa näin tyhmiä lahjoja". "Tää ruoka on niin pahaa että mä oksennan ".
Vierailija kirjoitti:
Ovatko teidän muiden lapset aidosti tyytyväisiä lahjoihinsa, vai vain oppineet, että ei kuulu olla pettynyt, vaikkei lahjat miellyttäisikään?
Ihmettelen, jos kaikki aina onnistuvat lahjoissa vuodesta toiseen. En ole ap. Mitä pienempi lapsi, sen parempi minusta, ettei tukahduta aitoa rektiotaan.
En ole vielä tavannut pientä lasta, joka ei olisi tyytyväinen lahjaan. Tai ainakin lahjapaperiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran pieniä ovat vielä, mä ratkaisisin niin, että saavat aamulla avata yhdet lahjat, sellaiset, joilla voi leikkiä.
Jessus. Tää on just tyypillinen esimerkki siitä että mennään sieltä mistä aita on matalin. Eihän se lapsi ikinä opi käyttäytymään ja nöyryyttä yms.jos koko elämä silotellaan sille. Yhtäkään pettymystä kun ei sallita niin kyllä tulee olemaan vaikea elämä.
Heh, etköhän nyt pikkasen liioittele :) Minusta on hauska idea että yksi lahja on aamulla herätessä esim.kuusen alla. Tuskin lapselle sen takia vaikea elämä tai huono pettymysten sietokyky tulee.
En mitään sädekehää tässä halua mutta ei meillä lapse ole noin käyttäytyneet koskaan.