Annetaanko koulussa nykyään huonompia todistuksia kuin 90-luvulla?
Poika toi ekan todistuksensa kotiin. Siinä ei ollut yhtään "osaat erinomaisesti" ruksia. Pelkästään "osaat hyvin", niitä oli suurin osa, joissakin oli "osaat melko hyvin". Olin odottanut parempaa todistusta, kun muistan, että itse sain 90-luvulla todistukseen melkein kaikista aineista kymppejä hyvin vähällä vaivalla. Ja kun pojan läksyjentekoa seuraa, useimmat läksyt menevät helposti ja nopeasti. Etenkin matikassa hän laskee laskut parissa sekunnissa ja kaikki aina oikein, siksi ihmetyttää, ettei siitäkään tullut korkeinta arvosanaa. Vapaaehtoisia lisätehtäviä hän ei tykkää tehdä enkä ole painostanut, onko vika siinä? Annetaanko nykyään vähemmän noita parhaita arvosanoja kuin aiemmin, vai katsonko vain äitinä pojan osaamista liian ruusuisten lasien läpi :) En halua kysyä tästä opelta etten vaikuta nipolta, joten kertokaa te, arvon av:läiset.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpommalla pitäisi saada kun tasoa on käsittääkseni laskettu. Tai näin ainakin ylioppilaskirjoituksissa (ja siten olettaisin tason laskemisen koskevan koko siihenastista ketjua).
Ihan mielenkiinnosta: miten tasoa on laskettu yo-kokeessa tai siis onko tästä jotain esimerkkiä/todistetta?
Kuulostaa minustakin vähän oudolta. Eihän yo-kokeissa ole mitään järkeä/syytä laskea tasoa, kun arvosanat tulevat suoraan gaussin käyrältä. Joku voisi väittää, että taso on noussut, kun nykyään laudaturin saa vaikeammin. Tökkäsivät sen eximian siihen alapuolelle ja laudaturin saavien prosentuaalista määrää vähennettiin. Joku tarkemmin tietävä varmaan muistaa miten ne arvosanat jakautuvat. Itse en jaksa googletella.
Ennen laudatur oli 20%, 90-luvun lopulla muutettiin niin, että laudatur on 5% ja eximia 15%.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä voit hyvin jutella open kanssa, ei ole nipottamista. Asian voi ottaa puheeksi ihan nätisti: sinusta tuntuu, että lapsi osaa tosi hyvin, mutta se ei näy todistuksessa. Onko siis "vika" siinä, että yliarvioit lapsesi osaamisen, vai kenties siinä, että lapsi alisuoriutuu tai puuhaa jotain muuta koulussa. Mun mielestä voi ihan hyvin ottaa puheeksi vaikka vanhempainillassa. Musta se vain osoittaa, että olet kiinnostunut lapsesi koulunkäynnistä. Opettajan syyttely ja pätevyyden kyseenalaistaminen ym. on sitten toinen juttu.
Eikö se laspen osaaminen näy koulussa pidetyissä kokeissa, katsotteko koskaan niitä? Koko luokan tenevat tekevät ihan samat kokeet, niin tytöt kuin pojatkin. Yleensä arvosana on ollut suoraan kokeiden keskiarvo, paitsi englannin 10, joka todistuksessa oli 9 koska opettajan mielestä lapsi ei osallistunut tuntiin 10 edestä., tämä tieto oli kirjoitettu Wilmaan koearvosanan viereen eli en keskustellut henkevästi opettajan kanssa.
osaat hyvin tarkoittaa, että osaa hyvin. voi siis kehua. osaat erinomaisesti tarkoittaa, että osaa paremmin kuin hyvin (osaa siis enemmän kuin pitää) ja on harrastunut ja tätä varmaan näytetään mm. tekemällä innolla niitä lisätehtäviä.
varmaan hyvä opelta kysyä, jotta hoksaa avata arvioinnin perusteita vanhemmille. vanhempainillassahan (kuten joku ehdotti) ope ei sitten voi keskustella yksittäisen oppilaan asioista, mutta yleisesti siellä voisi kysyä. että asiaa avattaisiin (tai jopa ennalta toivoa asian käsittelyä, jotta ope saisi valmistautua.)
ekaluokan kirjan asiat ovat enimmäkseen sillä tavalla helppoja ja ehkä vanhempia harhaanjohtaviakin, että vähän heikommatkin oppilaat osaavat ne laskea (laskemalla), kun taas tavoite olisi, että hajotelmat vähitellen automatisoituisivat ja niitä helppoja laskuja ei sitten enää tarvitsisi ihan niin tarkasti 'laskea', vaan ne vaan tietäisi. ja sittenhän on soveltavat tehtävät erikseen. niitä löytyy yleensä juuri sieltä lisätehtävistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko alat ap uskomaan puheita siitä kuinka peruskoulu suosii tyttöjä.
Lapsen luokanopettaja on vaihtunut kerran vuodessa koko ala-asteen ajan. Kaikki opettajat ovat jostain syystä pahoitelleet, kun luoka tytöt jäävät vähemmälle huomiolle, kun iso osa ajasta menee järjestyksen ylläpitoon. Häiriköivät pojat kahmaisevat leijonan osan tunnin työajasta, eli se siitä suosimisesta. Kun tunnilla olisi enemmän aikaa oepttamiseen ehdittäisiin opettaa myös enemmän ja huomioida myös nopeasti etenevät.
Yläasteille pitäisi saada tasokurssit takaisin.
Häiriköistä voi tulla sitten ne helmetkin, jotka luovat uutta. Koskee niin sopeutumattomia poikia kuin tyttöjäkin.
Vierailija kirjoitti:
Silloin meille opetettiin että enemmän lukenut on ansainnut paremman arvosanan kuin tämä joka sai kaikki oikein mutta ei ole lukenut.
Miten te tarkkailitte jokaisen koululaisen läksyjenlukua hänen kotonaan? Mistä muka tiesit, että toinen on lukenut kaksi tuntia, toinen vain yhden? Ihanko uskoitte, mitä lapsi kertoo?
Koulu on koulu, eikä mikään viihdytyslaitos. Jos aletaan päiviä täyttää kaikenmaailman ilmiöillä ja padien räpläyksellä, ei ihme,että ei myöhemmin osaa edes perusasioita kirjoittamisesta ja lukemisesta. Nyt tuo hulluus kaiken puuhastelun ympärillä siirretään yläkouluihin. Perusasia ei muutu miksikään: oppilas opiskelee ja oppii yhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja tietoja. Siihen kuuluu myös ulkoaopettelua ja perse on pidettävä penkissä ja keskityttävä siihen opiskeluun. Aloittajalle sanoisin, että hulluttelu voi mennä kohta siihen, ettei ole kokeita eikä todistusnumeroita lainkaan. Silloin ei haittaa vaikkei osaisi laskea yhteen eikä kirjoittaa vielä kutosellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko alat ap uskomaan puheita siitä kuinka peruskoulu suosii tyttöjä.
Lapsen luokanopettaja on vaihtunut kerran vuodessa koko ala-asteen ajan. Kaikki opettajat ovat jostain syystä pahoitelleet, kun luoka tytöt jäävät vähemmälle huomiolle, kun iso osa ajasta menee järjestyksen ylläpitoon. Häiriköivät pojat kahmaisevat leijonan osan tunnin työajasta, eli se siitä suosimisesta. Kun tunnilla olisi enemmän aikaa oepttamiseen ehdittäisiin opettaa myös enemmän ja huomioida myös nopeasti etenevät.
Yläasteille pitäisi saada tasokurssit takaisin.
Häiriköistä voi tulla sitten ne helmetkin, jotka luovat uutta. Koskee niin sopeutumattomia poikia kuin tyttöjäkin.
Olen nähnyt näitä hemiä ostareilla piripoukoissa ja raskaana heti koulun jälkeen. Söpöily ei auta yhtään ja hyssyttely. Monille pitäisi keksiä jokin parempi systeemi kuin nykyinen koulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpommalla pitäisi saada kun tasoa on käsittääkseni laskettu. Tai näin ainakin ylioppilaskirjoituksissa (ja siten olettaisin tason laskemisen koskevan koko siihenastista ketjua).
Ihan mielenkiinnosta: miten tasoa on laskettu yo-kokeessa tai siis onko tästä jotain esimerkkiä/todistetta?
Joitakin kokeita on helpotettu, onhan siitä puhuttu pitkään. Matematiikassa saa olla nykyään sellaiset laskimet, että edes sulkuja ei tarvitse avata omalla aivotyöllä.
Oppikirjojen sisältöä helpotetaan ja karsitaan. Osa oppikirjoista on ohuita lipareita mutta hinta ei ole laskenut. On myös ideologinen valinta, jos koulussa ei tarvitse opiskella kunnolla. Silloin rikkaat ostavat yksityisopetusta ja ohjaavat lapsensa painotettuihin luokkiin ja kouluihin. Muut puuhastelevat mitä sattuu taviskouluissa.
Arvostelua on tiukennettu. Entinen ysi on nykyään seiska tai kasi. Kasi on hyvä osaaminen. Ysi on kiitettävä ja käytännössä paras, mitä voi kouluosaamisella saada. Kymppiin vaaditaan sitten omaa erityistä harrastuneisuutta ja tiedot ylittävät oppimäärän vaatimukset. Täytyy myös osata jakaa tietoa ja pitää yllä muidenkin opiskelumotivaatiota ja hyvää opiskeluilmapiiriä luokassa. Noin ainakin meillä vanhempainillassa kerrottiin ja powerpointteja viisattiin.
Vierailija kirjoitti:
Arvostelua on tiukennettu. Entinen ysi on nykyään seiska tai kasi. Kasi on hyvä osaaminen. Ysi on kiitettävä ja käytännössä paras, mitä voi kouluosaamisella saada. Kymppiin vaaditaan sitten omaa erityistä harrastuneisuutta ja tiedot ylittävät oppimäärän vaatimukset. Täytyy myös osata jakaa tietoa ja pitää yllä muidenkin opiskelumotivaatiota ja hyvää opiskeluilmapiiriä luokassa. Noin ainakin meillä vanhempainillassa kerrottiin ja powerpointteja viisattiin.
Tuo kuulostaa ihan hyvältä.
On tiukempaa ja varsinkin liikunnasta saa seiskan ja kasin saa vain hyvät. Lapseni opettaja noudattaa sitä opetussuunnitelman arvostelua. Pelkkä osallistuminen kaikkeen ei enää riitä.
Lisäksi opettajat arvostelee eri tavalla. Lapseni luokanopettaja on tiukka arvostelussaan.
Aineopettajilta saa paljon parempia numeroita.
Sitten helpottaa, kun mennään yläasteelle, kun ei ole luokanopettajaa enää. Kaverin lapsen numerot parani, kun pääsi luokanopettajasta eroon.
Vierailija kirjoitti:
Oppikirjojen sisältöä helpotetaan ja karsitaan. Osa oppikirjoista on ohuita lipareita mutta hinta ei ole laskenut. On myös ideologinen valinta, jos koulussa ei tarvitse opiskella kunnolla. Silloin rikkaat ostavat yksityisopetusta ja ohjaavat lapsensa painotettuihin luokkiin ja kouluihin. Muut puuhastelevat mitä sattuu taviskouluissa.
Ei pidä paikkansa. Paksuja kirjoja ja paljon pientä tekstiä. Lapseni viidennellä ja kuulustelen kokeisiin niin onpa tullut niitä kirjoja ihan oikeesti katsottua.
8 ja 9 luokan arvostelut on ne jotka on tärkeät.
Näille nykyajan lapsille tekisi hyvää vanhat "kalvosulkeiset"
32: Minusta tuollainen systeemi ei ole hyvä. Mielestäni kymppiin pitää riittää se, mitä koulussa opetetaan. Ylimääräisestä osaamisesta voi saada jotain muuta palkintoa.
Lapsen luokanopettaja on vaihtunut kerran vuodessa koko ala-asteen ajan. Kaikki opettajat ovat jostain syystä pahoitelleet, kun luoka tytöt jäävät vähemmälle huomiolle, kun iso osa ajasta menee järjestyksen ylläpitoon. Häiriköivät pojat kahmaisevat leijonan osan tunnin työajasta, eli se siitä suosimisesta. Kun tunnilla olisi enemmän aikaa oepttamiseen ehdittäisiin opettaa myös enemmän ja huomioida myös nopeasti etenevät.
Yläasteille pitäisi saada tasokurssit takaisin.