Lue keskustelun säännöt.
Todistuksessa oli arvioitu "Suullinen ilmaisu arkipäivän tilanteissa". Onko tämä joku uuden ops:n juttu
18.12.2015 |
vai onkohan vain kyseisen koulun oma keksintö?
On aika ikävä uudistus ujolle lapselle, joka kärsii jo käytösnumerossakin arvosanan alennuksen hiljaisuutensa vuoksi.
Kommentit (42)
Monikaan ei ilmeisesti tiedä että käytösarviointi on muuttunut. Kiltteydellä ei enää saa kiitettävää, sillä saa kasin. Täytyy olla vähän sellainen "amerikkalaistyylinen" nykyään, jotta voi saada 9:n tai 10:n.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuules ap. Ei ole käyttäytymisnumeron arviointi enä sama kuin meidän aikana. Kun oli ujo ja hiljainen, sai taatusti kympin.
Nykyään saa olla ihan tyytyväinen vaikka seiskaan. Oikeesti.
Mä väitän, että mulla on kohtalaisen hyväkäytöksisiä ja kilttejä lapsia. Ikinä ei ole tullut valitusta käytöksestä ja myöhästelevät/läksyt tekemättä erittäin harvoin. Todistukset täynnä kiitettäviä. Mutta ei käytöksen kohdalla. Se on yleensä kaikilla 8 tai 7.
Vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen kuuluu opsiin ihan kaikilla koulutusasteilla ja on kuulunut eri muotoisena jo vuosikymmeniä. Ei ole uusi asia. Ihan löytyy 70-luvun opseistakin maininta siitä, millaista perustason ilmaisua tulisi hallita millaisissakin tilanteissa.
Vuorovaikutustaidot ja kyky suoriutua viestintätilanteista ei ole yhtä kuin ekstrovertti läpättäminen. Opettajien tulisi kyllä myös kyetä erottamaan tämä asia. Vuorovaikutustaitoihin kuuluvat mm. kuunteleminen ja havainnointi, ja näihin taitoihin ei introvertti/ekstrovertti -skaalat niinkään liity, vaikka niillä tykätäänkin kaikkea nykyään kuvata ja ihmisiä luokitella.
On erittäin hyvä asia, että näitä taitoja ja niiden kehittymistä seurataan koulussa (ja myös tuetaan). Esimerkiksi ryhmätyötaitojen harjoitteleminen on erittäin tärkeää ja on vahingollista ajatella, että toiset vaan syntyvät sosiaalisiksi ja toiset eivät. Sillä, osaako osallistua vuorovaikutustilanteisiin on vain osin pohjansa sillä, millainen luonne ihmisellä on. Asiaa voi oppia.
Vierailija kirjoitti:
Miten hiljaisuus voi vaikuttaa käytösnumeroon paitsi jos tarkoitat sitä että lapsesi ei vastaa edes suoraan kysyttäessä. Se on pikemminkin epäkohteliaisuutta ja koulussa jo hieman outoakin koska opettajan tehtävähän on kysellä lapsilta ja lasten odotetaan vastaavan.
Et ilmeisesti tunne nykyistä käytösarviointia? Omat lapseni ovat jo käyneet peruskoulun loppuun, mutta kyllä jo heidän kouluaikanaan kympin käytösarvosanaan vaadittiin, että on aktiivinen luokkahengen kohottaja. Jos on liian hiljainen, ei pysty millään saamaan kymppiä, vaikka vastaisikin reippaasti suoraan kysyttäessä.
...24 vielä jatkaa, uusimmasta opsista vuosiluokkien 1-2 äidinkielen arvioinnista:
"Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen ja
kirjallisuuden eri oppimäärissä ovat
• edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon
karttuminen
• edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa
• edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen
kehittyminen
• edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen
sanojen merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista."
Siinähän tuo on heti ensimmäisenä. Koko opsin löydät täältä http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_per…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hiljaisuus voi vaikuttaa käytösnumeroon paitsi jos tarkoitat sitä että lapsesi ei vastaa edes suoraan kysyttäessä. Se on pikemminkin epäkohteliaisuutta ja koulussa jo hieman outoakin koska opettajan tehtävähän on kysellä lapsilta ja lasten odotetaan vastaavan.
Et ilmeisesti tunne nykyistä käytösarviointia? Omat lapseni ovat jo käyneet peruskoulun loppuun, mutta kyllä jo heidän kouluaikanaan kympin käytösarvosanaan vaadittiin, että on aktiivinen luokkahengen kohottaja. Jos on liian hiljainen, ei pysty millään saamaan kymppiä, vaikka vastaisikin reippaasti suoraan kysyttäessä.
Kerro sitten että mitä ihmeen järkeä tuommoisessa arvosteluasteikossa on? Kaikki eivät voi mitenkään olla aktiivisia luokkahengen nostattajia. Myöskään yhteiskunta tai työelämä ei tarvitse 100% hyperaktiivisia ääriekstrovertteja. Näitä samoja jotka sitten isompana tunkevat joko teatterikouluun tai ainakin tositv-ohjelmiin kun julkisuutta ei voi olla liikaa.
Pelkällä master-of-bullshit tutkinnolla ei pyöritetä yhteiskuntaa ja koulun pitäisi kait valmentaa yhteiskuntaan eikä tositv:hen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hiljaisuus voi vaikuttaa käytösnumeroon paitsi jos tarkoitat sitä että lapsesi ei vastaa edes suoraan kysyttäessä. Se on pikemminkin epäkohteliaisuutta ja koulussa jo hieman outoakin koska opettajan tehtävähän on kysellä lapsilta ja lasten odotetaan vastaavan.
Et ilmeisesti tunne nykyistä käytösarviointia? Omat lapseni ovat jo käyneet peruskoulun loppuun, mutta kyllä jo heidän kouluaikanaan kympin käytösarvosanaan vaadittiin, että on aktiivinen luokkahengen kohottaja. Jos on liian hiljainen, ei pysty millään saamaan kymppiä, vaikka vastaisikin reippaasti suoraan kysyttäessä.
Kerro sitten että mitä ihmeen järkeä tuommoisessa arvosteluasteikossa on? Kaikki eivät voi mitenkään olla aktiivisia luokkahengen nostattajia. Myöskään yhteiskunta tai työelämä ei tarvitse 100% hyperaktiivisia ääriekstrovertteja. Näitä samoja jotka sitten isompana tunkevat joko teatterikouluun tai ainakin tositv-ohjelmiin kun julkisuutta ei voi olla liikaa.
Pelkällä master-of-bullshit tutkinnolla ei pyöritetä yhteiskuntaa ja koulun pitäisi kait valmentaa yhteiskuntaan eikä tositv:hen.
Juuri yhteiskuntaa varten sillä pyritäänkin "valmentamaan", että jokaisen lapsen vuorovaikutustaitoja seurataan, pyritään kehittämään ja arvioidaan. Vaatimukset ovat perustasoisia - esimerkiksi tavoitteena on, että peruskoulun suorittanut henkilö kykeneen suoriutumaan ns. elämässä pärjäämisen kannalta tärkeistä vuorovaikutustilanteista, ja näitä on tärkeä harjoitella koulun lävitse. Toki ekaluokkalaisella ovat erilaiset kuin ysiluokkalaisella ja siksi niitä eri lailla arvioidaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hiljaisuus voi vaikuttaa käytösnumeroon paitsi jos tarkoitat sitä että lapsesi ei vastaa edes suoraan kysyttäessä. Se on pikemminkin epäkohteliaisuutta ja koulussa jo hieman outoakin koska opettajan tehtävähän on kysellä lapsilta ja lasten odotetaan vastaavan.
Et ilmeisesti tunne nykyistä käytösarviointia? Omat lapseni ovat jo käyneet peruskoulun loppuun, mutta kyllä jo heidän kouluaikanaan kympin käytösarvosanaan vaadittiin, että on aktiivinen luokkahengen kohottaja. Jos on liian hiljainen, ei pysty millään saamaan kymppiä, vaikka vastaisikin reippaasti suoraan kysyttäessä.
Kerro sitten että mitä ihmeen järkeä tuommoisessa arvosteluasteikossa on? Kaikki eivät voi mitenkään olla aktiivisia luokkahengen nostattajia. Myöskään yhteiskunta tai työelämä ei tarvitse 100% hyperaktiivisia ääriekstrovertteja. Näitä samoja jotka sitten isompana tunkevat joko teatterikouluun tai ainakin tositv-ohjelmiin kun julkisuutta ei voi olla liikaa.
Pelkällä master-of-bullshit tutkinnolla ei pyöritetä yhteiskuntaa ja koulun pitäisi kait valmentaa yhteiskuntaan eikä tositv:hen.
Juuri yhteiskuntaa varten sillä pyritäänkin "valmentamaan", että jokaisen lapsen vuorovaikutustaitoja seurataan, pyritään kehittämään ja arvioidaan. Vaatimukset ovat perustasoisia - esimerkiksi tavoitteena on, että peruskoulun suorittanut henkilö kykeneen suoriutumaan ns. elämässä pärjäämisen kannalta tärkeistä vuorovaikutustilanteista, ja näitä on tärkeä harjoitella koulun lävitse. Toki ekaluokkalaisella ovat erilaiset kuin ysiluokkalaisella ja siksi niitä eri lailla arvioidaankin.
Ja jatkan vielä, että nimenomaan jos kaikkien lasten taitoja ei tarkasteltaisi niin ne master-of-bullshit -ekstrovertithan pääsisivät vielä enemmän framille ja hiljaisten lasten taidot voisivat jäädä kehittymättä. Siihen en sitten osaa ottaa kantaa että onko ap:n lapsen opettaja osannut miten hyvin näitä taitoja oikeasti lähteä kehittämään lasten kanssa.
Minua ei sinänsä haittaa, että tuollainen arvostelukohta on lisätty todistukseen.
Sen sijaan pidän kyseenalaisena sitä, jos ko. arvioinnissa huonon arvosanan saaville lapsille ei osata tarjota riittäviä työkaluja omien taitojensa kehittämiseen. Onkohan tuokin niinkuin musiikki, kuvis tai liikunta - jos et osaa laulaa, piirtää tai et ole urheilullinen, niin turha kuvitella että voisit saada ymmärrystä tai neuvoja siihen, miten kehittyä paremmaksi.
Todennäköisesti tuokin arvosana on jälleen yksi asia, josta luokan "sosiaaliset" oppilaat saavat aihetta ylpeillä, kun taas ujot ja hiljaiset saavat taas yhden nöyryytyksenkokemuksen ja tunteen siitä, etteivät kelpaa. Voiko oppilas, joka saa suullisesta ilmaisusta arkipäivän tilanteissa ensimmäiseen todistukseen C:n tai 7:n (skaalasta riippuen) parantaa sitä myöhemmin A:han tai 10:n????
Olisi todella mielenkiintoista kuulla, millaista apua tarjotaan niille oppilaille, jotka saavat tuosta kohdasta huonon arvosanan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hiljaisuus voi vaikuttaa käytösnumeroon paitsi jos tarkoitat sitä että lapsesi ei vastaa edes suoraan kysyttäessä. Se on pikemminkin epäkohteliaisuutta ja koulussa jo hieman outoakin koska opettajan tehtävähän on kysellä lapsilta ja lasten odotetaan vastaavan.
Et ilmeisesti tunne nykyistä käytösarviointia? Omat lapseni ovat jo käyneet peruskoulun loppuun, mutta kyllä jo heidän kouluaikanaan kympin käytösarvosanaan vaadittiin, että on aktiivinen luokkahengen kohottaja. Jos on liian hiljainen, ei pysty millään saamaan kymppiä, vaikka vastaisikin reippaasti suoraan kysyttäessä.
Kerro sitten että mitä ihmeen järkeä tuommoisessa arvosteluasteikossa on? Kaikki eivät voi mitenkään olla aktiivisia luokkahengen nostattajia. Myöskään yhteiskunta tai työelämä ei tarvitse 100% hyperaktiivisia ääriekstrovertteja. Näitä samoja jotka sitten isompana tunkevat joko teatterikouluun tai ainakin tositv-ohjelmiin kun julkisuutta ei voi olla liikaa.
Pelkällä master-of-bullshit tutkinnolla ei pyöritetä yhteiskuntaa ja koulun pitäisi kait valmentaa yhteiskuntaan eikä tositv:hen.
Juuri yhteiskuntaa varten sillä pyritäänkin "valmentamaan", että jokaisen lapsen vuorovaikutustaitoja seurataan, pyritään kehittämään ja arvioidaan. Vaatimukset ovat perustasoisia - esimerkiksi tavoitteena on, että peruskoulun suorittanut henkilö kykeneen suoriutumaan ns. elämässä pärjäämisen kannalta tärkeistä vuorovaikutustilanteista, ja näitä on tärkeä harjoitella koulun lävitse. Toki ekaluokkalaisella ovat erilaiset kuin ysiluokkalaisella ja siksi niitä eri lailla arvioidaankin.
Ja jatkan vielä, että nimenomaan jos kaikkien lasten taitoja ei tarkasteltaisi niin ne master-of-bullshit -ekstrovertithan pääsisivät vielä enemmän framille ja hiljaisten lasten taidot voisivat jäädä kehittymättä. Siihen en sitten osaa ottaa kantaa että onko ap:n lapsen opettaja osannut miten hyvin näitä taitoja oikeasti lähteä kehittämään lasten kanssa.
Pitääkö tästä nyt sitten päätellä että nämä merkonomi-ekonomit jotka miehittää jokaisen vähänkin isomman firman hr-osastot oikeasti uskovat tuohon että jokaisen palkattavan ihmisen on oltava ekstrovertti ja hyvä tiimipelaaja ja itseasiassa just samanlainen ns. hyvä tyyppi kuin hekin ovat (yllättäen) ?
Tätähän tuossa kouluarvostelussakin näemmä haetaan, eli palkitaan ekstrovertit kympeillä. Introvertit saa korkeintaan kasin jos sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ujot ansaitseekin näpäytyksen todistusarvosanoihin. Pakkoko osla tuppisuuna? Onko se niin pirun vaikeaa saada sitä suuta auki?
Jaa, meidän ujohko ja hiljainen tyttö osaa olla sentään tunneilla hiljaa, toisin kuin muutama samalla luokalla oleva tapaus. Nyt sitten opetuksesta ei tule mitään, kun luokan puheliaat eivät osaa enää pitää sitä turpaansa kiinni missään tilanteessa. Luokalle on integroitu myös erityisoppilaita.
Aina kun opettajilta tulee itkutilitystä luokan tilanteesta, nauran huutista. Moottoriturvat on ihquja, opet kohta lataamossa kaikki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hiljaisuus voi vaikuttaa käytösnumeroon paitsi jos tarkoitat sitä että lapsesi ei vastaa edes suoraan kysyttäessä. Se on pikemminkin epäkohteliaisuutta ja koulussa jo hieman outoakin koska opettajan tehtävähän on kysellä lapsilta ja lasten odotetaan vastaavan.
Et ilmeisesti tunne nykyistä käytösarviointia? Omat lapseni ovat jo käyneet peruskoulun loppuun, mutta kyllä jo heidän kouluaikanaan kympin käytösarvosanaan vaadittiin, että on aktiivinen luokkahengen kohottaja. Jos on liian hiljainen, ei pysty millään saamaan kymppiä, vaikka vastaisikin reippaasti suoraan kysyttäessä.
Kerro sitten että mitä ihmeen järkeä tuommoisessa arvosteluasteikossa on? Kaikki eivät voi mitenkään olla aktiivisia luokkahengen nostattajia. Myöskään yhteiskunta tai työelämä ei tarvitse 100% hyperaktiivisia ääriekstrovertteja. Näitä samoja jotka sitten isompana tunkevat joko teatterikouluun tai ainakin tositv-ohjelmiin kun julkisuutta ei voi olla liikaa.
Pelkällä master-of-bullshit tutkinnolla ei pyöritetä yhteiskuntaa ja koulun pitäisi kait valmentaa yhteiskuntaan eikä tositv:hen.
Juuri yhteiskuntaa varten sillä pyritäänkin "valmentamaan", että jokaisen lapsen vuorovaikutustaitoja seurataan, pyritään kehittämään ja arvioidaan. Vaatimukset ovat perustasoisia - esimerkiksi tavoitteena on, että peruskoulun suorittanut henkilö kykeneen suoriutumaan ns. elämässä pärjäämisen kannalta tärkeistä vuorovaikutustilanteista, ja näitä on tärkeä harjoitella koulun lävitse. Toki ekaluokkalaisella ovat erilaiset kuin ysiluokkalaisella ja siksi niitä eri lailla arvioidaankin.
Ja jatkan vielä, että nimenomaan jos kaikkien lasten taitoja ei tarkasteltaisi niin ne master-of-bullshit -ekstrovertithan pääsisivät vielä enemmän framille ja hiljaisten lasten taidot voisivat jäädä kehittymättä. Siihen en sitten osaa ottaa kantaa että onko ap:n lapsen opettaja osannut miten hyvin näitä taitoja oikeasti lähteä kehittämään lasten kanssa.
Pitääkö tästä nyt sitten päätellä että nämä merkonomi-ekonomit jotka miehittää jokaisen vähänkin isomman firman hr-osastot oikeasti uskovat tuohon että jokaisen palkattavan ihmisen on oltava ekstrovertti ja hyvä tiimipelaaja ja itseasiassa just samanlainen ns. hyvä tyyppi kuin hekin ovat (yllättäen) ?
Tätähän tuossa kouluarvostelussakin näemmä haetaan, eli palkitaan ekstrovertit kympeillä. Introvertit saa korkeintaan kasin jos sitäkään.
Niin kuin sanoin, en voi tietää millaiset valmiudet esim. ap:n lapsen opettajalla on näitä taitoja harjoitella oppilaiden kanssa. Voin vain toivoa, että nykyiset peruskoulun opettajatkin ymmärtäisivät, ettei kyse ole sisäsyntyisistä luonteenpiirteistä (kuin pieneltä osin), vaan pikemminkin asiasta jossa kaivataan rohkaisua, palautetta ja harjoittelumahdollisuuksia.
Suomalaisessa koulussa on harmi kyllä ollut pitkään taipumusta siihen, että esim. ryhmätyötä harjoitellaan tekemällä pakotettuna ryhmätyötä. Keskitytään vaan tekemään sitä jotakin posteria tai yhteistä kirjoitelmaa eikä siihen, mitä siinä ryhmässä tapahtuu. Ei siinä kehity välttämättä monenkaan taidot siinä, miten ryhmässä viestimistä voisi helpottaa - pahimmillaan siinä luontaisesti paremmat tykkäilevät ja toisilla ns. ryhmäinho vaan lisääntyy. Mutta tämäkään ei johdu siitä, etteivätkö kaikki voisi ainakin jossain määrin kehittyä, vaan nimenomaan opettajien tulisi antaa niitä työkaluja lapsille ja nuorille.
Eli ei, ekstrovertti "hyvä tyyppi" ei ole välttämättä tosiaankaan parempi vuorovaikutuksessa kuin toinen.
Ujolla ja hiljaisella lapsella voi olla paremmat sosiaaliset taidot kuin rohkealla ja puheliaalla.
Sosiaalisuus on sitä, kuinka intensiivisesti ihminen haluaa olla yhteyksissä toisiin. Toisin sanoen kuinka paljon kaipaa seuraa. Toiset ovat luonnostaan sosiaalisempia kuin toiset.
Sosiaaliset taidot sen sijaan ovat sitä, millä tavoin on yhteyksissä toisiin: kuinka hyvin osaa kuunnella ja tulkita toisia ihmisiä, kuinka ystävällinen ja kohtelias on toisille, kuinka rakentavasti osaa ilmaista omat mielipiteensä jne.
Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot eivät siis tarkoita samaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli käyttäytymisen numero aina 9, koska olin "hiljainen" ja olisi pitänyt "olla aktiivisempi". Olin kohtelias, en mölynnyt tunneilla, olin tunneälykäs ja tulin kaikkien kanssa toimeen. Jos sitä kerrankin oli aktiivinen tunnilla = viittasi, niin ei saanut ikinä vastata, vaan puheenvuoron hoitivat ne samat oppilaat kuin aina ennenkin. En jaksanut edes yrittää, koska huomion saivat vain luokan nörtit ja kauhukakarat. Opettajat eivät koskaan kutsuneet minua nimellä, vaan minä ja paras kaverini kuljettiin yhteisellä nimellä: "tytöt".
Nyt olen itse opettaja ja annan erityistä huomiota niille kilteille ja hiljaisille oppilaille, jotka jäävät lähes poikkeuksetta vailla huomiota. Kehun ja kannustan. En suostu näkemään hiljaisuutta negatiivisena asiana. Kyllä ne sosiaaliset taidot sieltä kehittyvät, jos kotonakin kannustetaan osallistumaan myös muihin ympäristöihin (esim. harrastuksiin, kesätöihin jne.) ja tuetaan lapsen itsetunnon kehitystä :)
Vierailija kirjoitti:
Toki ymmärrän että tuokin on ns. tärkeä taito mutta sitä en ymmärrä että se arvioidaan nyt kahdesti. Se nimittäin sisältyy myös tuohon käytösarvosanaan.
ap
Suomessahan pärstäkerroin arvioidaan jokaisessa kouluaineessa ja sitten vielä noissa käytös/huolellisuus-hommelöörissä erikseen, että tulee VARMASTI huomioitua.
Äh, inhottavaa että on keksitty tuollainen uusi kyykytystapa hiljaisille oppilaille. Usein opettajat myös rankaisevat arvioimalla tuntiaktiivisuuden jopa negatiivisesti jos kyseessä on ujo oppilas. Sillä ei ole merkitystä kuinka aktiivisesti muuten työskentelee tunnilla esim. keskittyy tehtäviin.
Vierailija kirjoitti:
Äh, inhottavaa että on keksitty tuollainen uusi kyykytystapa hiljaisille oppilaille. Usein opettajat myös rankaisevat arvioimalla tuntiaktiivisuuden jopa negatiivisesti jos kyseessä on ujo oppilas. Sillä ei ole merkitystä kuinka aktiivisesti muuten työskentelee tunnilla esim. keskittyy tehtäviin.
Miten se että arvioidaan asiaa ""Suullinen ilmaisu arkipäivän tilanteissa" on yhtä kuin kyykytystä hiljaisille oppilaille? Eihän tuo arvioinnin kohde vielä mitenkään impliko että "mitä enemmän suullista ilmaisua arkipäivän tilanteissa, sen parempi". Saa olla aika yksioikoinen opettaja jos kuvittelee, että hiljaisempi ei osaa ilmaista itseään, kun taas paljon puhuva osaa hyvin ilmaista itseään vuorovaikutuksessa.
Lapsi kyllä on kotona puhelias ja osaa kyllä ilmaista itseään. On ilmeisesti vain ujo opettajan kanssa kommunikoidessa. Mutta tosiaan olisi mielenkiintoista tietää mitkä tässä on kriteerit, kun on tällaisesta uudesta arvostelun kohteesta kyse.
ap