30+ esikot **viikko 7**
Huomenta kaikille. Aloitin uuden pinon kun muut vissiin vielä nukkuu;)
Itse kävin heitttään miehen töihin ja samalla kaupassa.
Viikonloppu meni autoillessa. Koiranäyttelyssä ei menestystä mutta agilityssä käytiin pokkaamassa kaksi palkintoa. Eikä ollut ongelmia juosta, ainoa vaan että oma vauhti ei ole enään sitä mitä se on aiemmin ollut, onneksi koira ei ole sinkoilevaa sorttia radalla.
Huomenna parturiin, edellisestä kerrasta onkin jo puoli vuotta (pitkä tukka) ja ostamaan kastemekon kankaat. Anoppi lupasi tehdä ja uusimmassa käsityölehdessä oli juuri sellaisen puvun ohjeet mitä olen ajatellutkin. Anoppi oli ihan riemuissaan pyynnöstäni ja saavat sukuun puvun.
Myös niitä verhoja odottelen sieltä liikkeestä kun ompelu kuului hintaan, pääsis laittamaan jotain uutta.
Äitiyspakkaus ei tullut perjantaina. Jokohan tänään? Täytyy kytätä milloin posteljooni käy.
Täytyy vielä lukea vauva-puolen loppuviikon pinot.
t. Nasu ja Touko-masu 26+1
Kommentit (43)
uusista vauvoista!
Onpa jännä lukea synnytyskertomuksianne. Itselläni se on vielä niin kaukana, etten osaa vielä täysillä samaistua tilanteeseen, saas nähdä kuinka se muuttuu kuukausien kuluessa. Nytkin jo kertomukset ovat niin koskettavia, että on välillä ihan vaikea pidätellä nyyhkäyksiä. (taidanpa siis minäkin olla aikamoinen itku-iita...)
Vihdoin oli ensimmäinen lääkäriaika ja sain kokreettiset todisteet masuasukin olemassaolosta, kun kuunneltiin ensimmäistä kertaa toisen sydänääniä. Olipa epätodellinen ja ihana fiilis!! Nyt siis viimeistään minunkin on heitettävä nurkkaan pieni pessimistin epäilys, ettei siellä ketään olisikaan :)
Jaipurille oikein paljon onnea uuden kodin löytymisestä!!
Se kuulostaa ainakin oikein mukavalta, ja muuttoonkin on sopivasti aikaa sopeutua. Tosin siinä välissä tietenkin muuttuu niin paljon muutakin...
Kiva Tutanna, että olo parani herkuilla! Niinhän se toki yleensäkin tekee! Ja eiköhän miehesikin tuuli siitä vielä käänny ja saa mieltään painavat asiat kerrottua (tai ainakin työnnettyä sivuun). Enhän toki kyseistä yksilöä tunne, mutta kaipa aika useat miehet ovat välillä aikamoisia jörriköitä, jotka pahoittavat mielensä jostain pienestä, jota eivät sitten saa sanottua (aivan toisin kuin naiset;) ) Oma äijä ainakin välillä vaan mököttää itsekseen, vaikkei sitä varsinaisesti mikään edes harmittaisi. Ota siitä sitten selvää! Ja teillä ainakin on kovin hermoja raastavia hetkiä yt-neuvotteluineen, joten vaikkei niitä sen kummemmin erittelisikään, niin kyllähän sellainen painaa mielen helposti matalaksi. Tsemppiä sinne, siis!!
Ulviina rv 11+3
moi,
laitoin kuulumisia tuonne vauvapuolelle... nyt on sitten lonkkalasta meilläkin. :(
Paljon onnea tytön johdosta! En nyt edes ehdi lukemaan synnytyskertomusta, kun vauva tuolla kuuluu itkeskelevän... :)
että Modestykin voi sen omalta osaltaan päivittää. :)
Sen verran " päivitän" omia kuulumisiani, että mies soitteli töistä jotain ihan mitätöntä asiaa ja oli niin kuin ei olisi kahta päivää mököttänytkään. Jospa se siitä sitten ohi menisi. Taidan lämmittää saunan yhdeksitoista, niin pääsee ukko-kultakin löylyyn hermojaan löysäämään. Itsellekin se voisi tehdä hyvää kun taas tuntuu että joka paikkaa kolottaa ja suppailuja sävyttää inhottavan menkkamaiset ristiselkäsäryt. Jospa se unikin sitten taas maittaisi paremmin saunomisen jälkeen.
-s-
Ja sitten se lista:
Seireeni@
la 19.9.2005
Poika s. 16.9.2005 Naistenklinikka
paino: 3885g pituus: 51 cm pipo: 33
Beibi0905
la 30.9 Naistenklinikka
Tyttö s 13.10.2005 Naistenklinikka
paino: 3844g pituus: 49cm pipo: 34cm
SoleMio
la 10.10.2005
Poika s. 25.10.2005
Paino: 3562 g pituus: 53 cm
Mari@lokavaavi
la 10.10.2005
Tyttö s. 7.10.2005
annam75
la 2.11.2005
Poika s. 11.11.2005
Paino: 3760 g pituus: 53 cm
Cindi ja Hgin Naistenklinikka
la 06.11.2005
Tyttö s. 3.11.2005
Paino: 2760 g pituus: 48 cm pipo: 33 cm
Toukkis73 KOS
la 10.11.2005
Tyttö s. 13.11.2005
Paino: 3610 g pituus: 51 cm
SnowApple KOS
la 14.12.2005
Tyttö s. 25.12.2005
Paino 3575 g, pituus 52 cm, pipo 36 cm
Swheatie KOS
la 26.12.2005
tyttö s.20.12.2005 suunnitellulla sektiolla perätilan vuoksi
paino 3720g ja pituus 50cm. pipo taisi olla34cm
Suiza, KOS
la 29.1.2006
Tyttö s. 30.12.2005, NKL (hätäsektio)
Paino 2640g , pituus 48,5 cm
Kanika, NKL
la 31.12.2005
Poika s. 2.1.2006
Paino 4049g, pituus 53cm, pipo 35 cm
Turpo-Urpo KOS ja Haikaranpesä
la 4.1.2006
tyttö s. 5.1.2006
paino 3536g, pituus 48 cm, pipo 33 cm
Frida75, NKL
la 14.1.2006
tyttö s. 9.1.2006
paino 2835g, pituus 47 cm, pipo 35,5 cm
susumi, NKL
la 15.1.2006
tyttö s. 14.1.2006
paino 3240 g, pituus 48 cm, pipo 35 cm
Lene74
la 25.1.2006 Naistenklinikka
poika s. 5.2.2006
paino 4060 g, pituus 53 cm, pipo 37 cm
Virginie
la 26.1.2006, Hyvinkää
poika, 28.1.06, klo 18.00
Paino 4094 g, pituus 50 cm, pipo 33,5 cm
Olivera
la 29.1.2006, Naistenklinikka
poika, 02.02.06, klo 20.20
Paino 3920 g, pituus 51 cm, pipo 37 cm (!)
Modesty68, Kättäri
la 2.2.2006
RouvaSukkula, KOS & Haikaranpesä
la 3.2.2006
Tyttö, 03.02.2006, klo 6:10
Paino 3430 g, pituus 52 cm
Ruddycat, Tays
la 7.3.2006
Tutanna PKKS
la 27.3.2006
Callistrate, NKL
la 27.3.2006
Finnmar, SEKS
la 2.4.2006
Kirsi10, HYS
la 3.4.2006
Jaipur, NKL
la 10.4.2006
Santtu06, NKL
la 14.5.2006
Nasumasu74
la 21.5.2006
drömmare
la 9.8.2006
Ulviina
la 3.9.2006
Ajattelin vaan ihan tulla kertomaan, että noita menkkajomotuksilla säestettyjä supistuksia on nyt sitten tullut yli kolmen tunnin ajan, väliä on kymmenisen minuuttia ja kestävät noin minuutin kerrallaan. Meinaa mennä pissit housuun aina supistuksen tullessa... *nolo*
Uskoisin kuitenkin niiden taas hellittävän jossain vaiheessa, näitähän nyt on riittänyt ennenkin. Jäi synnytysvalmennuksesta mieleen kätilön neuvo, että sitten vasta on alettava suunnitella sairaalaan lähtöä kun hymy alkaa hyytyä (ja toki tuo suppareiden väli on siinä vaiheessa lyhempi). Vielä ainakaan ei ole tarvinnut hampaat irvessä kärvistellä eikä kivusta itkeä, joten eiköhän nämä vaan niitä valmistelevia ole.
Eli koitetaan Rudis pitäytyä tuossa listan järjestyksessä ;) Sittenhän meitä onkin sinun jälkeen useampi " lähekkäin" .
Nyt lähden lisäämään puita kiukaaseen, sitten ukon kanssa saunaan kunhan kohta tulee töistä. Kyllä se tästä taas.
susanna 34+2
Mahtavaa, Jaipur, että löysitte sittenkin uuden asunnon :) Olit niin jo vaipumassa epätoivoon. Kuulostaa kivalta, että tulevat isovanhemmat asuvat lähellä. On muuten asia, josta olen kyllä kateellinen... mun äiti asuu kaukana 400km:n päässä. Kerropa siitä talosta vähän tarkemmin? Teillä on oma nyytti kainalossa, kun kesällä pääsette muuttamaan. Värvätkää paljon apujoukkoja ja/tai hommatkaa muuttofirma.. Itsellä muutto tuoreessa muistissa. Meillä oli sekä apulaisia että muuttofirma ja kaikki meni hienosti, paitsi että mua vähän ärsytti kun en itse voinut tehdä mitään (vieläkin on laatikoita osin purkamatta) ja oli tosi kylmä ilma silloin ja muutakin pientä sählinkiä.
Hyvä, että Tutannallakin on mieli parempi:) Tosiaan toi tilanne miehesi työpaikalla voi rassata hermoja ja huolestuttaa miestäsi pahemman kerran, etenkin nyt kun vauva on tulossa. Herkku-kikka toimii kyllä usein, jos vaan on niitä herkkuja saatavilla... Mites teidän saunomiset meni, saiko miehesi avattua suunsa ja kerrottua mikä miletä painaa?
Ja Ulviina on kuullut ekat sydänäänet :) Kyllä se oli mieletön fiilis, kun itse muistelee sitä kun ekan kerran itse kuuli ne.
Menenpä vauva-puolelle lukemaan uutisia...
-Rudis 37+2
rv 26+4
Hb 126
RR 107/69
syke 144-150 välillä
Sf-mitta 23cm
painoa vkossa +443 (yht. 4.4kg)
Navastani valitin neuvolassa, kun on ollut kipeä. Sanoin että en tiedä vetääkö Touko sitä sisäänpäin vai painaako ulospäin. Neuvolan mukaan nahka vian venyy ja saattaa tehdä navan ympärille raskausarpia. Sehän nyt kiva ois, säteet navan ympärillä:(
Neuvolassa minulle sanottiin heti että taidat voida hyvin, ainakin siltä näytän. No eipä minulla mitään vaivoja, mitä odotusaikana yleensä voi olla. Saikkua tekis mieli mutta vaivat puuttuu, työmotivaation puute ei kuulemma riitä syyksi...
Modestylle onnea pikku-Annasta:)
Loppupinon luen illalla, nyt täytyy alkaa lähtemään töihin, plääh!
t. Nasu ja Touko-masu 26+4
Heippa,
Modesty kiilastikin komeasti Olivera ja Lenen edelle. Meidän neljän järjestys menikin sitten lopulta totaalisen uusiksi. Onnea vielä koko perheellesi! Olen ihan kateellinen synnytysurakastasi, kuullosti ihanteelliselta verrattuna oman pakertamiseeni. Tätä muksua sain kyllä kirjaimellisesti ponnistaa!
En ole saanut soitettua vielä sinne Haikaranpesään mahdollisesta synnytyskeskustelusta näin jälkikäteen. Jotenkin pelkään etten pysty edes puhelimessa asiasta puhumaan, vaan alan heti pillittämään. Miehen pitäisi soittaa Haikaranpesään puolestani.
Mistäköhän johtuu, että jossain ajatusteni sopukoissa pohdiskelen, josko tein jossain jotain väärin ja sen vuoksi kohdalleni sattui niin työläs synnytys. (Vähän niinkuin rangasitus...???) Olemme nyt miehen kanssa ehtineet pohtia muutamia päätöksiämme ja olen saanut selitettyä itselleni, miksi päätin tehdä kyseisessä tilanteessa, kuten tein.
No joo, tällaista tämä nyt vaan on.
Mies muuten juuri soitti Haikaranpesään ja kätilö ottaa minuun yhteyttä.
terv.
RouvaSukkula & Astronautti 1vk+6pv
Jaipurille onnea uuden kodin löytymisestä. Kuullostaa siltä, että olette muuttamassa samoille seuduille kuin missä itse asustelen (Junalla 12 min Keravan suuntaan). Tervetuloa näille kulmille, Helsingin vaiko Vantaan puolelle, saanko udella?
terv.
Sukkula
Kyllä se sauna teki terää monessakin mielessä jälleen kerran. :) Se onkin aina ollut meille sellainen " henkisenkin puhdistautumisen paikka" , siellä on vaikeatkin asiat ollut helppo puhua selviksi. Ja kuten vähän aavistelinkin (ja tekin), niin työasiathan ne mieltä painaa. Murehtii jo että jospa joudutaan myymään talot ja autot sun muut ja menee koko elämä uusiksi tavallaan. :/
No, koitin valaa uskoa siihen, että ei tässä nyt mikään hengenhätä ole, ja kyllä se siitä piristyikin sitten. Kävihän se jo tiistaina työhaastattelussakin ja on lisäksi lähetellyt hakemuksia muuallekin. Eiköhän sitä jotain työtä löydy jos/kun työt tuossa tehtaalla loppuvat. Tuossa kun puoliltapäivin ajettiin tehtaan ohi koiranulkoilutusreissulla, niin siellä nosturilla siirrettiin koneita rekan kyytiin, taitavat viedä niitä jo sinne Kiinaan tai Intiaan... Ei hyvältä näytä, mutta eipähän sille mitään voi.
Sauna teki hyvää myös monille kolotuksille ja jomotuksille, köllöttelin miedoissa löylyissä vielä kauan aikaa miehen jo luovutettua. Supistelutkin sitten yön mittaan onneksi taas rauhoittuivat. Tänään on tullut muutamia ärhäköitä enää, mutta ei mitenkään säännöllisesti onneksi. Enemmänkin on vaivannut nuo löystymisestä johtuvat kivut, tuntuu että jalat lähtee ihan eri suuntaan, menevät kohta sijoiltaan lonkista tms. Nivustaipeista oikein repii. Pitkällään olo helpottaa kuitenkin.
Oman ohjelmanumeronsa tälle päivälle on tuonut koira, ja tarkemmin sanottuna sen vasen korva. Heräsin aamulla sikeästi nukutun yön jälkeen mielettömään " läpytykseen" kun koira ravisteli koko ajan päätään. Se kulkikin ihan pää kallellaan. Tutkin sitten korvat, ja se vasen korva haisi tosi pahalle... Puhdistin molemmat, ja aikalailla ruskeaa mönjää sieltä vasemmasta irtosikin. Olen nyt sitten laittanut sitä korvanpuhdistusainetta tänään muutaman kerran, jospa sieltä se mönjä alkaisi irtoamaan. Jos ei mene parissa päivässä ohi, niin lekurillehan se on vietävä muuta lääkettä hakemaan. Nyt ei ainakaen enää ravistele päätään, ilmeisesti on saanut sen verran puhdistumaan että on parempi olla. Jännä vaan, että ei ole oireillut mitenkään ennen tätä päivää, vaikka tuskin se nyt yhdessä päivässä on sitä töhnää sinne kerryttänyt. Onhan siltä korvia puhdistettu säännöllisen epäsäännöllisesti ennen tätä päivääkin, eikä siellä koskaan mitään ole ollut... Outoa. Mitenkähän nopeasti koira voi esim. korvatulehduksen " kehittää" ...?
No joo, ehkä tämä ei ole oikea palsta näille pohdinnoille.
Kukas se kertoikaan kuulleensa juuri ensimmäisen kerran sydämen sykkeen? Sen hetken minäkin muistan vielä kuin eilisen, oli se sen verran ihana juttu. :) Meillä mies kuuli vasta tällä viikolla kun käytiin neuvolassa, ja sekin oli ihan onnessaan, jotenkin taas enemmän ja enemmän konkretisoitui se tunne siitä, että masussa on ihan elävä olento. :)
Mie just tänään tajusin, että jos lääkärin neuvoa noudattaisin, niin ensi maanantaina saisin lopettaa tämän lepäämisen ja aloittaa sen " noramaalin elämän" äitiysloman alkamisen kunniaksi. Ei enää tarvitse varoa ja jarrutella synnytyksen käynnistymistä. Alkoi suorastaan jännittää, sitä ollaan jo todellakin loppusuoralla. :)
Aion kuitenkin vielä ensi viikonkin ottaa iisisti, ainakin sinne torstain lääkärikäynnille asti, jossa tarkistetaan kohdunsuun ja -kaulan tilanne.
Mies toi ennen töihin lähtöään kaupasta mulle lämpimän liha-perunakukon, taidan lähteä herkuttelemaan ja sitten yhdistetyn hiihtoa katsomaan.
susanna 34+3
Kiitos kaikille talo-onnitteluista! Kuntotarkastus oli tänään, eikä tullut mitään isoja ylläreitä, helpotuksen huokaus! Talo on yli 100-vuotias, ja ihana osaksi juuri sen vuoksi (rakastan kaikkea vanhaa! voisin varmaan perustaa kotiin vanhojen tavaroiden museon. No en ihan mutta melkein), ja terveessä kunnossa, tehty kunnon hirsistä. Siellä on säilytetty vanha henki, ikkunoissa on ruutuja, lautalattiat on kuluneet ja keittiössä on puuhella, ja pihallakin on vaikka mitä tutkittavaa, kuulemma paljon kukkia jne. Voin jo alkaa rakastumaan siihen! RouvaSukkula, hyvin ollaan Helsingin puolella, 12 min. menee hitaalla junalla. Kiva kun olette siinä lähellä!
Nyt pää on niin täynnä tuota taloa, etten osaa kirjoittaa oikeen muusta. Käyn ihan ylikierroksillakin, nukuin viitisen tuntia ja olen elänyt salmiakilla ja tuplalla, eikä edes muka väsytä.
Paitsi Tutanna, on se jännä miten miehet tän vauvan tulon kokee, niillä taitaa just tyypillisesti korostua perheestä huolehtimisen tunne, ja kokevat itsensä huonoksi, jos eivät siinä koe onnistuvansa. HYvä että siellä lähellä on kuitenkin muitakin työmahiksia.
Miten Kirsillä on mennyt kavereiden vierailu? Hyvä muuten kun eilen mainitsitte sen suomen lätkäpelin, oisin muuten unohtanut koko jutun. Tänään Italiaa vastaan ei ainakaan eka erä vakuuttanut, en tiedä siten loppupelistä. Taisi niitäkin väsyttää.
jaipur 32+3
Hei!
Kiva Jaipur kun tulette tänne Pohjois-Helsingin tuntumaan. Utelen varmaan pian yksityisempiä reittejä pitkin tarkemman osoitteen. On ihana saada mamma-kavereita lähistölle!!! Ja teidän talo kuullostaa valtavan ihanalta!!!
Jaksamista Tutannan miehelle yt-neuvottelujen paineessa. Olen itse kokenut irtisanomisen 3½ vuotta sitten isosta suomalaisesta firmasta, jonka cost reduction politiikka on suurelta osin syyllinen tuon Itä-Suomalaisen firman tarpeeseen siirtää tuotanto halvempiin maihin. Kun olin itse työmatkalla Kiinassa kaksi vuotta sitten hämmästelin elämänmenoa siellä ja pohdin kuinka kauan menee ennen kuin Kiinan kupla puhkeaa.
Mutta juuri tällä hetkellä en jaksa pohtia taloutemme suhdanteita jne. Sylissä tuhisee jotain monta kertaa tärkeämpää! Aivot ovat väsymyksestä sumeat, mutta joka tapauksessa olen valtavan onnellinen!!!
Torstai-illan jatkoja
Sukkulalta
[color=red] ..pienestä prinsessasta! [/color]
laitoin sulle Modesty postia aikaa sitten. Tuliko perille?
j+beibi
Työpäiviä tuli eilen laskettua töissä ja vielä olisi 40 työpäivää ennen äitiyslomaa, siitä vielä muutama vapaa pois. Liikaa kuitenkin. En muista kerroinko että vasta tällä viikolla tuli eräs työkaveri kysymään olenko raskaana. Näin pitkälle voi päästä " salassa" . En ole asiaa mitenkään peitellyt, en vain ole sellainen joka kailottaisi asioitaan. Tiedän kyllä että työkaverit ovat asiasta supatelleet ja olen huomannut niiden tuijotuksen, kukaan ei ilmeisesti ole rohkaissu itseään tullakseen kysymään.
Tutanna: myös minun ukkoni ei osaa sanoa jos jokin vaivaa, vetäytyy vain omiin oloihinsa mykkänä. Minulla meinaa sitten pinna palaa puhumattomuudesta ja siitähän se riita sitten aikaseksi saadaan kun minä huudan mykälle jolla sitten menee hermot lopullisesti ja on entistä puhumattomampi¿
Ulviina: itse en liikuttunut ultrassa, kun näin Toukon ensikerran ¿telkkarista¿, mutta ne sydänäänet saivat minut kyyneleihin. Ja vieläkin ne on ihana kuulla neuvola käynneillä:) Ukko ei ole vieläkään päässyt nauttimaan näistä laukkaäänistä, mutta neuvolassa luvattiin että kuuntelemme oikein pitkään sitten kun ukko pääsee matkaan.
Jaipur: Onnea talosta! Kuulostaa ihanan romanttiselta tuo teidän talo. Taidan olla ihan kateellinen. Itse asuimme väliaikaisesti vanhassa rintamamiestalossa lähes puoli vuotta: ei naapureita, puulämmitys, ulkosauna, sisävessa. Kasvimaan tein keväällä, mutta hoito jäi hieman kun muutimme. Sato (jos sitä siksi voi sanoa)käytiin kuitenkin korjaamassa syksyllä.
Lainasin kirjastosta kuun astrologiasta kertovan kirjan. Joku kehui sillä ennustaneen kolmen lapsensa sukupuolen oikein. Meille kartat lupaisivat tyttöä kun ultra taas poikaa. Joten nähtäväksi jää.
Täytyy alkaa imuroimaan kun yhdellä koiralla on kamala karvan lähtö. Ai niin. Meillä oli koirat eilen ulkohäkissä (eivät asu siellä vakituiseen), joku kylän koira oli tullut häkin toiselle puolen. Yhdellä koiristamme on nyt silmäkulma auki, liekö tapelleet häkin läpi vai omat koirat keskenään vai onko repiny häkin verkkoon. Irtokoiran omistaja oli lähtenyt lipettiin kun isäntä oli mennyt ajamaan koiraa pois.
Tämä ikävä puoli täällä maalla asumisesta on että irtokoiria juoksee ja niille ei voi mitään kun on vielä irtipitoaikakin. Mutta ensi kuun alusta alkaen soitan poliisikyydin jokaiselle irtokoiralle koiratarhalle, saavat lunastaa sieltä ne. Meillä narttukoiria joten urokset kuseksivat talon nurkat, portin pielet, auton renkaat ym. Viime kesänä pesin maton joka oli kuivumassa mattotelineellä niin eiköhän siihenkin yksi käyny jalkaansa nostamassa!!Grr!
Mutta nyt sitä imuria liikuttamaan.
t. Nasu ja Touko-masu 26+5
Munkin tekee mieli vielä mieskeskusteluun sanoa lisää, sillä meilläkin oli tosiaan joulun jälkeen samantapainen tilanne, kun mies ei tiennyt saako töitä, tai lähinnä koska ja mistä. Yleensä mä tiedän jopa aiemmin, mikä sitä vaivaa, koska oikeasti yleensä syy on ihan päivänselvä, mutta tällä kertaa en tajunnut, miten vahvasti mies tunsi olevansa vastuussa perheestä. Vielä tuosta niiden puhumattomuudesta, meillä syynä on usein se, ettei mies oikeasti tiedä mikä sitä vaivaa, tai sitten ei vaan ole valmis puimaan sitä. Ja monesti taustalla on vielä ajatus, että kyllähän miehen nyt tästä pitäisi selvitä.
Mulla on vasta viime vuosina selvinnyt, miten vahvasti miehellä/miehillä on joitain jutttuja, joista miehen kuuluu MUKA huolehtia ja millainen pitää olla, vaikkei ne niitä kyllä vaimon kanssa halua käydä läpi. Voisi kyllä auttaa, tietäisi ainakin ettei vaimo odota sellaisia, vaikka en tiedä auttaisiko se mitään.
Taisi olla aika sekava selitys, koitin kirjoittaa uudestaankin mutta taisi vaan huonontua.
Tsemppiä NasuMasu töihin! Tiedän erinomaisesti tunteen kun laskee päiviä. Muista että väsymys on ihan mainio syy hakea lomaa!
Hauskaa perjantain jatkoa!
Jaipur 32+4
Ensinnä Modestylle ja miehelle kovasti onnea pienokaisesta! Mukava kuulla että synnytys oli kokemuksena hyvä. :)
Ja jaipurille tällekin puolelle talo-onnittelut! Kuulostaa jännältä ja idylliseltä talolta! Vai 100 vuotta vanha, ei tule varmaan vapaa-ajan ongelmia vauvan ja talonhoidon ohessa. :)
Nyt pitää avata toinen sessio että näen mitä muuta olette kirjoittaneet..
Tutannalle en ole muistanutkaan pahoitella miehen töiden loppumista. Kurja tilanne monelle siellä teilläpäin kun on ollut niin suuresta työnantajasta kyse, monella on kuitenkin talot ja asuntolainat niillä seuduilla, ja jos työtä tarjotaankin jostain pidemmältä niin voi olla hankalaa lähteä. Toivottavasti miehesi löytää uuden työpaikan pian! Hyvä kun saitte puhuttua taas asioita siellä saunan lauteilla.
RouvaSukkula, et varmasti ole tehnyt mitään väärin, se on kyllä vaan tuurista (ja tietysti ruumiinrakenteestakin) kiinni millainen synnytys meille itse kullekin kohdalle osuu. Ei saa syyttää itseään... Onneksi pääset puhumaan kätilön kanssa niin saat purkaa sitä kokemusta.
Ulviinalle onnittelut sydänäänten kuulemisesta! Yksi päivä mietin haikeana itse asiassa sitä aamua, kun tein plussatestin. Nyyh. Mun mielestä se oli myös ihmeellinen kokemus, ja siitäkin on jo aikaa. Voi että, jos joskus tulee vielä toinen kerta, niin tuntuukohan se vielä samalta. Varmaan ihanalta tuntuu, mutta varmasti myös erilaiselta.
Nasumasu, siitä navasta, minulle tuli sellainen venynyt rinkula oikeasti navan ympärille, ihan kuin olisi ollut joku planeetta siinä. (Ei raskausarpia kuitenkaan). Ja mulla oli niitä kipuja siinä navan oikealla puolella.
Tsemppiä odottajille! Ja jaksuja kaikille!
susumi & vaavi 1 kk 3 pv
Mulla on tuo napa myös ihan hassunnäköinen, ensinnäkin se tumma viiva (jonka nimeä en nyt vaan saa päähäni) menee tosi pitkälle yli navan, lähes rintalastaan asti, ja lisäksi navan kohdalla on molemmilla sivuilla sellaiset tummat läiskät jotka levenee ylöspäin. Itse asiassa nyt kun tarkemmin katson, niin ihan kuin siinä olisi sydän! Napa ei ole mitenkään pullahtanut, vähän jopa montulla vielä. Jääköhän nuo tummentumat ihoon miten pitkäksi aikaa?
Näin viime yönä taas ihme unia (kuten aina kun olen tosi väsynyt tms).
Multa olevinaan lensi pitkässä kaaressa maitoa tisseistä, suihkuttelin sitten miestä kuin vesipyssyillä konsanaan. ;)
Toisessa unessa näin että Kirsi oli saanut pikkuruisen vauvan ja me sitten Rudiksen kanssa päiviteltiin, että meidänhän piti synnyttää järjestyksessä... Ikään kuin sitä itse voisi päättää milloin lapsi lopulta syntyy... ;)
No joo, se unista, palataanpa oikeaan elämään.
Kävin tänään shoppailemassa ihan yksikseni, kun olo oli niin hyvä. Mihinkään ei koskenut eikä kolottanut koko aamuna, ei supistellut eikä mitään. Ajattelin että voi olla viimeinen mahdollisuus nauttia tällaisesta olotilasta, ja läksin jo aamulla kaupungille. Ostin kestovaipoille valkean rottinkisen kangaspussilla varustetun kannellisen pyykkikorin, etikkaa ja suihkepullon, monitoimikoreja, maidonkerääjän (uneni " innoittamana" ) ja niitä maitopusseja pakastamista varten. Pyörittelin jo käsissäni nenänniistäjiä sun muita, mutta en sitten vielä niitä ostanutkaan. Apteekissa pitäisi käydä vielä joku päivä, sieltä olisi paljon pientä ostettavaa vauvaa varten.
Yhä vieläkin on niin mahdottoman hyvä olo, ettei meinaa uskoa todeksi. Tyyntä myrskyn edellä...? ;)
Meinasin nyt käyttää hyvän olon hyväkseni kotonakin ja tehdä muutakin kuin maata sohvalla. Olisi vielä vähän ommeltavaa ja vintille pitäisi viedä joitain vanhoja vaatteita yms. Jos vaikka laittaisin nyt KAIKEN mahdollisen vauvan huoneessa valmiiksi mitä vaan voin, ja sitten loppuillan ottaisin rennosti taas.
Tajusin muuten tuota maaliskuisten pinoa lukiessa, että monella on esikoiselle hoitajat järkätty valmiiksi jne, enkä minä ole tullut ajatelleeksikaan mitä tehdä tuon koiran kanssa sitten kun lähtö synnärille tulee... Kun mielelläänhän minä tuon miehenkörilään koko ajan vierelläni siellä pitäisin, eli en sitä kyllä välillä päästä koiraa kusettamaan tms... Pitänee pestata joku siihen hommaan siltä varalta että siellä laitoksella tosiaan menee aikaa kaaaaaaauan.
Mitähän muuta minun pitikään sanoa. Pää alkaa olla sen verran laho, ettei millään muista...
Taidankin mennä nyt tuonne ompelukoneen ääreen, jospa se asia mieleen putkahtaisi jossain vaiheessa.
Mukavaa perjantaita koko poppoolle! :)
susanna 34+4
Moikkelis esikot!
Kyllä vaan noi unet voivat olla aika hassuja... itse näin sellaista unta joku yö sitten, että otin silikonitissit! Vissiin pelottaa jo nyt niin paljon ihmisten pelottelut että kun imetyksen lopettaa niin tissit pienenee entisestään (muutenkaan kun ei koollavoi kehua, edes näin raskausaikana) tai sitten ne oli nukkuessa tiellä :) Että sellaista.
Jaipurin talo kyllä kuulostaa tosi ihanalta ja romanttiselta. Tarvitseeko sitä remontoida nyt tässä vaiheessa ennen muuttoa?
Mitäs muuta... kaveripariskunta on saanut viime yönä vauvan ja nyt alkoi tulla sellainen olo, että voisihan se meidänkin nyytti jo vaikka syntyä.
Rentouttavaa viikonloppua kaikille!
-Rudis 37+3
Heippa,
Ensimmäisen kauppareissun onnistumisen kunniaksi jaettiin juuri miehen kanssa yksi siideri. Siideriä en olekaan aikoihin juonut, kun se vielä sen alkoholin lisäksi aiheutti loppuraskaudessa kamalaa närästystä. Kylläpä elämä nyt hymyilee!!!
Ihanaa viikonloppua kaikille!!!
terv.
RouvaSukkula & Astris 2vk
tytön syntymästä! Ihana kuulla vauvauutisia :)
Kirjoitin tuonne Vauva-puolelle meidän tytön itkukohtauksista, joiden vuoksi menemme huomenna lastenlääkärin puheille. Itkuisuus on äkkiseltään pahentunut, joten haluamme tutkituttaa asian.
Jaipurille onnea talon löytymisestä! :)
Katja ja Joulutyttö