**SyysYstävysten MAANANTAI**

Kiitos kun kyselitte, tuntuu kivalta :-)



Haastattelu meni hyvin. Siis tosi hyvin. Sain sanottua paljon sellaisia asioita jotka uskon olevani minulle eduksi. Kysymykset oli oikeanlaisia. Tunsin välillä ihan loistavani. Toki kotia kohti ajaessa mieleen tuli pari asiaa, jotka olisin voinut muotoilla vieläkin paremmin, mutta se kai kuuluu asiaan.



Nyt ei kun odottamaan, että olivatko haastattelijat samaa mieltä siitä miten hyvä minä olen :-D. Maaliskuun puolelle menee ennen kuin saan tietää. Ja olin ensimmäinen haastateltava, joten vertailukohtaahan ei heillä tietenkään ollut. Rupesi vaan silti hirvittämään että haluanko sittenkään vaihtaa työpaikkaa, pois tutusta ja turvallisesta... Mutta kun tässä iässä on jo kymmenen vuotta ollut samassa virassa niin on vaarassa jumahtaa siihen kiinni jos ei jossain vaiheessa lähde! Luulen kuitenkin, etten irtisanoisi virkaani vaan anoisin lisää virkavapaata, jos niin sattuisi käymään. Mutta eipäs rynnätä nyt asioitten edelle.



Iiih, Kukkuu, ihanaa! Voi että... Ihana uusi pieni pehmeä vauvantuoksuinen käärö sinulla sylissä ensi kesänä... Oih!



Lilli on muuten pitkästä aikaa ihan terve, nenäkään ei vuoda. Mukavaa. Lastenvahdin kanssa oli mennyt oikein mukavasti, mutta kun minä tulin kotiin (kesken vaipanvaihdon) niin alkoi kamala huuto. Lilli antoi äidin kuulla kunniansa kun oli näin jättänyt! :-)



Nyt pitää ruveta valmistautumaan Kakkosen uimakoulua varten.



Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Tosi hyvä, kun tämä ruoka-asia tulee aina välillä esille, niin tulee mietittyä ja saa tosiaan itellekin vaihtelua pöytään!



Omia suosikkeja:

uunimakkara, onnistuu myös mikrossa, eli makkaraan viillot, joihin juustoa ja sitten uuniin, vielä jos on lisäksi perunamuusia, kurkkusalaattia, tuoresalaattia ja mietoa sinappia NAM!

uuniperunat (tosi harvoin tulee tehtyä, kun muut ei oikein innostunu)



Puurot:

Meillä kaikki syö aamuisin puuroa ja Pekalle tarjoan myös illalla, joten siksi en mista, että niitä voi syödä muulloinkin.

Arkiaamuisin meillä on kaurapuuroa ja Pekalla usein illalla neljän viljan puuroa, joskus riisi- tai muuta jauhopuuroa

Viikonloppusin ainakin kerran manna- tai riisipuuroa, joskus harvoin helmipuuroa tai ohrasuurimopuuroa

vispipuuro on myös hyvää (vatkattu puolukkapuuro, voi toki tehdä myös muista marjoista tai hedelmistä)



Yksi kätevä uoka, jota en oo hetkeen muistanu, on " tulimuusi"

eli jauheliha-perunasoselaatikko uunissa tai mikrossa.



T@hti



ps. Yritän palata muihinkin asioihin, mutta nyt sitä ruokaa laittamaan. Lämmitän eiliset perunat ja hirvipihvit ja lisäksi pitäis tehdä huomiselle se lohikeitto, että on väellä syömistä, kun lähden sinne ultraan

Saamuska. Vau mikä reissu sulla on ehkä tiedossa! Aina pieni kateus vilahtaa, mutta jospa nautit sitten meidän muidenkin puolesta, jos toivottavasti pääset lähtemään.



Kukkuun parisuhdeg. Mies sais opetella kuuntelemaan mitä mä sanon eikä antaa telkkarin tai lehden viedä kaikkea huomiota. Mun pitäis opetella sitä, että annan miehen puhua rauhassa loppuun puhumatta ite päälle ja suuttumatta. Ja tärkeä opeteltava on se, ettei saa lasten kuullen/nähden arvostella miehen kasvatusssysteemejä ym.

Seurusteltu on 15,5v, josta kihloissa 12,5v ja naimisissa 10,5v. Tällä hetkellä ajoittaisista riidoista huolimatta turvallista ja rauhallista rinnakkaiseloa.



Lilan g: hen en osaa vastata. Ei me taideta telkkuhahmoja muistuttaa tai sitte katon niin vähän, etten tiedä.



Ayap. Toivottavasti sairaalareissu meni hyvin!



Ankkikselle onnittelut hyvin sujuneesta haastattelusta. Toivottavasti saat paikan. Mun yks pomo sanoi kerran, että pitäis olla sellainen sääntö, että 10v jälkeen pitää vaihtaa työpaikkaa tai -tehtäviä, ettei jumitu liiaksi samaan. Mulla ei oo tuollaista tilannetta tiedossa, kun jatkan kotona seuraavat ? vuotta ja tuskin sittenkään saan pysyvämpää työtä.



@iti ja muut. Kiitos huoleni huomioimiseta! Onneksi huomenna selviää pikkuisen tilanne. Kiitos myös kuulumisista. Meillä isommat on siirretty tavallisen lastensänkyyn n. 2v iässä reilusti ennen vauvan syntymää muistaakseni. Nyt pitää miettiä, milloin Pekka siirretään, kun ensinhän vauva on kopassa, joten siksi ei oo kiirettä. Meillä on pinnasängyn pohja niin matalalla/laidat korkeat, että sieltä ei kyllä pääse tippumaan.



Ynis. Ompa kansainvälistä touhua teillä. Voimia Yh-aikaan. Keilinille samoin!



Aavis. Sanoisin vain,että kyllä tuokin asia aikanaan helpottaa, mutta aikaa ja päivää en osaa sanoa. Meillä on kaikkien nukkumisen/nukuttamisen kanssa " taisteltu" jossain vaiheessa ja eriyisesti esikoisen kanssa touhu väilillä venyi kovin, mutta sinnikkäästi kun vain jatkettiin, niin homma alkoi taas sujua.



Kukkuulle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista ja ihanaa huomata, että oot nyt noin mielissäsi uudesta vauvasta!



Myöhään illalla selvis, että ei oltukaan sovittu mun huomista menoa selväks, vaan oli ymmärretty miehen kans väärin puolin ja toisin. Saatiin kuitenkin sovittua, että anoppi tulee kesken päivän töistä meille siihen asti, että mies pääsee töistä (ei kuulemma oikein voi olla pois ja anoppi taas pystyy tekemään tunnit muulloin) ja mä meen yksin ultraan. Toivottavasti asiat on kunnossa ja pääsisin vielä suht ajoissa, niin ehtisin vähän kaupoissakin pyörähtää.



Jokohan tuli suunnilleen kaikki mitä piti?



T@hti ja kolmikko sekä rv 18+1

mitä ruokaohjeita,ylös lähti ainakin Allin mozarella-kana ja kenenkäs se olikaan se kookos kana ja T@hti,kiitos kun muistutit kunnon perusruoista, vois taas kokeilla uuniseitiä ja peruskastikkeita JA madekeittoa ei voita mikään :))))))))



Miehelle ylistin taas syysmammoja,ensin parisuhdepohdintaa ja sit ruokaohjeitä,täällähän koulutetaan oikein kunnon vaimokkeita : )



Voi AAVis,voimia nukutusrumbaan,meillä yömaitoa ei ole mennyt 3 yöhön,tosin maitoon nukkuu,että en ole ylpeä,oli tarkotus oppia paremmat tavat,mutta maha pojalla sekasin niin ei täs nyt voi....ja perhepedissä nukutaan ja vaihtelevasti poju sivuvaunussa. en enää yritäkään tästä tavasta vähään aikaan,tärkermpääkin veivaamista riittää (maitonukutuksen poisoppimien ja nää ruokavalioasiat ylipäätään)

jaha,nakkikeitto lienee valmis!



Syömään,ruokahalut hyvin heräs



tiivii kotihengetärfiiliksissä ja poikulainen

osta maustamattomia broileri/kalkkunafileitä,nuiji ne ohuiksi,laita sisälle fetajuustoa ja 3 salvianlehteä,rullaa kiinni ja kiinnitä hammastikulla,päälle mustapippuriruohetta ja (suolaa),ruskista öljyssä kasarissa ja lopuksi lisää kasariin kanalientä/valkoviiniä. lisäksi riisiä. ja loput viinit ruokajuomaksi. tein viimeksi marinoidusta kanasta,mutta salvia/feta maistuu paremmin jos on marinoimatonta kanaa.

Kiitos tervetulotoivotuksista! Täytyy sanoa, että häät on sellanen juhla, että saa meidätkin liikkeelle:) Saksassa asuva kaveri on sellainen, ettei aina niin tiiviisti pidetä yhteyttä, mutta ollaan tunnettu varmaan 15 vuotta. Tää kaveri on mulle jostain syystä tosi tärkeä, vaikka yhteydenpito onkin mitä sattuu. Häihin piti siis ehdottomasti päästä, varsinkaan kun niitä ei todellakaan osattu odottaa:) New Yorkissa menee naimisiin miehen entinen pomo (USA:n ajoilta) joka on tosi mukava tyyppi, mutta vaimokkeensa kanssa täysin mahdoton mitä tulee tapaamisista sopimisiin. En ole siis nähnyt tyyppiä yli vuoteen (vaikka käy usein Suomessa), mutta kutsu on ilmeisesti tulossa ja koska New York on multa muutenkin näkemättä, niin ehdottomasti halutaan mennä. Eli täytyy sanoa, että noi häät saa ehkä meidän piirit vaikuttamaan enemmän kansainvälisiltä kuin ovatkaan:)



T@hdelle munkin piti sanoa, että esikoisesta tunsin liikkeet aika myöhään ja koko ajan suht vaimeasti. Silloin mulla oli istukka edessä ja tyttökin oli aika pitkään perätilassa (loppuun saakka), joten eipä tainnut liikkuakaan kovin paljoa. Kesti tovin, että jalatkaan alkoi ojentua paremmin syntymän jälkeen, kun oli ilmeisesti risti-istunnassa ollut kohdussa pitkään:)



Aavis, en osaa valitettavasti auttaa, mutta jaksua nukutustaisteluihin! Oisko toi jonkin sortin uhmaa? Jos Motti haluaa näyttää, että hän itse osaa päättää jo asioitaan. Nukkuumaanmeno ja syöminen lienee yleisiä asioita joissa uhma näkyy ensimmäisenä. Tai en tiedä onko syytä puhua uhmasta, vai omasta tahdosta.



Meillä on päivä mennyt ihan ok. Aamulla lapsista ei paljoa huomannutkaan, että oltais pois oltu. Muuten on kyllä ollut vähän sellaista ilmassa, että ei ne mummojen erilaiset tavat haittaa, vaan se, kun äiti ei noudata mummojen tapoja ja aikatauluja:) Mutta edelleen täytyy sanoa, että reissu oli tosi kiva. Osittain varmaan senkin takia, että meitä oli muitakin kavereita siellä. Tietty miehen kanssa kaipais kahdenkeskeistäkin aikaa, mutta nyt saatiin ehkä enemmän irti reissusta porukalla.



Ankkis, onnea onnistuneesta haastattelusta! Toivottavasti saat paikan! Tavallaan tuntuu, että työpaikan vaihdos 10 vuoden jälkeen ois tosiaan järkevää. Silti, ei voi sanoa, ettei yhdessä paikassa vois viihtyä vaikka koko ikäänsä. Riippuu paljon siitä mitä haluaa ja toivoo työltään.



Nyt taidan lähteä kisoja kattomaan. Minäkään en osaa Lilan galluun vastata, vaikka telkkari meillä on paljonkin auki. Minä muuten olen meidän perheestä innokkaampi penkkiurheilija. Miestä ei urheilu kauheasti kiinnosta.



T: Ynis

Piti syödä tänään eilistä karjalanpaistia, mutta rupesi niin tekemään pekonipastaa mieli, että oli pakko käydä kaupan kautta kotimatkalla. Ihan oikeaan kermaan tein, aattelin että kerrankos sitä herkutellaan :D Oli hirmu hyvää. Muutenkin ihania ohjeita ootte antaneet, kiitokset!

Meillä kanaruuat on kaikkien mieleen ja makkararuuat myös. Keittoja voiskin alkaa taas harrastaa useammin. Varsinkin kun kohta ollaan molemmat töissä, niin ois kivaa että ois nopeesti lämmitettävää ruokaa valmiina kun tullaan väsyneinä koko konkkaronkka kotiin.



Mies tuolla katselee vierestä typyn nukkumaanmenotemmellystä. Ottaahan tuo aikansa, iltaisin ainakin puoli tuntia, mutta ei typy itke ja niin nätisti lopulta nukahtaa, että yksi tavoite on saavutettu. Öitä tämä ei ole rauhoittanut, päinvastoin. Viime yönä taisi herätä viidesti... Ekan kerran riitti kun kävin laittamassa makuulle takaisin ja häivyin saman tien. Tokan kerran heräsi klo 02, hain unenpöpperössä viereen. Sen jälkeen nousi vielä pari kertaa istumaan meidän välissä ja kapsahti siitä jommankumman kaulaan halimaan. Läheisyyslapsi ;)



@iti80 kyselit ison lapsen sängystä. Me ostettiin jo ja koottiinkin, mutta pelättiin sitten yöllä että putoaa ja typykin vissiin pelkäsi kun ei suostunut yhtään siellä olemaan. Aisti taatusti meidän epävarmuutemme. Nyt sänky odottelee koottuna meidän makkarin nurkassa. Onneksi on sen verran tilavat huoneet vaikkei ookaan kuin 70 neliötä, että mahtuu sänky siellä oottelemaan. Toimii YLLÄTTÄEN meidän vaatevarastona... No, oltiinhan me varmoja siitäkin ettei tuo koskaan pinniksessään suostu nukahtamaan, väärässäpä oltiin. Ehkä sitkeydellä tuokin sänky ois saatu jo käyttöön.



Kuin hai laivaa on typy seurannut mua koko illan. Isä saa olla ihan rauhassa kun oon tullut kotiin. Nyt rauhaa kyllä kaipasikin, on raukka flunssassa. Töissä kävi pari rotaripuloivaakin, toivottavasti en kanna sitä tautia mukanani kotiin (tyttö on 50% varmuudella rokotettu kun ollaan tutkimuksessa mukana). Välillä vähän rasittaa, että on todella tuplatyö kun työpäivän jälkeen oon 110% äitinä. Toisaalta töissä on se lounastauko aikuisten seurassa ja työmatkatkin ihan " omaa aikaa" , ehkä tämä menee aika lailla tasan. Niin ja aamuisiin oon myös ihan rauhassa. Juu, taitaa mennä tasan.



Herkuista puheenollen Aino uuniomenajäätelö huutelee pakastimesta :)



Kukkuu, ihanaa että ultrassa kaikki hyvin!



- tea -

Tänään oli kiva ilta. Käytiin kaverin lapsen 2-v synttäreillä. Onnikin oli ihan onnessaan, kun oli muitakin lapsia, kaikki siis paljon vanhempia kuin Onni. Ja niin nätisti antoi synttärisankarin haliakin:) Suloisen näköistä.



Aavis, minäkin taisin lukea aikoinaan saman 2-v nukutusrumba ketjun ja kauhun sekaisin tuntein juu. Ajattelin ja ajattelen edelleen, että meillä nukutaan sinne ripari-ikään pinniksessä. Sieltä poika ei pääse pois. Kun nykyään aika helpolla nukahtaa tuonne, ei viitsisi luopua tuosta hyvästä. Mutta tuleehan senkin aika. Toivottavasti teillä helpottaa pian. En uskalla luvata päivämäärää minäkään, ettet pety;)



Huomenna tulee kaveri kylään, saa Onni taas leikkikaverin aamuksi. Kiva, kun tietää etukäteen, että on seuraavalle päivälle jotain mukavaa tiedossa.



Ihania ruokaohjeita on ollut. T@hden viestistä muistui mieleen se mureke. Meillä se tehdään näin: (tätä Onni ei voi syödä, sis. vehnää)

jauhelihaa (paketti, siis kai n. 400g)

purkki kermaviiliä

ranskalainen sipulikeitto

Ja nuo sekaisin ja liha möykyksi uuniin. Parisataa astetta ehkä 45min ja avot! On hyvää ja muusin kanssa tietty.



Hö. Kysyin mieheltä, mitä ruokaa teen sen mielestä hyvin, että olisin jakanut sen reseptin teidänkin kanssa. Tuli tuo mureke ja jauhelihakastike ja sitten... " no kun et sä tee mitään muuta" . Kiitti. No, mulla on se tapa, että alan kokata kun on jo nälkä, en siis ennakoi yleensä ja silloin ruoka pitää valmistua nopeasti. Mies on meillä se kokki kolmonen. Teki kerran alusta alkaen kanaviillokin ja siihenhän menee aikaa kun niitä luita yms. keitellään tuntitolkulla.



Nyt menen syömään leipää. Nälkä on jo.



T-P

Käytiin Valman kanssa tänänä lääkärissä, kun silmät ei tipoista huolimatta ole parantuneet. Saatiin uudet tipat, toivotaan että nyt auttaa. Korvat olivat aika hyvässä kunnossa, ei varsinaista vuotoa, mutta jotain. Tyttö on kyllä ihan kunnossa, lähinnä kosmeettinen haitta.



Ruokapuoleen kerron taas saman kuin ennenkin, meillä noudatetaan päiväkotien ruokalistaa. Helpottaa elämää suunnattomasti. Ostan yleensä kerralla viikon ruokatarpeet, joita sitten täydetelen pitkin viikkoa. Noudatan ruokalistaa vähän fiiliksen mukaan, ja saatan poiketa listasta. Tällä viikola meillä on siis siskonmakkarakeittoa, kalapihvejä (ite tehty, huippuhelppo ohje), broileria uunissa, kasvislasagnea ja viikoloppun ruuat päälle. Samaa ruokaa syödään väh. kahdella aterialla.



Ihanaa Kukkuu, että mahasssa kaikki hyvin.



Pidetään peukkuja työpaikan suhteen, Ankkis.



Kateellisena matkustajille, ainakin Yniksella ja Saamarille. Milloin me uskalletaan edes suunnitella matkaa? A-luokan matka olis kyllä huippu, no, oikeastaan B-luokka olis parempi.



Parisuhde voi taas paremmin. Minun kasvunpaikkani on opetella olemaan hiljaa. Jo kaksi päivää elo on sujunut mallikkaasti ja minä olen ollut hiljaa. Aika yllttävää ;), mutta mies toimii paremmin, kun saa ite määrätä tahdin ja toimintatavan. Kivaa on ollut. Yritän muistaa tänä kauemmin kuin viikon.



Muuta en jaksa, unille siis.