Lue keskustelun säännöt.
perinkö puolison velat kuolemantapauksessa?
17.12.2015 |
Asiasta tietävät, nyt auttakaa. Jos puoliso kuolee periikö toinen toiset henkilökohtaiset velat tai voiko joutua niistä vastaamaan jotenkin? Tarkoitan nyt esim kulutusluottoja ym lainoja jotka vain toinen ottanut? Jos ainut omaisuus on talo jossa myös yhteinen laina? Lainaa on vähemmän kuin talon markkina-arvo.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli nyt ymmärrän niin että jos puoliso kuolee niin periaatteessa asunto voidaan joutua myymään jos ei siis ole mahdollisuutta hoitaa puolison velkaa muulla tavalla. Jos siis kaikki varallisuus on kiinni asuinkiinteistössä. Yleensä veloilla on joku mihin ne on kiinnitetty tai henkilötakaus. Mutta jos näin ei ole niin käytännössä voi joutua myymään talon hoitaakseen nämä velat. Olenko nyt ymmärtänyt oikein?
Ap
Kyllä. Eli vainaja vastaa veloistaan jälkeensä jättämällään omaisuudella, joka tässä tapauksessa siis on tuo puolikas taloa jos muuta ei ole. Jos perillinen maksaa velat ei taloa tarvitse myydä velkojen maksamiseksi. Jos rahaa ei ole talo myydään velkojen maksamiseksi. Kun velat on maksettu kuuluu jäljelle jäävä osuus sitten perillisille (miinus verot).
Vielä täsmennyksenä se, että tuo velkoihin menevä osuus ei voi ylittää vainajalle kuulunutta osuutta. Eli siis jos velkaa on enemmän kuin vainajan osuus myytävästä omaisuudesta niin veloista maksetaan ainoastaan tuo vainajan osuus. Loput velkojat jäävät nuolemaan näppejään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten te ihmiset olette varautuneet tällaisiin juttuihin? Onko teillä henkivakuutus vai lainaturva? Vai kannattaako maksaa molempia??
Vierailija kirjoitti:
Miten te ihmiset olette varautuneet tällaisiin juttuihin? Onko teillä henkivakuutus vai lainaturva? Vai kannattaako maksaa molempia??
Jos ei ole lapsia, onko oleellista voida jäädä sinkkuleskenä pariskunnan asuntoon? Jos on, kannattaa maksaa vakuutukset kuntoon. Itse olen ajatellut, että on luonnonlaki, että elintaso voi muuttua eron, sairauden, kuoleman tms. myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ei peri yhtään mitään ilman testamenttia.
Perii jos on avioliitto.
Perii, jos on avioliitto, mutta kuolleella ei rintaperillisiä. Muuten ei peri kuin testamentilla.
Kuolinpesään lasketaan parin yhteiset varat ja niistä vähennetään velat. Lopputulos jaetaan kahtia. Toinen puoli on lesken, toinen puoli menee rintaperillisille. Lesken osuuteen vaikuttaa myös hänen nimissään olevan omaisuuden määrä: hän saa kaikissa tapauksissa pitää kaiken omissa nimissään olevan omaisuuden. Jos hänen osuutensa jää näin alle puoleen kuolinpesän arvosta, hän saa pesästä ns. tasinkona niin paljon, että hänen osuutensa yltää tuohon 50 %:iin. Jos koko kuolinpesän omaisuus on jo lesken nimissä, hän saa pitää sen. Ap:n tapauksessa niitä rintaperillisiä ei ole, joten hän saa loputkin pesästä. Velat eivät periydy, mutta niiden arvo miinustetaan pesänselvityksessä. Jos pesän velat ovat isommat kuin varat, se tuomitaan konkurssiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ei peri yhtään mitään ilman testamenttia.
Perii jos on avioliitto.
Perii, jos on avioliitto, mutta kuolleella ei rintaperillisiä. Muuten ei peri kuin testamentilla.
Kuolinpesään lasketaan parin yhteiset varat ja niistä vähennetään velat. Lopputulos jaetaan kahtia. Toinen puoli on lesken, toinen puoli menee rintaperillisille. Lesken osuuteen vaikuttaa myös hänen nimissään olevan omaisuuden määrä: hän saa kaikissa tapauksissa pitää kaiken omissa nimissään olevan omaisuuden. Jos hänen osuutensa jää näin alle puoleen kuolinpesän arvosta, hän saa pesästä ns. tasinkona niin paljon, että hänen osuutensa yltää tuohon 50 %:iin. Jos koko kuolinpesän omaisuus on jo lesken nimissä, hän saa pitää sen. Ap:n tapauksessa niitä rintaperillisiä ei ole, joten hän saa loputkin pesästä. Velat eivät periydy, mutta niiden arvo miinustetaan pesänselvityksessä. Jos pesän velat ovat isommat kuin varat, se tuomitaan konkurssiin.
Näissä pitkissä vastauksissa on vähän ongelmallista, kun ne ovat olevinaan täsmällisiä, mutta eivät kuitenkaan tyhjentäviä. Tässäkin jäi käsittelemättä avioehdon vaikutus sekä testamentissa rintaperillisten lakiosuus ja mahdolliset hallintaoikeustestamentit jne.
Käsittääkseni ap kuitenkin on lapseton, koska muutenhan koko alkukysymys olisi ihan väärin aseteltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! Miten sitten jos pariskunnalla on lapsia. Omaisuus on kiinni talossa niinkuin varmaan suurimmalla osalla ihmisistä on jos ei hyvätuloisia oteta huomioon. Käykö kuolemantapauksessa niin että koti joudutaan myymään jotta saadaan kaikki velat maksettua jos veloille ei ole muita takuita tai jos niitä ei voida muuten maksaa? Mitäs jos on henkivakuutus? Onko väliä onko edunsaajaksi merkitty puoliso vai omaiset? Jaksaako joku asiasta tietävä vastata vielä tähän...
Vierailija kirjoitti:
Ok. Kiitos tiedoista. Eli käytännössä puolisot vastaavat toistensa veloista.
Ei, vaan puolisot vastaa ihan itse omista veloistaan. Ne sun miehen velat maksetaan sillä hänen talonpuolikkaallaan. Sun rahoja (eikä talonpuolikasta) niihin ei oteta. Eli jos talo myydään niin sä saat puolet myyntirahoista ja mies (tai oikeammin kuolinpesä) puolet. Miehen puolikkaalla maksetaan velkoja ja loput (jos velkaa enemmän kuin omaisuutta) jää velkojien tappioksi. Jos rahaa jää niin se jaetaan perintökaaren mukaan perillisille. Ap:n tapauksessa puolisolle. Sä puolestaan maksat omalla puolikkaallasi velkojasi tai jos niitä ei ole sijoitat rahasi johonkin. Eli teet niillä mitä haluat koska ne on sun. Eli kumpikin saa oman osansa ja hoitaa niillä omia asioitaan. Yhteistä veloista vastataan yhdessä.
Jos sä et halua taloa myytävän, niin silloin sun pitää ottaa ne kaikki velat hoidettaviksesi. Ei voi ottaa vain omaisuutta ja jättää velkojia ilman. Velkojilla on oikeus saada rahansa, varsinkin kun kuolleella on omaisuutta millä ne velat voi maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ok. Miten tuota tulkitaan että mikä on perheen elatusta varten otettua lainaa? Pankin kulutusluotot? Visat sun muut? Väännetään nyt rautalangasta niin tulee tämäkin asia selvitettyä.
Oikeuskäytännössä tällaiseksi on katsottu esimerkiksi ruokakaupan lasku (tarkoittaa siis esim. tilannetta, jossa ruokakaupasta ostetaan ruokaa tilille, jonka lasku maksetaan kuukausittain), mutta ei esimerkiksi asuntolainaa tai tavallisia kulutusluottoja. Laki ei sinänsä määrittele tarkemmin, mitä "perheen elatusta varten otetulla lainalla" tarkoitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Miten tuota tulkitaan että mikä on perheen elatusta varten otettua lainaa? Pankin kulutusluotot? Visat sun muut? Väännetään nyt rautalangasta niin tulee tämäkin asia selvitettyä.
Oikeuskäytännössä tällaiseksi on katsottu esimerkiksi ruokakaupan lasku (tarkoittaa siis esim. tilannetta, jossa ruokakaupasta ostetaan ruokaa tilille, jonka lasku maksetaan kuukausittain), mutta ei esimerkiksi asuntolainaa tai tavallisia kulutusluottoja. Laki ei sinänsä määrittele tarkemmin, mitä "perheen elatusta varten otetulla lainalla" tarkoitetaan.
Täydennän vielä, että myös esim. vesi- ja sähkölaskut ovat tällaisia, lisäksi myös huonekalujen ja kodinkoneiden ostamisesta tulleet osamaksulaskut. Rahalainaa ei katsota "perheen elatusta varten otetuksi velaksi", vaikka rahalainalla olisikin ostettu ruokaa tai huonekaluja.
Kiitos!
Ap