20v nainen, miten suhtautuisit jos työkaveri sanoisi sua avoimesti pikkulikaksi?
Kommentit (38)
No riippuu nyt kokonaisuudesta. Sanooko ihan hyvällä vai alentavasti.
Periaatteessa vähän asiatonta toki, mutta kuten sanoin, tilanne ratkaisee.
Riippuu hieman. Nykyisessä (loma)työpaikassani toteaisin että pikkulikka kuitenkin pärjää ja kouluttaa teikäläistä tähän työhön. Tai tädittelisin takaisin.
Aiemmassa työpaikassa alkuun annoin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sitten ilmoitin, että koen tuollaisen puheen vähättelynä enkä pidä siitä. Sillä siitä selvittiin.
Riippuu ihan siitä missä yhteydessä ja millä äänensävyllä se sanotaan. Ainakin ihmettelisin ja ajattelisin että melko tökeröä, mutta tuskin jaksaisin alkaa mitään kohtausta järjestämään.
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on. Mitä tuosta loukkaantumaan. N46
No mitä alapeukkuja jakelette? On se oikeasti totta, että 2-kymppinen tyttö on tyttö. Tarvitsee äidin apua vielä moooonessa elämäntilanteessa. Eikä tämä ole mitään halveksuntaa. Ei 20-vuotias ole kypsä vielä millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on. Mitä tuosta loukkaantumaan. N46
Sua voisi sanoa sitten vissiin äijänkäppänäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on. Mitä tuosta loukkaantumaan. N46
No mitä alapeukkuja jakelette? On se oikeasti totta, että 2-kymppinen tyttö on tyttö. Tarvitsee äidin apua vielä moooonessa elämäntilanteessa. Eikä tämä ole mitään halveksuntaa. Ei 20-vuotias ole kypsä vielä millään tavalla.
Työpaikalla tuollainen nimittely on vähättelyä ja täysin epäammattimaista. Ihan yhtä hyvin voisi työkaveria sanoa vaikkapa ämmäksi. Ihmisiä kuuluu työpaikalla kutsua ainoastaan heidän omalla nimellään.
Itselläkin on kokemusta työpaikalla tytöttelystä, ja se tuntui kyllä aika kurjalta ja vähättelevältä.
Nauraisin makeasti. Niin tein parikymppisenä ja niin tekisin viiskymppisenä nykyään, jos joku erehtyisi sanomaan noin. En ole koskaan ollut olemukseltani tai pään sisäiseltä maailmaltani "pikkulikka". Olen ollut sen sijaan outo kummajainen, joka nauraa röhöttää muiden omituisille sanonnoille.
Suosittelen lämpimästi tällaista omituista elämänasennetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on. Mitä tuosta loukkaantumaan. N46
No mitä alapeukkuja jakelette? On se oikeasti totta, että 2-kymppinen tyttö on tyttö. Tarvitsee äidin apua vielä moooonessa elämäntilanteessa. Eikä tämä ole mitään halveksuntaa. Ei 20-vuotias ole kypsä vielä millään tavalla.
Kyse on aikuisesta ihmisestä joka on työelämässä.
Olen 21 ja kesätyöpaikalla mua likateltiin koko ajan. Tuntui et mua esineellistettiin
En loukkaannu, koska tuossa tilanteessa alkaa helposti samalla mitalla takaisin. Vaarittelee tai mummottelee toista vaikka, ja vielä semmoisella äänensävyllä, mitä jotkut vanhusten hoitajat käyttävät hoidokkeihinsa, eli oletetaan, ettei toinen tajua maailmanmenosta mitään.
Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Moukkamaisesti sanottu työkaverilta, mutta hänen omaa alemmuudentuntoaan, josta tuo kielii, ei sinun tarvitse itsellesi ottaa. Ole iloinen ja ylpeä työstäsi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on. Mitä tuosta loukkaantumaan. N46
No mitä alapeukkuja jakelette? On se oikeasti totta, että 2-kymppinen tyttö on tyttö. Tarvitsee äidin apua vielä moooonessa elämäntilanteessa. Eikä tämä ole mitään halveksuntaa. Ei 20-vuotias ole kypsä vielä millään tavalla.
Sinä taidat olla jo vähän liiankin kypsä. Suorastaan jo hieman mädäntyneen oloinen.
No, mua tytötellään joka viikko töissä..
Ikää on 35.
Otan sen kohteliaisuutena 😊
Voisin tieten loukkaantuakkin mutta en viitsi vaivautua .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on. Mitä tuosta loukkaantumaan. N46
Sua voisi sanoa sitten vissiin äijänkäppänäksi.
Vanha homeinen kurppa se on.
Kuittaisin huumorilla ,tai sanoisin häntä itseään ( kevyesti naurahtaen ja hymyn saattelemana) esim. ' firman varsinaiseksi ikämummoksi'tai 'työpaikkamme ikäpresidentiksi' (....ihan hyvässä hengessä siis.) Enkä nyt lapsellisesti kantaisi moisesta kaunaa tai kaipaisi moisesta täällä kenenkään mielipiteitä (osaanhan näet reagoida ja ajatella itsekin ja olenhan jo yhtä itsenäinen aikuinen kuin muutkin aikuiset (...enkä siis kaipaa enkä tarvitse itselleni ketään 'setää' tai 'tätiä' ,jolta kysyä neuvoa aina omissa pulmatilanteissani.)
Olisin yllättynyt, koska olen skrode ja yli viisikymppinen enkä pätkääkään tyttömäinen. En voisi loukkaantua, koska nimitys olisi niin kaukana siitä mitä todella olen. Kalikka ei kalahtaisi, joten koirakaan ei älähtäisi.
Vierailija kirjoitti:
Olisin yllättynyt, koska olen skrode ja yli viisikymppinen enkä pätkääkään tyttömäinen. En voisi loukkaantua, koska nimitys olisi niin kaukana siitä mitä todella olen. Kalikka ei kalahtaisi, joten koirakaan ei älähtäisi.
Eikun otetaas takaisin, piti olla kaksikymppinen :) Olisikohan aika mennä tädin jo nukkumaan.
Kaksikymppisenäkin olin kookas, yleensä työpaikkani pisin nainen, enkä mitenkään hentokaan, joten aika yllättävää se olisi tainnut olla silloinkin.
Tottahan se on. Mitä tuosta loukkaantumaan. N46